Jumalan töitä katsomassa

Ne, jotka olivat hajaantuneet sen ahdingon vuoksi, joka oli syntynyt Stefanuksen tähden, vaelsivat ympäri hamaan Foinikiaan ja Kyproon ja Antiokiaan saakka, mutta eivät puhuneet sanaa muille kuin ainoastaan juutalaisille. Heidän joukossaan oli kuitenkin muutamia kyprolaisia ja kyreneläisiä miehiä, jotka, tultuaan Antiokiaan, puhuivat kreikkalaisillekin ja julistivat evankeliumia Herrasta Jeesuksesta. Ja Herran käsi oli heidän kanssansa, ja suuri oli se joukko, joka uskoi ja kääntyi Herran puoleen. Ja sanoma heistä tuli Jerusalemin seurakunnan korviin, ja he lähettivät Barnabaan Antiokiaan. Ja kun hän saapui sinne ja näki Jumalan armon, niin hän iloitsi ja kehoitti kaikkia vakaalla sydämellä pysymään Herrassa. Apt. teot 11:19-23

Tässä puhutaan henkilöstä, joka lähetettiin katsomaan, mitä Jumala oli tehnyt Antiokiassa. Me voimme nähdä Jumalan tekoja luomakunnassa. Ne ovat ihmeellisiä. Mutta vieläkin ihmeellisempiä töitä näemme hengellisellä alalla. Jokainen uskoon tullut ihminen on ihme, jonka Jumalan voima on aikaansaanut. On siunattu asia, jos saamme nähdä niitä ihmeitä. Barnabas lähetettiin katsomaan, mitä Herra oli tehnyt siellä asuvien kreikkalaisten keskuudessa.

I. Antiokian seurakunnan syntyminen. – 1. Kyprolaiset ja kyreneläiset miehet tultuaan Antiokiaan puhuivat evankeliumia kreikkalaisille. Tämän he tekivät sisällisestä pakosta. Joka on vastaanottanut armon, se haluaa, että toisetkin tulisivat siitä osallisiksi. Jokainen Jeesukseen uskova on Jeesuksen todistaja.

2. He julistivat evankeliumia Jeesuksesta. ”Herran käsi oli heidän kanssansa.” Taivaaseen astunut Vapahtaja oli mukana. Apostolien teot ovat kertomus siitä, mitä taivaaseen korotettu Vapahtaja teki apostolien välityksellä. Herran käsi, hänen voimansa, on aina siellä, missä julistetaan evankeliumia.

3. Suuri joukko uskoi ja kääntyi Herran tykö. Evankeliumi muutti Antiokian kaupungin elämän. Ei kukaan Antiokian asukkaista aavistanut, kuinka suuri hengellinen voima lähestyi kaupunkia näissä miehissä. Miesten nimiä ei mainita, mutta evankeliumin vaikutus on kerrottu. Ihmiset saavat jäädä syrjään, mutta ei Jumalan työ.

II. Barnabas Antiokiassa. – Barnabas oli alkuaan nimeltä Joosef ja syntyään Kypron juutalaisia. Apostolit antoivat hänelle nimen Barnabas, joka merkitsee kehottajaa. Apt. teot 4:36. Uusi nimi voi johtua hänen saarnatyylistään. Hän oli sopiva henkilö lähetettäväksi Antiokiaan.

1. Kun Barnabas tuli Antiokiaan, hän näki siellä Jumalan armon. Ei sanota, että hän näki siellä hyviä tai huonoja uskovia. Hän näki Jumalan armon. Pyhän Hengen valaisema silmä näkee hengellisiä asioita. Barnabas kuuli heidän tunnustuksensa, näki heidän ilonsa Herrassa ja huomasi, että uskoon tulleita oli paljon. Hengellistä työtä on katsottava armon kannalta. Niin Jumalakin katsoo, kun hän katsoo meitä Kristuksen lunastustyön valossa.

2. Barnabas tunsi iloa. Armon katseleminen tekee ihmisen iloiseksi. Hän iloitsee toisten työstä. Ei hän ollut kateellinen eikä ruvennut moittimaan toisia sananjulistajia.

3. Barnabas näki, että Antiokian uskovaisia uhkasivat suuret vaarat. Siksi hän kehotti heitä pysymään Herrassa. On hyvä, kun saa armon uskoa Kristukseen, mutta vielä parempi on, kun saa voimaa pysymään uskossa loppuun asti. Myöskin Jeesus kehottaa pysymään hänessä. Joh. 15:4, 9.

4. Herrassa pysyminen ei ole hedelmätöntä kristillisyyttä. Jeesus sanoo: ”Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää.” Joh. 15:5. Ei oksaa tarvitse kehottaa kantamaan hedelmää. Se kantaa hedelmää, jos se pysyy rungossa. Elävän kristillisyyden salaisuus on yhteys Kristuksen kanssa.

Eeli J. Hakala, Te myös todistatte, s. 166-168, SLEY, 1955. ”Kehoittaa” sanan olen muuttanut oikeampaan nykyaikaiseen muotoon ”kehottaa”.