Ne totisesti ovat Jumalasta, jotka mielellään kuulevat Jumalan sanaa, tutkivat sitä vireästi, painavat sen sydämiinsä ja ojentautuvat sen mukaan. Sillä niin kuin Jumala on elävä Jumala, niin pitää kaikilla niilläkin olla elämä, jotka ovat hänestä ja kuulevat hänen sanaansa. Ja tästä puhuu myös Jeesus evankeliumissamme näillä ihanilla sanoilla: ”Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän.”
Mutta mitä tarkoittaa kuulla Jumalan sanaa? Ei mitään muuta, kuin että uskotaan todeksi, mitä Kristus evankeliumissaan meille lupaa syntien anteeksi antamisesta ja iankaikkisesta elämästä, ja että pysytään lujana sellaisessa uskossa ja toivossa.
Martti Luther, Lyhyt evankeliumipostilla, s. 142, SLEY-Media Oy, 2016.
Kuullessamme hyvän paimenen ääntä, kääntykäämme heti hänen tykönsä eli tehkäämme parannus! Älkäämme jatkako syntistä elämäämme, vaan kääntykäämme ja tehkäämme parannus, uskoen, ettei hyvä paimenemme, Jeesus Kristus, jätä meitä eksyksiin, vaan ottaa meidät jälleen armoihinsa ja sovittaa meidät Isänsä kanssa. Parannus ei näet ole vain ulkonaisen elämän puolesta hurskaammaksi tulemista, vaan on se Jumalan hyvyyteen turvaamista Kristuksen kautta ja syntien anteeksiantamuksen uskomista. Sellaisia syntisiä Kristus vastaanottaa…
Mitä sitten saadaan Kristukselta kuulla? Ei muuta kuin sitä, että Jumala on Kristuksen tähden syntisille armollinen ja tekee heidät autuaiksi, kun he vain ottavat vaarin hänen kutsumuksestaan ja kun eivät juokse kauemmas harhateille, vaan kääntyvät heti kuultuaan paimenen äänen antautuen Herran Kristuksen kannettaviksi, joka jo heidän syntinsä täydelleen maksoi ja heidät sovitti Jumalan kanssa.
Martti Luther, Huonepostilla, s. 512, SLEY, 1945.
Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa. 1. Joh. 4:9
Eihän sanoilla ”niin Jumala on maailmaa rakastanut” voida muuta tarkoittaa kuin syntien anteeksiantamuksen lahjoittamista maailmalle, joka on turmeltunut ja vajonnut synteihinsä, kauhistuksiinsa ja herjauksiinsa. Jos hän niin voi rakastaa maailmaa, joka on hänen vihollisensa ja häpäisijänsä, ja saattaa sille antaa niin paljon, kuinka hän sitten voisi olla vihoissaan sinulle, joka etsit ja pyydät armoa. Eikö hän tahtoisi antaa sinulle syntejäsi anteeksi.
Martti Luther, Armoa armosta, s. 75, SLEY, 1966.
Lupausten Kuningas lähtee ristin tielle ja murtuu. Jumala suostuu heikkouteen. Kristus hallitsee nöyryydellään. Pääsiäisen virressä lauletaan: ”Hellyyttä kasvot lyötyinäkin paistaa.” Jeesuksen ylösnousemuksessa rakkaus voittaa maailman. Sen pahuuden, joka on meissä.
Petri Vähäsarja, Perussanoman seinäkalenteri 2024, Maaliskuu.
Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista. Luuk. 24:7
Pastori Jussi Miettisen saarnasta joitakin vuosia sitten Maata Näkyvissä tapahtumassa: Oli vanki nimeltään Ykä. Hän vankilassa avasi Raamatun kohdasta Johannes 3:16. Kirjassa oli painovirhe. Sana ”yksikään” oli muuttunut muotoon ”ykäkään”. Jae kuului siellä: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei ykäkään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” Se varmasti puhutteli häntä suuresti!
Kristus on tähtesi kuollut ja herätetty ja että hänen kuolemallaan on Jumalan viha lepytetty ja Isä sovitettu sinun kanssasi.
Martti Luther, Laki ja evankeliumi, s. 103, SLEY-Kirjat Oy, 1983.
Siksi meidän on päivittäin vartuttava uskossa, armossa, Hengessä ja kaikissa Hengen hedelmissä. Tarvitsemmehan mekin jatkuvasti Hengen pyhittävää armoa, jotta uskomme kasvaisi ja rakkautemme lisääntyisi. Onkin varsin lohduttavaa ja iloista, että Herra itse on profeettojensa kautta antanut niitä äsken mainitsemiamme lupauksia, että hän tahtoo antaa Pyhän Henkensä kaikille niille, jotka uskossa Kristukseen ovat hänen armoliitossansa. Emmekö mekin näiden totuuden Jumalan lupausten rohkaisemina avaisi suumme tähän uskon rukoukseen: ”Rakas taivaallinen Isä, anna meille Pyhä Henkesi, että me hänen armostaan uskomme pyhän sanasi, elämme pyhästi tässä maailmassa, ja sen jälkeen saisimme elää iankaikkisesti.” Aamen, niin on tapahtuva.
F. G. Hedberg, Ainoa Autuuden Tie, s. 97, SLEY-kirjat, 1987.
Mika
Kiitos ihanien tekstien julkaisuistasi
Valikoimasi on todella onnistuneita
Kiitos Jumalalle.
KÄYKÖÖN MYÖTEN TAIKKA VASTAAN
Mutta me palaamme pohtimaan meitä itseämme koskevia huolia. Nämähän kalvavat sydäntä kaikkein eniten. Kun on kysymys Jumalan lapsista, jotka kokevat sydämensä ailahtelevaksi ja pimentyneeksi ja pahaksi ja juuri sen vuoksi huokaillen pyytävät Jumalan johdatusta, heistä pätee poikkeuksetta, että Jumala on lähettänyt heidän tielleen kaiken mikä heille tapahtuu tai sallii sen tarkoittaen heidän parastaan. Heille ei voi sattua mitään – ei maallista eikä hengellistä, suurta eikä pientä – mikä ei lopulta koidu heidän parhaakseen. Se tarkoittaa, että kaiken mitä sinulle tapahtuu – olkoon se suloista tai katkeraa, suurta tai pientä – on uskollinen Isäsi määrännyt koituvan sinun parhaaksesi. Ihminen, joka pelkää itseään, omaa tahtoaan ja omaa ymmärrystään ja siksi huokaillen pyytää Jumalan johdatusta, ei enää itse määrää asioistaan vaan on Jumalan hoidossa ja hänen hallinnassaan. Kaikki mikä sellaiselle ihmiselle tapahtuu, on Jumalan lähettämää. Olkoon se ihanaa tai katkeraa, hyvää tai pahaa, se on koituva hänen parhaakseen. Se on todella suuri maanpäällinen onni.
C. O. Rosenius, Jumala on, s. 94, SLEY, 1976.
Otammehan vastaan Jumalalta hyvää, emmekö ottaisi vastaan pahaakin? Job 2:10
Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut. Room. 8:28
Luther ymmärsi tuon perusteella Jumalan sanaksi vain evankeliumin, mutta ei lakia.
Blogini sitaateissa on myös lakia. Esim. vaatimus ja kehotus hurskaammasta elämästä on sitä.
Aivan. Katse käännetään siinäkin lain sijasta evankeliumiin turvaamiseen. ”Parannus ei näet ole vain ulkonaisen elämän puolesta hurskaammaksi tulemista, vaan on se Jumalan hyvyyteen turvaamista Kristuksen kautta ja syntien anteeksiantamuksen uskomista.”
Laki ja evankeliumi ovat molemmat kyllä Jumalan sanaa. Niillä on vain eri tehtävä. Laki sanoo: Tee tämä. Evankeliumi sanoo: Pidä hyvänäsi. Näinkin Luther muistaakseni opettaa. Laki kuolettaa ja evankeliumi tekee eläväksi.
Tämän tekstin mukaan Jeesuksen kuuleminen on evankeliumin eikä lain seuraamista. Lutherin ajatus lienee, että lailta emme voi millään keinolla välttyä. Hän taisi olla sitäkin mieltä, että lain saarna on maallisen hallinnon tehtävä ja kirkon tulee julistaa puhdasta evankeliumia.
Kristityn tulee uskoa koko Raamattu, mutta vain usko evankeliumiin, Kristukseen, pelastaa hänet.
Jacob A. O. Preus, Toinen Martti, Martin Chemnitzin elämä ja teologia, s. 188, Concordia ry, 2022.
Mitä tarkoittaa Jeesuksen sanojen kuuleminen, ketkä todella kuulevat?
Entäpä kun kuulee Jeesuksen sanat, kuka silloin on viisas rakentaja ja kuka tyhmä?
Näkyykö Jeesuksen sanojen kuuleminen uskovan teoista?
Galatalaiskirje:
5:6 Sillä Kristuksessa Jeesuksessa ei auta ympärileikkaus eikä ympärileikkaamattomuus, vaan rakkauden kautta vaikuttava usko.