Jumalan sana on luettua, saarnattua ja laulettua sanaa, joka tuodaan julki ja jota myös kuunnellaan ja jota seurataan. Kamerunissa meillä oli sanonta, että pitää kuunnella Jumalan sanaa ja myös panna se toimimaan käytännössä. Kuvassa Raamatun lukua jumalanpalveluksessa.
SUNNUNTAI 19.7.2020
7. sunnuntai helluntaista
Rakkauden laki
Ensimmäinen lukukappale: 1. Sam. 15:22-26
Kuningas Saul oli ensimmäinen kaikkia Israelin heimoja yhdistänyt kuningas. Hän oli saanut vihkimyksen kuninkaan virkaan profeetta Samuelilta. Saulin aika oli hyvin sotaisa. Monet naapurivaltiot olivat kaiken aikaa uhkana kansan itsenäisyydelle. Filistealaiset olivat näistä kaikkein vaikeimmin Israelin elämää orjuuttanut maa.
En jatka pidemmälle näitä ulkonaisia historian kuvauksia. Sen sijaan nostan esille ensimmäisen lukukappaleen teologisesti merkittävän sanoman. Samuel painottaa Jumalan sanan kuulemisen ja sen tottelemisen merkitystä. Pitää olla kuuliainen sanalle.
Samuel vertaa tätä Jumalan sanan kuulemisen ja sen seuraamisen merkitystä uhriliturgiaan. Näin heprealaiseen tapaan verrattiin kahta elämän tärkeintä asiaa toisiinsa. Samuel siis liikkuu samoilla linjoilla kuin meidän 1948 Kristinoppimme, joka sanoo:
”Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia.”
Uhriateriat olivat yhteisen rukouksen, Jumalan sanan lukemisen ja laulamisen liturgioita, joissa aterioitiin uhrin suorittamista varten valmistettua lihaa, syötiin myös leipää ja juotiin viiniä. uhriaterian aikana Samuel oli kutsunut Saulin kuninkaan virkaan. Liturgia siis oli hyvin korkeassa arvossa Samuelin teologiassa.
Nyt kuitenkin kuningas Saul oli tehnyt teon, joka johti profeetan puhutteluun. Samuel totesi, ettei kuningas ollut totellut Jumalaa koko sydämestään. Näin kuningas oli kapinoinut Jumalaa vastaan ja siitä seurasi merkittävä rangaistus Saulille. Saul oli menettänyt moraalisen oikeutensa kuninkaan virkaan. Vaikka ulkonaisesti kuninkaan virka vielä jatkuikin niin sen henkinen pohja oli jo romahtanut.
Tässä tilanteessa Samuel sanoi sanansa, että kuuliaisuus on parempi kuin uhri. Samuel siis halusi painottaa sitä, että niin uhrissa kuin Jumalan sanan harjoittamisessa Jumala itse on kaiken keskus. Niinpä Jumalan totteleminen on tärkeintä elämässä.
Tässä toteutuu ensimmäisen käskyn keskeinen ajatus. Jumala on yksi. Häntä meidän tulee palvoa. Häntä ainoastaan palvella Jumalana. Häntä rakastaa yli kaiken. Tästä Jumalan rakkaudesta, Jumalan tottelemisesta ja hänelle kuuliaisena elämisestä sitten seuraa kaikki muu, mitä elämäämme kuuluu. Jumala on kaikki kaikessa. Siksi tämä kuuliaisuus on niin merkittävää elämässämme.
Jumalan sana on lakia ja evankeliumia.
Laki kertoo meille, että itsessämme me emme ole Jumalan hyvyyttä ja rakkautta ansainneet, vaan me tarvitsemme apua Jumalan edessä. Tämä oman tilan toteaminen saa meidä kääntymään Jeesuksen Kristuksen luo evankeliumin vapauttavaa sanomaa kuulemaan ja Vapahtajamme armoa vastaanottamaan.
Evankeliumi puolestaan kertoo meille, että rakkaan Vapahtajamme sovitustyön takia armo riittää meillekin. Saamme turvallisin mielin panna kaiken luotttamuksemme Jumalaamme ja odottaa häneltä toivorikasta tulevaisuutta Jumalan lapsena Taivaan Isän sylissä, Jumalan lohdutusta elämäämme vastaanottaen.
Vuoden 1948 Kristinoppi sanoo:
Laki ja evankeliumi
Jumalan sana on lakia ja evankeliumia. Laki ilmaisee meille Jumalan pyhän tahdon ja kurittaa meitä Kristuksen luo. Evankeliumi on iloinen sanoma Jumalan armosta, joka tarjotaan meille Kristuksessa.
Sinä olet asetuksesi säätänyt, että niitä tarkasti noudatettaisiin. Ps. 119:4.
Niin muodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme. Gal. 3:24.
Lain kautta tulee synnin tunto. Room. 1:20.
Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra. Luuk. 2:10-11.
Tässä pyhäpäivän ensimmäinen lukukappale
1. Sam. 15: 22-26
Samuel sanoi kuningas Saulille:
– Kumpi on Herralle mieleen, uhrit vai kuuliaisuus?
Kuuliaisuus on parempi kuin uhri,
totteleminen parempi kuin oinasten rasva.
Kapinointi on noituuden vertainen synti,
röyhkeys on kuin pettävät jumalankuvat.
Sinä olet hylännyt Herran sanan.
Siksi hän hylkää sinun kuninkuutesi.
Saul vastasi Samuelille: ”Olen tehnyt syntiä. Olen rikkonut Herran käskyä ja sinun määräyksiäsi vastaan, sillä pelkäsin miehiäni ja taivuin heidän tahtoonsa. Anna nyt minulle syntini anteeksi ja lähde paluumatkalle yhdessä minun kanssani, jotta voin heittäytyä maahan Herran eteen.” Mutta Samuel sanoi Saulille: ”Minä en lähde takaisin sinun kanssasi. Sinä olet hylännyt Herran sanan, ja siksi Herra hylkää sinut: et saa olla Israelin kuningas.”
Matias
Olenko puhunut tappamisesta, tai teurastuksesta, en ole, sanoin, ehkä hiukan epäselvästi kylläkin, että he olivat ottaneet myrkkyä, menivät siis vapaaehtoisesti kuolemaan, ehkä uskonnollisesta syystä.
Aiheesta lisää.
” Erään zikkuratin läheltä, Kaldean Urissa englantinen arkeologi Sir Loenard Woolley löysi 1920-luvun lopulla ” Kuoleman kuilut ” kuten hän itse sanoi. Myöhemmät tutkijat ovat todenneet, että ne kuuluivat kuninkaalliseen hautausmaahan.
Woolleyn avaama hauta oli noin vuodelta 2500 eKr. ”
”Haudoissa oli runsaasti hämmästyttävän hyvin tehtyjä esineitä; kultaisia pikareita ja amuletteja, korukivistä tehtyjä kaulakoruja, harppuja ja lyyran kehyksiä, joissa oli mosaiikkiupotuksia. Eläinveistoksia, korukivin koristeltuja vaunujen jäännöksiä , pelipöytiä, noppasarjoja . Jokaisessa kammiossa oli selvästi jonkun tärkeän henkilön lepopaikka. Tämän ruumis oli asetettu keskelle ”
”Lähellä oli myös muita ruumiita, mutta ne olivat vaatimattomammissa paikoissa , joskus isossa kammiossa, joskus viereisessä sivukammiossa. Yhdessä tällaisessa saattoi olla jopa 70 ruumista. ”
”Tutkittuaan luurangot huolelleisesti Woolley ja hänen työtoverinsa olivat vakuuttuneita siitä, ettei tämä joukkokuolema ollut tapahtunut väkivaltaisesti. Vainajat makasivat suorissa riveissä oikealla kyljellään , polvet koukussa ja kädet ristittyinä rinnalle aivan kuin olisivat juuri menneet nukkumaan. ”
”Joukossa oli sekä miehiä, että naisia ja kaikki – mutta varsinkin naiset olivat pukeutuneet ja kaunistaneet itsensä, kuin olisivat olleet johonkin suureen juhlaan menossa. Kalloissa oli jälkiä hopeanauhoista, joita naiset olivat sitoneet hiuksiinsa.
Eräät seikat näyttivät todistavan että kuolema oli tullut nopeasti. Eräs nainen ei ollut ehtinyt edes sitoa nauhaa hiuksiinsa vaan se oli hänellä vieressä ”
Ruumiiden lähellä hajallaan oli lisäksi pieniä pikareita. Näissä on hyvinkin saattanut olla myrkkyä, jota nuo ihmiset olivat juoneet seuratakseen hallitsijoitaan tai valtiattariaan tuonpuoleiseen. ”
Woolleyn mielestä nämä muut hautakammiossa olleet olivat hovin palveluskuntaa, esimerkiksi vartijoita, lakeijoita, hovinaisia ja muusikoita. Toiset asiantuntijat ovat huomauttaneet, että hautausmaa on suuren zikkuratin vieressä. Vainajat ovat siis saattaneet olla myös pappeja, papittaria, ja heidän avustajiaa, jotka jonkin uskonnollisen rituaalin jälkeen tekivät juhlallisen joukkoitsemurhan. Keitä hyvänsä he olivatkin, he säilyttivät arvokkuutensa vapaaehtoisen kuoleman hetkellä. ”
Teksti on kirjasta: Aikojen arvoitukset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Leonard_Woolley
Tarja
Woolley on hyvin tuttu nimi. Hän oli yksi itämaisen arkeologian suuria uranuurtajia.
Sen sijaan tuo kuvaus joukkokuolemasta on mennyt ohitseni. Tässä keskustelussamme olen kuullut tapauksesta ensi kerran.
Perustavaa laatua oleva kysymys kuka kuulee Jeesuksen sanat ja näin voi edes yrittää toteuttaa niitä?
Jeesus selkeästi sanoo:
Matt. 13:9
Jolla on korvat, se kuulkoon.”
Matt. 13:13
Sentähden minä puhun heille vertauksilla, että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä.
Matt. 13:14
Ja heissä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo: ’Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.
Matt. 13:15
Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.’
Ari
Olet todella tavoittanut tämän blogin keskeistä teemaa käsittelevän kysymyksen. Aloitinhan juuri tästä, miten Samuel korosti Jumalan sanan kuulemista ja sen panemista täytäntöön.
Kiitos sinulle tästä.
Tässä muutama ajatus.
1) Jeesuksen kehotus: ”Jolla on korvat, se kuulkoon”, liittyy juutalaiseen hetkirukoukseen. Juutalaiseen rukousperinteeseen kuului kolmesti, viidesti tai seitsemästi päivässä pidetyt rukoushetket. Näissä laulettiin uskontunnustus ”Shema”,
”Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi. ” 5. Moos. 6:4.
Samassa hetkirukouksessa luettiin myös rukous, jonka yksi toteutuksen muoto on meidän Herramme opettama Isä meidän rukous. Näistä Isä meidän rukouksen jälkeen tunnetuimmat muodot ovat Kahdeksantoista -rukous ja Kolmetoista -rukous. Nimi kuvaa kuinka monta osaa noissa rukouksissa lauletaan.
Jeesus siis puhuu aivan uskon elämän keskeisistä osatekijöistä, kun hän puhuu uskonasioista. Aivan samoin teki noi 1500 vuotta myöhemmin Luther, myös oman aikansa oppinein mies, joka sanoi, että hän rukoilee jatkuvasti katekismusta eli siis hän päivittäisissä rukoushetkissään toistaa 10 käskyä, uskontunnustuksen ja Isä meidän rukouksen eli hän siis seurasi jo Vapahtajamme käytäntöä, jolla myös päivittäisissä rukoushetkissään oli samat osatekijät mukana, tosin sen aikaisen sanamuodon mukaisina.
2) Usko tulee kuulemisesta. Jotta tämä uskon synnyttävä Jumalan sanan kuuleminen olisi mahdollista meille on annettu liturgia, joka on ylistettyä, rukoiltua, laulettua, luettua ja saarnattua Jumalan sanaa. Tästäkin kerroin tämän blogini alussa.
Jotta nämä liturgiat, messut ja muut hartaudet toteutuisivat Jumalan sanan mukaisina kirkossa on tätä varten järjestetty saarnavirka eli siis pappeus.
Kirkon pappi on suora jatkumo juutalaisen synagogan rabbin virasta. Kukaan ei nimittäin voinut toimia synagogassa rabbin tehtävässä jollei hänellä ollut synagogan esimiehen antamaa virkaan vihkimistä. Niinpä Vapahtajammekin oli virkaansa vihitty rabbi, koska hän saattoi saarnata synagogan liturgiassa.
Synagogan esimiehen virka on kristikunnassa kreikkalaiselle kulttuurialueelle tultaessa saanut nimityksen piispa. Jairus siis hoiti juutalaisessa yhteisössä piispan virkaa.
Luukkaan evankeliumi:
8:41 Ja katso, silloin tuli mies, nimeltä Jairus, joka oli synagoogan esimies. Ja hän lankesi Jeesuksen jalkojen juureen ja pyysi häntä tulemaan kotiinsa,
Kirkkomme tunnustus toteaa tästä kirkon virasta Augsburgin tunnustuksessa 25.6.1530 seuraavaa:
V Kirkon virka
Jotta saisimme tämän uskon, on asetettu evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen virka. Sanaa ja sakramentteja välineinä käyttäen lahjoitetaan Pyhä Henki, joka niissä, jotka kuulevat evankeliumin, vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala hyväksi näkee. Toisin sanoen Jumala vanhurskauttaa Kristuksen tähden eikä meidän ansiomme tähden ne, jotka uskovat, että heidän Kristuksen tähden otetaan armoon, jotta me uskon kautta (Gal. 3:14) saisimme luvatun Hengen (Gal. 3). Seurakuntamme tuomitsevat kasteenuusijat ja muut, jotka katsovat, että Pyhä Henki tulee ihmisiin ilman ulkonaisen sanan välitystä heidän omien valmistelujensa ja tekojensa avulla.
Matias Roto miksi tuot esille ” Seurakuntamme tuomitsevat kasteenuusijat””?
Mitä tarkoitat tuomitsemisella, selitä mikä on minunkin tilanne mielestäsi, olenhan ottanut kasteen uskoon tultuani (siis minulle on kerrottu kyllä vauvana tehdystä luterilaisesta kasteesta)?
Ari
Kaste on yksi. Sitä ei voi uusia.
Efesolaiskirje 4:5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;
Kaste pelastaa. Ilman kastetta jää Jeesuksen pelastustyön ulkopuolelle.
1.Pietarin kirje 3:21 Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena.
Kaste kuuluu myös lapsille.
Pietarin helluntaisaarnasta ” — kaste —- lapsillenne—-” Ap.t. 2:38-39..
Näistä raamatunkohdista näkyy, että sellainen jota useinkin nimitetään ”uskovien kasteeksi” onkin Jumalan sanan todistuksen edessä epäuskon ilmaus siinä tapauksessa, jos on saanut kasteen jo lapsena, koska ei uskota sitä, että Jumala on voimallinen pelastamaan juuri sen ainoan oikean kasteen välityksellä. Toinen kasteeksi kuviteltu ei siis enää ole Jumalan sanan valossa oikea kaste. Sen sijaan jos ei ole aikaisemmin saanut kastetta, vaan siis on pakana, niin silloin kaste on täysin sama kaste saipa sen sitten missä iässä tahansa.
Näin ollen kaste on yksi ainoa kaste, olipa sen sitten saanut vastasyntyneenä vauvana tai yli satavuotiaana paljon elämää kokeneena vanhuksena. Kaste on Jumalan pelastustyö, johon ihminen ei voi mitään lisätä, ei pienintäkään rahtua, omaa vanhurskauttaan. Tuollainen oman vanhurskauden mukaan sotkemisen yritys on kuin yrittäisi isoa valtamerilaivaa ankkuuriin sitoessaan käyttää oman kaulakorunsa ketjua tuon laivan ankkuriketjun yhdenkään lenkin vertaa.
Muuten tuo apostoli Pietarin helluntaisaarnan lapsi sana on synnyttää -verbin johdannainen, joten sen alkuperäinen ajatus siis on, että se tarkoittaa sellaista, joka juuri on tullut äidistä ulos synnytyksessä: Vastasyntynyt, vauva, pienokainen, pikkulapsi, lapsi, pentu, penikka jne.
Ja muista että tuon samaisen saarnan parannuksen toteuttavan kastaa -verbin muoto ei ole aktiivi, eli siis vastaanottajan minkäänlaista toimintaa edellyttävä, vaan se on passiivi, eli toiminta tapahtuu kastettavassa täysin ilman kastettavan minkäänlaista myötävaikutusta. Niin kuin muovailuvaha ei myötävaikuta mitenkään siihen mikä taideluomus siitä muotoillaan, niin vielä vähemmän kastettava vaikuttaa kasteessa tapahtuvaan uudestisyntymään ja Pyhän Hengen uudistukseen. Tiit. 3:4-7 ja erityisesti jae 5. Kaikki on alusta loppuun Jumalan työtä.
Tiituksen kirje:
3:5 pelasti hän (Jumala)meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
Matias Roto et sitten vastannut kysymykseeni mitä tuomita tarkoittaa ja mikä on teidän mielestänne ns ”uudestikastettujen” tila?
Ari
Sana ”tuomita” tarkoittaa sitä, että pidetään virheellisenä eli vääränä tuota 1520 -luvulla keksittyä opetusta, jonka takia moni lapsi on jäänyt ilman kasteen tuomaa pelastusta.
Toisaalta on muistettava että yksin Jumala tuntee ihmisen sydämet, joten hän yksin tietää, uskooko ihminen Jeesukseen eli panee luottamuksensa Vapahtajamme armoon ja laupeuteen.
Meidän tehtävämme siis ei ole ottaa Jumalalta hänen kunniaansa rupeamalla tekemään sellaista mikä kuuluu yksin hänelle.
Meidän tehtävämme sanan julistajana on vain kertoa, että kaste pelastaa, koska juuri siinä meidät yhdistetään Jeesuksen ristin kuoleman ja ylösnousemuksen tuomaan pelastuksen osallisuuteen.
Matias Roto:””Toisaalta on muistettava että yksin Jumala tuntee ihmisen sydämet, joten hän yksin tietää, uskooko ihminen Jeesukseen eli panee luottamuksensa Vapahtajamme armoon ja laupeuteen.””
Siis uskotko että Jeesus tulee silittämään ihmisten päitä kun palaa kunniassaan takaisin?
Matt. 16:27
Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.
Minä uskon että kun Jeesus tulee Hän todellakin kohtelee meitä tekojemme mukaan.
Evankeliumissa on selkeä kutsu jokaiselle erikseen, tehkää parannus eli tunnustakaan syntinne ja nöyrtykään, niin saatte syntinne anteeksi, siis jo ennen tehdyt, ja saatte Pyhän Hengen eli voiman elää Jumalan tahdossa.
Jumala lupaa puhdistaa kaikesta vääryydestä ne jotka tunnustavat syntinsä.
Ari
Tuomio tekojen mukaan kohtaa niitä, joiden synnit eivät ole anteeksi annetut Jeesuksen kalliin sovintoveren turvissa.
Mutta ne, joiden turva on Jeesuksen armosta antama autuus, tuomio on vapauttava. Niin siis ei ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat. Room. 8:1.
Ari
Luepa Joh. 5:24
Siinä todtaan että uskon kautta, siis ilman tekoja, ihminen on vapautettu tuomiosta. Hänellä on iankaikkinen elämä, sillä hän on siirtynyt kuolemasta elämään.
Matias Roto nyt siis ei ole kadotustuomiota kastetulle vaikka hän raiskaisi tai tekisi aviorikoksen?
Miksi Jeesustuli, siksikö että ihminen pelastuu vaikkei välitä mitään mitä Jumalan tahto on?
Miksi huutaa ”Herra Herra” jos ei tee mitä Jeesus sanoo?
Ari
Logiikkasi kumoutuu Roomalaiskirjeen luvun kuusi alkuun. Vääristelet armon antamaa autuutta, kun väität siitä seuraavan jumalattomuutta.
Tuollaisesta väristelystä Paavali sanoo: ”Pois se!”
Logiikkasi virhe on siinä, että armo, joka vapauttaa synnin vallasta kuvitellankin saatanalliseksi yllytykseksi ja viettelykseksi synnin tekoon.
Tuolla vääristelyllä armon antama Jumalan lahja muutetaankin saatanallisiksi synnin orjuuden liittolaisiksi. Vapautuksen sijaan se muutetaankin orjuuden ikeeksi.
Jumalan armo vapauttaa, avartaa, tuo ihmisen Jumalan rakkauden osallisuuteen eli siis kuljettaa ihmistä jumalisuuteen eli aitoon elämään Jumalan lapsena
Matias Roto toteat:
””Tuolla vääristelyllä armon antama Jumalan lahja muutetaankin saatanallisiksi synnin orjuuden liittolaisiksi. Vapautuksen sijaan se muutetaankin orjuuden ikeeksi.””
Entäpä kun tuon saman toteamuksen liittääkin perisyntiin, siis ”Tuolla vääristelyllä armon antama Jumalan lahja muutetaankin saatanallisiksi synnin orjuuden liittolaisiksi. Vapautuksen sijaan se muutetaankin orjuuden ikeeksi.””?
Ari
Kaikki ihmisen tekosynnit ovat olemukseltaan vain hänessä olevan perisynnistä nousevia ulokkeita. Perisynti on se ihmisen syntinen olemus, josta yksittäiset pahat teot nousevat ikään kuin hedelminä. Paha puu tuottaa pahoja hedelmiä. Ihmisen pahasta sydämestä nousevat pahat ajatukset ja teot.
Juuri tämän Aadamin perintöä olevan syntisen luontomme takia tarvitsemme jokapäiväistä parannusta eli siis syntien anteeksiantoa joka päivä aina elämämme
loppuun asti. Jumalan sana lakina kertoo meille tämän elämämme todellisuuden todellisina syntisinä koko tämän maailmankauden loppuun asti, mutta evankeliumina Jumalan sana kertoo, että me saamme kaikki syntimme anteeksi joka hetki rakkaan Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen täytetyn sovintotyön ansiosta. Näin meille armahdettuina syntisinä on täysi vapaus ja täysinilo evankeliumin suuresta lahjasta: Olemme kokonaan vapaita ja täysin vapaita rakkaan Vapahtajamme kalliin sovintoveren ansiosta.
Matias Rot selitykseesi vastaan edelleen:
“Tuolla vääristelyllä armon antama Jumalan lahja muutetaankin saatanallisiksi synnin orjuuden liittolaisiksi. Vapautuksen sijaan se muutetaankin orjuuden ikeeksi.””””
Tuolle selityksellesi et löydä Raamatusta yhtään todistetta, käytät Paavalin sanoja väärin, siis kun Paavali puhuu synnistä joka asuu ihmisessä niin se tarkoittaa täysin lihallista ihmistä eli sitä jota Jeesus ei ole parantanut eli jolla on kivisydän eikä kuule Jeesuksen ääntä ja on ilman Jumalan rakkautta , siis jolla on paatunut sydän, siis ilman Pyhää Henkeä.
31 Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: ”Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani;
32 ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi”.
33 He vastasivat hänelle: ”Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sitten sanot: ’Te tulette vapaiksi’?”
34 Jeesus vastasi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.
35 Mutta orja ei pysy talossa iäti; Poika pysyy iäti.
36 Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi.(Joh.8)
Ari
1) Tulkitset väärin tuon armon opin, kun väität, ettei syntien anteeksianto muka kuuluisi juuri lihalliselle ihmiselle elikä siis perinsynnin vallassa olevalle ihmiselle. Muista Jeesuksen sana, ettei hän ole tullut kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä. Joten puhut Vapahtajamme sanoja vastaan.
Markuksen evankeliumi:
2:17 Sen kuullessaan Jeesus sanoi heille: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.”
2) Pyhän Hengen lahja on meille annettu jo meidän kasteessamme. Joten tämän kieltämällä kiellät myös Jumalan sanan totuuden. Pietarin helluntaisaarnasta: ” — kasteen — n i i n te saatte Pyhän Hengen lahjan — .”
3) Tuo Jeesuksen puhuma synnistä vapautuminen on juuri sitä vapautumista, missä kaikki synnit on anteeksi annettu, koska meidät jo kasteessa on yhdistetty syntien anteeksiantoon: ” — kaste syntien anteeksisaamiseksi —”
Luukkaan evankeliumi:
3:3 Ja hän vaelsi kaikissa seuduissa Jordanin varrella ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi,
Matias
Miten sinun mielestäsi syntiä kannetaan?
Eikö se, että niin Jeesus kuin kirkkoisät ja Lutherkin parjaavat ja mustamaalaavat juutalaisia, olekin tekijän synti, jota juutalaiset joutuvat kantamaan sydämen murheena ja sielun tuskana, mutta he eivät herjaa takaisin, vaikka heitä herjataan ja halvennetaan. He vain kääntävät toisenkin posken.
Kerroit tuolla ylenpänä, että olette kopioineet paljon toimintoja juutalaisuudesta, vaikka se on toinen uskonto ja heillä Jumala on yksi, ja kristinuskolla kolmiyhteinen, voiko eri jumalia rukoilla samoilla rukouksilla?
Ja kaste juutalaisuuteen, onko väärin, jos kääntyy aikuisella iällä, jolloin voi itse päättää mihin haluaa tulla kastetuksi. Kun sanot, että kasteenuusjijat tekevät väärin. Vauva ei voi valita mihin hänet kastetaan, mutta aikuinen voi.
Tarja
1) En tiedä mistä olet saanut tuon kummallisen käsityksen, että Jeesus muka parjaisin juutalaisia. Jotenkin tässä täytyy olla hyvin suuri väärinkäsitys että panet aidon juutalaisen parjaamaan juutalaisia. Päin vastoin Jeesuksshan sanoo, eettä pelastus on juutalaisista.
Etkö tajua että hänen äitinsä oli juutalainen, hänen kasvatti-isänsä oli juutalainen, hän itse oli juutalainen ja hän opetti juutalaisten korkeimmassa oppilaitoksessa Jerusalemin temppelissä, joka muuten oli kaksi kertaa isompi kuin kreikkalaisten vastaava pakanallinen korkeakoulu Areiopagi -temppeli Ateenassa. Joten tilojen suuruus kuvaa myös noiden ”yliopistojen” toiminnankin laajuutta. Hänen lähimmät oppilaansa olivat juutalaisia. Hänen kysymyksenasettelunsa oli aikansa ajankohtaisissa teologisissa keskusteluissa liikkuvia kysymyksiä jne.
Joten perin kummalliselta vaikuttaa tuo väitteesi, että Jeesus, oman aikansa oppinein juutalainen, muka mustamaalaisi juutalaisia.
2) Jumala on yksi. Tämä on keskeinen kristinuskon perustava oppi. Polyteismi on kokonaan ulos suljettu. Tämän mukaisesti myös gnostilaisuuden opetus kahdesta jumalasta, hyvästä joka on täysi valkeus ja pahasta luoja-jumalasta, joka on luonut aineellisen maailman, on täysin kristinuskon vastainen opetus.
Kulttuurihistoriallisesti on todellisuuden kieltämistä väittää, että kristinusko olisi ”kopioinut” oppeja, käytäntöjä ja tapoja juutalaisuudelta. Eihän aidosti jostain perinteestä ja sen keskeisistä juurista nouseva liike oli mikään kopioija, vaan tuon alkuperäisen liikkeen perintö on osa tuon liikkeen ominta identiteettiä. Eihän 1930-luvun körttiläisyyskään ole kopioinut 1920-luvun körttiläisyyttä, vaan on elänyt todeksi tuon saman liikkeen perintöä vuosikymmen myöhemmin. Tai ottakaamme toinen vertailukohta kirkkomme suurimman herätysliikkeen lestadiolaisen rauhanyhdistysläisen liikkeen keskuudesta. Heidän kesäjuhlansahan keräävät vuodesta ja paikkakunnasta riippuen noin 70 000 – 100 000 ihmistä kokoon suviseuroihin.
Verrataanpa tätä heidän yhden tapahtumansa osallistujien määrää maamme suurimpien kaupunkien väkimääriin
9. Kuopio 119 282
10. Pori 83 934
11. Kouvola 82 113
12. Joensuu 76 850
13. Lappeenranta 72 634 jne
Menisitkö sinä sanomaan heidän liikkeestään, että viime vuosina 2015-2019 heidän lestadiolaisuudesta erillään oleva uusi liikkeensä olisi ”kopioinut” vuosien 1995-1999 lestadiolaisuudesta toimintoja oman liikkeeseensä toimintaan. (Koronan takia jätin tämän vuoden väliin.)
Tässä hengellisen jatkumon kieltämisessä teet aatehistoriallisen loikan, joka ei perustu todelliseen asioiden kehittymiseen vaan jostain muualta tulleeseen asioiden tarkastelun virheelliseen vastakkainasetteluun.
3) Kaste on olemukseltaan yksi. Jos menee uudelleen kasteelle, niin silloinhan kieltää Jumalan teon tuossa Jumalan lahjassa.
Otan historiallisen esimerkin, joka liittyy Hämeenlinnan lähellä olevan Katumajärven historiaan.
Hämäläiset olivat ottaneet kasteen kristinuskoon sellaisessa tilanteessa, jossa he katsoivat sen auttavan heidän oelmäänsä eteenpäin. Mutta sitten olosuhteiden muuttuessa he tulivatkain katumapäälle ja menivät nykyisen Katumajärven rannalle pesemään pois kristillisen kasteensa ja näin vihkiytymään uudelleen pakanuuteensa. Näin toimien he siis ottivat uuden kasteen vanhan kasteen pois pesemiseksi. Uudelleen kastaminen on siis kasteessa tapahtuvan Jumalan työn kieltämistä ja sen sijaan jonkun toisen uskon omakseen ottamista.
Raamatun mukaan kaste pelastaa. Joten tämän pelastuksen pois peseminen vie siis pois tästä pelastuksen osallisuudesta.
Vastaanottajan oma päätös ei vaikuta kasteeen lahjan olemukseen, koska kaste on Jumalan teko. Luonnollisessti kun aikuinen pakana kääntyy kristinuskoon niin aikuisena ihmisenä hänen on suostuttava kasteen vastaanottamiseen, mutta tämä ei ole teologinen ehto, vaan ainoastaan käytännön yhteiseen elämään kuuluvan realiteetin myöntämistä meidän yhteiskuntamme luonnollisen järjestyksen mukainen toimintaohje. Kastehan meidät yhdistää kristinuskoon, joten usko on kasteessa meille lahjaksi annettu todellisuus, niin kuin meidän ajallinen elämämme on synnytyksessä meille ilman meidän omaa myötävaikutustamme meille suotu uusi elämisen muoto.
Matias
”Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen täytetyn sovintotyön ansiosta. Näin meille armahdettuina syntisinä on täysi vapaus ja täysinilo evankeliumin suuresta lahjasta: Olemme kokonaan vapaita ja täysin vapaita rakkaan Vapahtajamme kalliin sovintoveren ansiosta.”
Vapaudesta puhuvat suureen ääneen juuri ne, jotka haluavat rajoittaa toisten vapautta.
Vapaat miehet on kreikkalainen idea, se tarkoitti rikasta yläluokkaa jotka eivät tehneet työtä, he harrastivat politiikkaa ja osallistuivat seuraelämään. Työn tekivät orjat, köyhät ja maahanmuuttajat, ja sotavangit. Vapaat kreikkalaiset miehet olivat siis hallitsijoita, ja järkkäsivät muut tekemään työt.
Mistä he saivat rikkautensa, no tietysti orjien ja köyhien tekemästä työstä ja ryöstösodista. Eli toisten selkänahasta. Siitä, mistä eivät olleet itse vaivaa nähneet.
Tarja
Kuvaat hyvin mauinaisen kreikkalaisen vapauden rakennetta .
Kristinuskon olemukseen kuuluu vapaus palvella toinen toistaa sillä rakkaudella, jonka on saanut lahjaksi Jumalalta.
”3) Kaste on olemukseltaan yksi. Jos menee uudelleen kasteelle, niin silloinhan kieltää Jumalan teon tuossa Jumalan lahjassa. ”
Kasteessa annetaan nimi. Olen kuullut, että jos kääntyy juutalaisuuteen saa kasteen ja uuden nimen, jonka rabbi antaa. Silloin vanha ihminen, nimineen, jää taakse.
Onhan kirkkokin matkinut tätä, antamalla esim. Saulukselle nimen Paavali ja Simonille nimen Pietari. Ja heistä tuli näin kristittyjä, joten jos heidät oli kastettu juutalaisuuteen, niin nimenvaihdoksella heistä tuli kristittyjä. Kysymys onkin vain siitä, että tehtiinkö se ilman heidän omaa lupaansa, toisinsanoen vasta heidän kuolemansa jälkeen. Jolloin se ei tietenkään ole pätevä.
Jos sanot, että he olivat kristittyjä, niin miksi heidän nimensä piti muuttaa, eikö juutalainen nimi ollut kelvollinen. Tarkoittiko juutalainen nimi pakanaa? Ei kai sentään, heidän ovat isät, pyhät kirjoitukset ja muut, rukoukset ja Psalttarit, Daavid ja Mooses, Toora ja profeetat.
Tarja
Edellen käytät sanaa matkiminen siellä, missä Jeesusta seuraavat ovat seuranneet omaa ikivanhaa jo uskon isä Aabrahamista lähtöisin olevaa perinnettään.
Juutalailla oli tuohon aikaan useinkin parikin nimeä ilman että niiden välillä oli mitään eroa. Kasteessa saatu uusi nimi kertoo siitä, että kasteessa alkaa uusi elämä. Kysymys siis on termin uudestisyntymä kanssa rinnakkainen nimitys.
Yhä edelleenkin esim katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa esim piispan virkaan vihittäessä he ottavat uuden nimen, joka kuvaa tuon uuden elämäntehtävän luonnetta kokonaan uutena elämäntilanteenaan. Sama käytäntö samantapaisessa tehtävässä, mutta vain uudessa elämäntilanteessa.
Matias
” En tiedä mistä olet saanut tuon kummallisen käsityksen, että Jeesus muka parjaisin juutalaisia. Jotenkin tässä täytyy olla hyvin suuri väärinkäsitys että panet aidon juutalaisen parjaamaan juutalaisia. Päin vastoin Jeesuksshan sanoo, eettä pelastus on juutalaisista. ”
Evankeliumista tietenkin, olenhan minä sinulle luetellut niitä sanoja. Ihmettelit, että mistä noita olet keksinyt. Kannattaa lukea. Minulla on sellainen tapa, että luen ja mietin niitä puheita.
Raamatussa on maininta siitä, että veljesikin, joka syö samaa leipää, kääntää kantapäänsä sinua vastaan. Tuon minä näen Jeesuksen kohdalla tapahtuneen, että käänsi kantapäänsä omiaan vastaan. Juutalaisena juutalaisia vastaan. Ei niin yhtään hyvää sanaa sano hän.
Toinen mahdollisuus on se, että tuo viha kirjoitettiin myöhemmin hänen suuhunsa. Ja sitä, ja paljon pahempaakin toistivat sitten kirkkoisät ja Lutherit ja näin syntyi juutalaisviha. Ja kansa joutui kantamaan teidän syntiä.
Tarja
Erilaissa elämän tilanteissa voi syntyä erilaisia keskusteluja. Noissa yhteyksissä olevat sanojen vaihdot on suhteutettava noiden tilanteiden mukaisiin olosuhteisiin, jottei niistä tee niiden kompetenssialueen ulkopuolisia päätelmiä.
Olen jo ennenkin tuonut esille sen miten puunilaissodat ovat tuoneet roomalaiseen henkiseen perinteeseen antisemitismin, kuten aikoinaan iso viha toi maahamme ”ryssävihan”, josta kaikki eivät ole päässeet vapaiksi, vaikka Olemme eläneet naapurien välistä rauhan aikaa jo noin 65 vuotta.
Matias
Olethan sinä puhunut puunilaissodista, mutta kuten olen sanonut, ne olivat roomalaisten ja karhakolaisten välisiä sotia. Ei kosketa millään tavalla juutalaisia, mutta jos heitä vihataan niidenkin takia, niin miksi? Pitääkö heidän kantaa niidenkin syy?
Tarja
Foinikialaiset ovat olleet vuosisatoja juutalaisten lähimpiä naapureita ja useimmiten hyvissä väleissä keskenään. He olivat kuin suomalaisten (siis nykyiset varsinais-suomalaisten) ja hämälläisten väliset kansat. (Tuohon aikaan Aurajoki oli vielä rajana Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä.)
Karthago oli foinikialaisten suurin kaupunki. Roomalaisissa lähteissä käytetään nimen vanhepää muotoa, missä alkuperäinen p konsonantti äännettiin on vielä p -äänteenä. mutta kreikkalaisperäinen foinikia -sanassa ääntäminen oli jo muuttunu f-äänteeksi.
Kuuluisan Hannibalin isoisä oli myös nimeltään Hannibal. Tämän aikana mm lähetettiin foinikialaisten tekemä kuuluisa Afrikan ympäri purjehdus. Noihin aikoihin Sisiliassa oleva Syrakusa oli kreikkalaisten suurin kaupunki. Silloin syttyi sotan puunilaisten eli läntisten foinikialaisten ja syrakusalaisten eli siis läntisten kreikkalaisten välillä. Isoisä Hannibal johti joukkkojaan korkealta mäeltä ja näytti että foinikialaiset voittavat sodan, mutta sitten tuli ukonilma ja salama löi Hannibalin kuoliaaksi. Foinikialaiset pakenivat tämän jälkeen ja näin eteläisin osa nykyisestä Italiasta tuli kreikkalaisen kulttuurin yhteyteen ja kreikkalaisten asema Syrakusassa myös varmistui. Kun sitten Rooma nousi merkittäväksi vallaksi vapauduttuaan etruskien vallasta, niin sillon heidän kulttuuriset yhteytensä etelän suuntaan kytkeytyivät nimenomaan kreikkalaiseen eivätkä foinikialaiseen eli puunilaiseen kulttuuriin.
Pojanpoika Hannibalin aikana Rooman kaupunki oli joutunut jo piiritystilaan. Hannibal oli mm ottanut Rooman päämiehen eli konsulin vaimon rakastajattarekseen ja muutoinkin roomalaisten asema näytti jo tosi vaikealta. Vain suurin vaivoin kaupunki säilyi lopullista valtausta vaille ahdistetuksi, kunnes Hannibalin oli lopulta jätettävä hanke, osaksi kathagolaisten sisäisten valtaintriigien takia.
(Tuosta karthagolaisten valtaintrigien vaikutuksesta sitten myöhemmin seurasi, että Rooma säästyi täystuholta ja seuraavien vuosisatojen aikana nämä sitten vastareaktiona hävittivät Karthagon. Eripura voi hävittää jopa läntisen Välimeren suurimman sotilasmahdin aina täydelliseen tuhoon asti.)
Vuosisatoja tämä läntisten seemiläisten kansojen muodostama uhka Rooman olemassaololle säilyi ihmisten muistojen puoliksi tiedostamattomassa mutta kuitenkin asenteita muokkaavassa mielessä niin vahvana, että kansalaisten epäluulot kohdistuivat kaikkiin seemiläisiin, olivatpa nämä sitten mitä tahansa seemiläisiä ryhmiä.