Kuvassa kukkia Mengin opiston puutarhasta. Jumalan rakkaus on niin suuri, että hänen hyvyyttään verrataan niin valtaisaan puutarhaan, joka on kuin suunnaton metsä.
Cantate, laulakaa -sunnuntain Vanhan testamentin teksti on valtaisasta runoteoksesta Jesajan kirjasta. Koko Jesajan kirjahan on suuremmoinen runoteos, vain muutamia lukuja lukuunottamatta.
SUNNUNTAI 10.5.2020
4. sunnuntai pääsiäisestä, latinalaiselta nimeltään Cantate
Taivaan kansalaisena maailmassa
Ensimmäinen lukukappale: Jes. 32: 15-20
Lukukappaleemme on Jumalan suurten tekojen ylistystä. Pyhä Henki puhuu meille Herramme valtaisista teoista. Hänen voimansa ja hyvyytensä tulevat julki ylistettävänä elämän uudistuksena aina täyteen kukoistukseensa asti.
Pyhän Hengen työ luomisesta uuteen luomiseen
Luomisessa kerrotaan, että Pyhä Henki liikkui vesipilven mukana, ikään kuin käytti pilviä ratsunaan, vettä työkalunaan, elämän luomisessa, kasvien, eläinten ja ihmisen.
Jokainen autiomaan lähellä asunut ymmärtää tämän kuvauksen erittäin läheisesti. Kuivan kauden aikana maa kuivuu, palaa karrelle, tulee harmaaksi, autioksi, kuin kuolleeksi. Kaikki on autiota ja tyhjää.
Kuivan kauden lopulla sade saapuu, vettä alkaa satamaan, elämä herää kuivaan maahan, kasvit nostavat päätään, ja onkaloistaan kuumuutta paossa olleet eläimet tulevat esiin. Keitaan ihmisetkin saavat riemuita, kun valtaisa kukkaisloisto täyttää niityt ja kumpareitten helmat. Elämä säihkyy loistoaan. Ilo ja riemu täyttävät mielen. Kaikki on kuin uudelleen luotua.
Luomiskertomuksen kuvaus elämän synnystä autioon maahan on aavikon lähistön asukkaalle jokaisen sadekauden suuri ihme, kuin kevään koittaminen Suomessa tai muuttolintujen paluu saaristoon hiljaisen talven jälkeen.
Pyhän Hengen toiminta veden välityksellä tulee esille Raamatussa useammankin kerran. Kaikkein selvimmin sillä on kosketuskohta meihin jokaiseen pyhän kasteen toimituksessa. Kasteessa itsesssään kuollut ja tuomittu ihminen oletaan elämän yhteyteen Jumalan lapseksi, kaikista syytöksistä vapaana, täysipainoiseen elämän yhteyteen Jumalan hyvyydestä osalliseksi.
Kaste antaa uuden luomisen, uudestisyntymisen, uuden elämän alun.
Pyhä Henki toimii kasteen välityksellä. Hän tulee elämäämme kasteen vedessä ja esillä pidetyssä Jumalan sanassa. Pyhä Henki antaa itsensä, oman läsnäolonsa, oman työnsä meidän hyväksemme kasteen suurena lahjana. Meistä tulee Jumalan omia, Valkeuden lapsia. Luomiskertomuksen: ”Tulkoon valo”, toistuu meidän elämämme hyväksi ja me siirrymme pimeydestä valkeuteen: ”Ja katso, valo tuli.”
Näin on oleva, kunnes meihin tulee korkeudesta henki.
Silloin autiomaa muuttuu hedelmätarhaksi
ja tarhat ovat laajoja kuin metsät.
Armon lapset riemuitkaamme
Elämä Jumalan lapsena on armosta elämistä. Me tulemme vanhurskaiksi eli siis Jumalalle kelpaaviksi yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Omat ansiomme eivät riitä, omat kykymme eivät vie perille, omiin tekomme eivät meitä auta ikuisuuden edessä.
Augsburgin tunnustus sanoo:
IV Vanhurskautus
Samaten seurakuntamme opettavat, että ihmiset eivät voi tulla vanhurskautetuiksi Jumalan edessä omin voimin, ansioin tai teoin, vaan että heille annetaan vanhurskaus lahjaksi Kristuksen tähden uskon kautta, kun he uskovat, että heidät otetaan armoon ja että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, joka kuolemallaan on antanut hyvityksen synneistämme. Tämän uskon Jumala lukee edessään kelpaavaksi vanhurskaudeksi (Room. 3 ja 4). (Room. 3:21 ss; Room. 4:5)
Tämä Jumalan vanhurskaus eli Jumalan edessä kelvolliseksi julistaminen on alusta loppuun yksistään Jumalan omaa työtä. Hyvyydessään hän suo meille täydet lahjansa. Luottavaisin mielin saamme heittäytyä hänen armollisten ja turvallisten käsivarsiensa varaan. Saamme uskoa koko elämämme hänen haltuunsa.
Mielemme täyttää ilo Herrassa ja rauha sydämessä.
Silloin autiomaassa asuu oikeus
ja vanhurskaudella on majansa hedelmätarhojen keskellä.
Ja vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha
Elämä Jumalan luottamuksessa
Koska uskomme on lahjaksi annettu ja perimmältä olemukseltaan Jumalan Pyhän Hengen teko meidän elämässämme, niin siksi usko myös on voimallinen. Jumalan työ tulee esille siinä, mitä uskosta seuraa käytännön elämään. Arkiset askareemme saamme tehdä turvallisesti Jumalan hyvyyden hoidon varassa.
Silloin saamme heittää pois kaikki maalliset murheemme. Saamme elää rauhallista ja hiljaista elämää Jumalan turvallisen huolenpidon rakkaudessa.
Ei edes kuolema voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta. Jumala on ikuinen, siksi hän tukee meitä kaikessa aina taivaan ikuisuuteen asti.
Siitä kasvaa levollinen luottamus,
turvallisuus, joka kestää iäti.
Minun kansani saa asua rauhan niityillä,
turvallisissa asuinpaikoissa, huolettomilla leposijoilla.
Tässä Cantate, Laulakaa -sunnuntain ihana enimmäinen lukukappale
Jes. 32: 15-20
Näin on oleva, kunnes meihin tulee korkeudesta henki.
Silloin autiomaa muuttuu hedelmätarhaksi
ja tarhat ovat laajoja kuin metsät.
Silloin autiomaassa asuu oikeus
ja vanhurskaudella on majansa hedelmätarhojen keskellä.
Ja vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha.
Siitä kasvaa levollinen luottamus,
turvallisuus, joka kestää iäti.
Minun kansani saa asua rauhan niityillä,
turvallisissa asuinpaikoissa, huolettomilla leposijoilla.
Metsää kaatuu lakoon, kaupunkeja sortuu maahan,
mutta te onnelliset, te saatte kylvää
kaikkialle, missä vesi kostuttaa maan,
saatte päästää härkänne ja aasinne
vapaasti kulkemaan laitumilla.
Matias
”Näin myös Jumala on ollut sama Jumala jo ennen maailman luomista, sama Abrahamin aikana ja sama apostolien aikana ja sama nykyisin ja tulee alati olemaan aina taivaanikuisuuteen asti. ”
Tottakai on, mutta hän ei ole ihminen, ei isä, eikä poika, vaan jotain selittämätöntä. Häntä ei voi määritellä kenenkään muun kautta, emmekä me voi sanella mikä on Jumalan tahto. Hänellä on oma tahto
Vaivoin me ymmärrämme mitä on käden ulottuvilla, kuinka sitten jotain niin suurta kuin Jumala.
” Niin kaukana kuin taivas on maasta, niin ovat minun ajatukseni kaukana teidän ajatuksistanne. ” Tähän on tyytyminen.
” Minä lyön ja minä parannan, eikä kukaan voi pelastaa minun kädestäni ”.
Tarja
Jumala on todellakin yli kaiken käsitettävän omassa itsessään.
Hän on kuitenkin ilmoittanut itsensä välillisesti luomakuntansa kautta eli yleisenä ilmoituksena sekä Pyhän Raamatun sanassa ja aivan erityisesti tulemalla itse ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa.
Yleisen ilmoituksen perusteella ihmisillä on aavistus, että elämässä on enemmän, kuin vain se, mitä juuri sillä hetkellä näkyy ja on koettavissa, jotakin vaikka emme voi edes tajuta tarkemmin.
Erityisen ilmoituksen avulla meille on annettu Raamatun sana ja elävä yhteys Jumalaan. Jeesus Kristus, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa on sovittanut koko maailman Jumalan kanssa ja näin meillä kaikilla on pääsy Jumlan yhteyteen. Yksi meistä, Jeesus, istuu Jumalana ja ihmisenä Jumalan valtaistuimella. Näin saa täyttymyksensä jo se, mitä luomisessa tapahtui. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi.
Oikein ymmärrettynä tämä ei oikeuta luontoa vastaan toimimiseen vaan päin vastoin. Niin kuin Jumala pitää huolta luomastaan maailmasta, meidänkin hänen kuvanaan pitä tehdä se, mikä tehtävissämme on, jotta ympäristömme ja meidän oma elämänpiirimme voi hyvässä yhteistyössä, sovussa ja rauhassa elää yhteisen luomakunnan yhteistä riemua ja leikittelyä Luojan kämmenellä Jumalan lasten ilakoivaa kiitollisuutta hänen suurista teoistaan.
Matias
”Erityisen ilmoituksen avulla meille on annettu Raamatun sana ja elävä yhteys Jumalaan. Jeesus Kristus, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa on sovittanut koko maailman Jumalan kanssa ja näin meillä kaikilla on pääsy Jumlan yhteyteen. Yksi meistä, Jeesus, istuu Jumalana ja ihmisenä Jumalan valtaistuimella. Näin saa täyttymyksensä jo se, mitä luomisessa tapahtui. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi.”
Tuon pohjalta testamentti, se uusi, ei ole voimassa, koska tekijän kuolema on toteennäytettävä, vasta sitten se on pätevä.
”Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi.”
Ei ole kuitenkaan tarkoitus, että ryhdytään palvomaan sitä kuvaa. Tai pidetään kuvaa jumalana, koska kuva ei ole elävä.
Tstks
Heprealaiskirje puhuu siitä, että Jeesuksen työ Vapahtajana on saanu täyrrymyksensä Jeesuksen kuolemassa. Kun Jeesus on kuollut niin kaikki on täytetty.
Täsä Jeesuksen ristillä täyttämää työtä Heprealaiskirjeen kirjoittaja vertaa ihmisten jäämistöjensä käyttöä ohjaaviin testamentteihin. Näissä ihmisten laatimissa testamenteissa siinä määrätyt toimenpiteet astuvat voimaan testamentin laatijan kuoltua.
Mutta nytpä Jeesus jo on kuollut Golgatan ristillä, joten kaikki Jumalan armon lupaukset ovat jo nyt täysin mitoin voimassa. Golgatan sovintotyö ojennetaan jo nyt kaikille. Koko maailmaa koskee armon lupaus.
Paavali heprealaisille
”Sillä missä on testamentti ; siinä sen tekijän kuolema on toteennäytettävä.
Sillä vasta kuoleman jälkeen testamentti on pätevä, koska se ei milloinkaan ole voimassa tekijän eläessä. ”
Tarja
Tässä Heprealaiskirjeen kohdassa kerrotaan siitä, että Jeesuksen tekemä sovintotyö täyttyi Golgatan ristillä.
Ristin kielema on Jumalan tekemä liiton solmiminen ihmiskunnan kanssa.
Matias
”Erityisen ilmoituksen avulla meille on annettu Raamatun sana ja elävä yhteys Jumalaan. Jeesus Kristus, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa on sovittanut koko maailman Jumalan kanssa ja näin meillä kaikilla on pääsy Jumlan yhteyteen. ”
Me emme tietenkään voi sovittaa Jumalaa ihmisen kaltaiseksi, Hän ei ole puoliksi ihminen ja puoliksi Jumala. Ihminen on mikä on, vastustaja. Jumala saattaa tulemaan aina sitä mikä kulloinkin on tarpeen, eikä se aina miellytä ihmistä, ihminen kyselee: – Miksi Jumala sallii?
Hän lähettää myös ongelmia, meidän pitäisi keksiä niihin ratkaisuja. Miksi ? Ehkä siksi, että meillä ei tulisi aika pitkäksi, että meillä olisi tekemistä täällä.
” Sovittanut koko maailman ”
Emme eme enää ajattele, että taivaan ja maan välillä on riita, ja ukkonen jylisee ja salamat leiskuu siksi, että Jumala on vihastunut äiti-maalle. Ja vihainen jumala on perkele, joka tappaa oman poikansa, kuin Moabin kuningas, saadakseen voiton jostakin ……….saatanasta.
Jumaltarustoissa on kyllä hullunkurisia perheitä paljonkin ja pitäisin myös tätä pakanallisena.
Onko sitten ihmisen ja Jumalan välillä riitaa, se on toinen juttu. Mutta Hänellä
on vara odottaa, että me viisaiksi tulisimme. Hän on antanut mitat, joihin meidän tulisi taipua. Ja jos ei kelpaa, niin se on jokaisen oma valinta. Ja seuraukset ovat sen mukaiset.
Sovituskoppi: En minäkään osta tai lunasta mitään mikä ei ole minulle sopiva, miksi sitten Jumala niin tekisi ?
Tarja
Jeesus ei ole puoliksi Jumala ja puoliksi ihminen. Tällaiset kuvitelmaolennot kuuluvat tarujen maailmaan. Sen sijaan Jeesus on kokonaan Jumala ja kokonaan ihminen, kaksi luontoa yhdessä persoonassa.
Nikean tunnustus sanoo hänestä näin
Me uskomme yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan,
joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua,
Jumala Jumalasta,
valo valosta,
tosi Jumala tosi Jumalasta,
syntynyt, ei luotu,
joka on samaa olemusta kuin Isä
ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,
joka meidän ihmisten
ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista,
tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta
ja syntyi ihmiseksi,
ristiinnaulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana,
kärsi kuoleman ja haudattiin,
nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu,
astui ylös taivaisiin,
istuu Isän oikealla puolella
ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.
Athanasiuksen tunnustus näin
Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.
Oikea oppi on tämä: Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika, yhtä lailla Jumala ja ihminen:
Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala, äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen. Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.
Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.
Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi.
Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi, vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden.
Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että hän on yksi persoona. Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.
Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista, astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
Tarja
Kirjoitat: ”Emme eme enää ajattele, että taivaan ja maan välillä on riita, ja ukkonen jylisee ja salamat leiskuu siksi, että Jumala on vihastunut äiti-maalle.”
Tällainen ei koskaan ole ollut kristinen opetus.
Gaia , äiti maa, oli muinaisen kreikkalaiseen mytologiaan kuuluva jumalatar.
Kristinusko tunnustaa, että maa on Jumalan luoma. Osa näkyvää luomakuntaa ja sellaisena itsessään hyvä.
Ongelmat ovat vain ihmiskunnan syntisyyden aiheuttamia.
Ihmisen syntisyys puolestaan jo aivan alusta alkaen on niin suuri vääryys, että oikeudenmukaisuus vaatii sen rangaistusta. Jumala tuli ihmiseksi Jeesuksessa ja sovitti maailman hänessä. Näin rangaistus on jo kärsitty täyteen mittaansa asti ja siksi uutta rangaistusta ei enää anneta. Ihmiskunta on vapaa Jeesuksen ristinuhrin takia. Tämän sanoo profeetta seuraavasti.
Jesaja:
53:5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
Ps.
Tuota muinaista kreikkalaista maa-äitiä ei saa sekottaa kirjailija William Goldingin keksimälle ajatukselle käyttää nimeä Gaia-teoria brittiläisen kemistin James Lovelockin ja yhdysvaltalaisen evoluutiobiologin Lynn Margulisin 1960- ja 1970-luvulla kehittämästä teoriasta, joka koski hypoteesia eräistä maapallon biosfääriin kuuluvista ilmiöistä.
Toki tämä nimen käyttö on saanut nykyaikaisen sekauskonnon New Agen eräät kannattajat innostumaan ja lisäämään omiaan: Sekottamaan asiaan palasia tuosta teoriasta ja palasia jostain ties mistä temmatuista tarinoista.
.
Matias Roto tuot esille että Paavali puhuisi Galatalais kirjeessä ”lain alasille” joilla ei ole ole vielä Jeesusta pelastajanaan.
Huomaatko kuinka kirjeen sisältö on juuri että joku houkutteli näitä ympärileikkauttamaan itsensä, siis ei silloin voi olla ”lain alainen”, selkeää eikö totta.
Siis Paavali selkeästi sanoo että nämä olivat uskosta saaneet kaiken ja nytkö he aloittaisivat rakentamaan uudestaan lain kautta.
Ari
Kysymys on siitä, että galatalaiset olivat aloittaneet uskon elämänsä evankeliumin vapaudessa eli siinä uskon vanhurskaudessa, missä vanhurskaus annetaan armosta ilman omia ansioita. He olivat tulleet uskoon ilman että heitä oli ympärileikattu.
Nyt ilmestyi sellaisia evankeliumin vapautta sotkevia ihmisiä, jotka alkoivat vaatimaan näitä uskoon tulleita ympärileikkauttamaan itseään sekä tekemään muitakin lain tekoja muka viedäkseen uskovia eteenpäin uskon tiellä.
Tähän Paavali antaa ankaran varoituksensa. Jos he lankeavat pois uskon vanhurskauden tieltä ja alkavat noudattamaan noita lain tekoja elikä tulevat lain alaisiksi, niin silloin he lankeavat pois Kristuksesta. Silloin he menettävät sen puhtaan evankeliumin jota Paavali on julistanut.
Paavali siis sanoo, että sellainen uskova, joka alkaa luottamaan lain tekoihin pelastuksen perustana, on langennut pois Kristuksesta ja hänen pelastusteostaan.
Galatalaiskirje:
2:21 En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut.
Matias
”Paavali siis sanoo, että sellainen uskova, joka alkaa luottamaan lain tekoihin pelastuksen perustana, on langennut pois Kristuksesta ja hänen pelastusteostaan.”
Riippuu siitä, mitä Paavalin sanoja valitsee ? Hän sanoo myös:
Room 3:31 Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain. Paavali
Matt 5
17 ¶ Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.
18 Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.
19 Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa. ”
Tarja
Sanalla laki on useampi käyttö.
Noissa esille nostamissasi kohdissa sanaa käytetään kuvaamaan Tooraa eli Lakia eli Viittä Mooseksen kirjaa eli eräiden piirien koko tuolloista Raamattua.
Jeesus toteaa että Jumalan sana pysyy iäti eikä hän suinkaan ole tullut kumoamaan Jumalan sanaa vaan päin vastoin täyttämään sen.
Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Tämän takia hän on johdonmukainen itsensä kanssa.
Raamattu Jumalan sanana on hänen sanaansa ja kun hän sitten ihmisenä ja Jumalana puhui kuulijakunnalleen tai teki ihmeitään tai toimitti kasteita, niin tuolloinkin hän toi esille samaa Jumalan sanaa. Jumala ei ole ristiriidassa itsensä kansssa.
Paavali puolestaan viittaamassasi Roomalaiskirjeen kohdassa tuo esille sen, että usko toimii, koska usko luottaa Jumalaan joka toimii ja Jumala toimii uskon kautta. Näin ollen lahjaksi saatu armo ja tuossa armahduksessa vaikuttava Jumalan työ on saman Jumalan työtä, josta jo Raamatun alkulehdiltä alkaen on kerrottu. Usko antaa yhteyden tuohon alati jatkuvaan elävän Jumalan toimelliseen työhön, joka meidän maailmaamme koskien on alkanut jo maailman luomisesta ja jatkuu aina ikuisuuteen taivaan saleissa.
Matias Roto kirjoittiko Paavali Galattian seurakunnan kirjeessä uudestisyntyneille vai ”lain alla” oleville?
Entäpä ne kohdat joissa sanoo etteivät lihan mukaan vaeltavat peri Jumalan valtakuntaa?
Siis kun saa Jumalan hengen niin tulee elää hengen johdatuksessa eikä enää vaeltaa lihan mukaan.
Ari
Asetat väärät käsitteet vastakohdikseen.
Vastaan vain siihen mistä meillä on ollut puhetta elikä käsitteeseen lain alla olemisesta.
Paavali varoitti Galatian pyhiä eli kasteen uudestisyntymän saaneita yksyttävien orjuuttajien propagandasta, kun nämä yrittivät estää Kristuksen kasteessa lahjoittamaa vapautta asettamalla uskoville vaatimuksen omien tekojen osuudesta pelastukseen. Paavali varoitti, että jos joku lankeaa kuvittelemaan, että omia tekoja tarvitaan autuuteen, niin sellainen lankeaa pois Kristuksesta ja hänen armonsa varassa olemisesta.
Galatalaiskirje 5: 1,4-5:
5:1 Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.
5:4 Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta. 5:5 Sillä me odotamme uskosta vanhurskauden toivoa Hengen kautta.
Lihan mukaan eli siis ihmisen omien tekojen varassa elävät ovat niitä, jotka luottavat omiin suorituksiinsa Kristuksen antaman autuuden lahjan sijaan.
Paavali moitii omiin tekoihinsa perustavien kiusausta langeta pois armon evankeliumista voimakkain sanoin.
Galatalaiskirje 3:1-7:
3:1 Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?
3:2 Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?
3:3 Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?
3:4 Niin paljonko olette turhaan kärsineet? – jos se on turhaa ollut.
3:5 Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimallisia tekoja teidän keskuudessanne, saako hän sen aikaan lain tekojen vai uskossa kuulemisen kautta,
3:6 samalla tavalla kuin ”Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi”?
3:7 Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia.
Kristityillä on omat lakinsa, omat sunnuntait ja muut juhla-ajat ja sakramentit, kirkolliset hallintoelimet, kirkolliskokoukset ja kirkkolait, kirkkopyhät ja rituaalit, joten eipä meidän kannata keskustella siitä, mitä on alussa sanottu.
Siihen ei ole enää paluuta.
Ja meillä on nyt kirkosta irrallinen Oikeuslaitos ja laki. Kirkko on riisuttu myös aseista, sillä ei ole enää sotavoimia, ja hyvä niin.
Tarja
Kirkolla on ollut oma selkeä järjestyksensä alusta asti. Vanhan testamentin aikana oli selkeä lainsäädäntö ja hyvin selkeä hallintomalli jumalanpalvelusta ylläpitävän yhteisön ohjeistamiseksi.
Rooman vallan aikana koko kansan yhteistä hengellistä johtoa organisoi ylipappi.
Kun temppeli oli hävitetty 70 AD, niin tämä johtotehtävä annettiin ylirabbille, kreikkalaisittain patriarkka tai sen tehtäviä hengellisenä isänä toiminnassa eli paino rabbi -sanalla muodossa paavi.
Juutalainen järjestys pysyi niin synagogajuutalaisuuden kuin Kristuksen seuraajienkin keskuudessa erittäin hallittuna eikä mitään epäjärjestystä siedetty missään vaiheessa.
Kahden vuosituhannen aikana olosuhteet ovat muuttuneet ja sen mukana myös hallintomallien monet yksityiskohdat sopeutuneet kulloisiinkin historian kulun tilanteisiin.
Periaate kuitenkin on sama. Kirkon olemukseen kuuluu selkeä hallinto ja asioiden hoito hyvässä järjestyksessä. Perustavoite siis ei ole muuttunut.
Kaikkina aikoina jokaisella kansalla on ollut laki. Näin oli myös Jeesuksen ajan roomalaisilla. Kanoninen laki on itse asiassa vain muinaisen Rooman lainsäädäntö täsmennettynä muutamilla nimenomaan kirkon tarpeisiin kuuluvilla erityissäädöksillä. Näin myös meidän aikamme yhteiskunnallisen lain ja kirkon autonomiaan kuuluvan kirkon omia tarpeita varten tärkeiden näkökohtien esilllä pitäminen kirkkolaissa jne.
Kirkolla ei ole ollut sotavoimia. Sen sijaan kristityillä valtoilla ne kuuluvat luonnollisena osana kansalliseen turvallisuuspolitiikkaan.
Keskiaikana paavilla oli maallisen hallitsijan tehtävät kirkkovaltiossa. Siellä hänelle kuuluivat myös tavanomaisen valtion ruhtinaan tehtävät toimenkuvaansa. Nykyisin katolisen kirkon suhteet maailman eri kansojen alueille on organisatorissesti järjestetty Vatikaanin valtion diplomaattisuhteiden muodossa.
Nämä erilaiset järjestäytymisen mallit ja eri kulttuureissa toteutuneiden ratkaisujjen luomat olosuhteet vaihtelevat, mutta itse perussanoma ei ole muuttunut. Evankeliumin julistus ja sakramenttien toimittaminen ovat kautta aikojen kuuluneet kirkon perustehtävään, koskapa juuri niiden välityksellä Jumala kutsuu, kokoaa, kasvattaa, ylläpitää ja johtaa tulevaisuutta kohti koko yhteistä kristikuntaa.
Tämä perustehtävä on edelleen voimassa ja koko maailmaa ajatellen se menee voimalla eteenpäin.
Matias Roto minä ymmärrän että kun ihminen uudestisyntyy Jumalan hengestä niin hänen tulee vaeltaa hengessä eikä enää lihassa.
Tämän Paavalikin selkeästi sanoo, siis jos vielä uudestisynnyttyään elää lihan mukaan ei peri Jumalan valtakuntaa, eikö olekkin selkeää.
Vielä sen verran ettei hengessä vaeltaminen ole pakko vaan rakkauden kautta vaikuttavaa elämistä.
Rakkaus on lain loppu eli kun elää rakkaudessa niin ei tarvita enää lakia joka rangaistuksien uhalla ohjaa ihmisiä.
Ari
1) Uudestisyntymä on Raamatussa sanottu kasteen vaikutukseksi. Tiit. 3: 5.
Tuo kasteen uudistisynnyttävä voima on kutsu jokapäiväiseen parannukseen. Tämä kuuluu kirkon alkuperäiseen opetukseen.
Siitä puhuu myös oppi-isämme Luther Vähässä Katekismuksessa.
Neljänneksi
Mitä sitten tällainen vesikaste merkitsee? Vastaus:
Se merkitsee, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja surmattava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja sen tilalle pitää joka päivä tulla esiin ja nousta ylös uusi ihminen, joka iankaikkisesti elää Jumalalle vanhurskaana ja puhtaana.
Missä se on kirjoitettuna? Vastaus:
Pyhä Paavali lausuu Roomalaiskirjeen kuudennessa luvussa:
”Me olemme Kristuksen kanssa haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.”
2) Hengessä vaeltaminen
Hengessä vaeltaminen on Kristuksen työhön turvansa panemista. Sen sijaan omiin tekoihinsa pelastustoivonsa paneminen on lihan tekoja, elikä siis ihmisen omissa voimissaan tekemiä tekoja.
Luulen ymmärtäväni mitä tarkoitat ilmauksellasi: ” Jos vielä uudestisynnyttyään elää lihan mukaan ei peri Jumalan valtakuntaa”, mutta mielestäni sinä et ensinnäkään tajua mitä on uudestisyntymä, toiseksi mitä on lihan mukaan eläminen ja kolmanneksi asetat taivasten valtakunnan perimisen täysin väärään kohtaan.
Siis ensinnäkin. Kukaan ei pelastua ilman kastetta eli Jumalan kasteen välityksellä lahjaksi antamaa Jumalan lapseksi tuloa eli siis uudesti syntymää, Jumalasta syntymää.
Toiseksi. Olipa sitten ennen tai jälkeen kasteen, niin omiin inhimillisiin tekemisiinsä luottaminen pelastuskysymyksessä eli siis ”lihan mukaan eläminen” on aina yhtä lailla Jumalan armotekojen väheksymistä ja itselleen kunnan hakemista sekä väärälle perustalle rakentamista. Pelastus on ja alati pysyy yksistään Jumalan omana tekona jolloin kunnian myös saa vain hän joka meitä on rakastanut ja antanut henkensä meidän puolestamme.
Kolmanneksi. Taivasten valtakuntaan pääsemiseksi meidän tulee syntyä Jumalan lapseksi, Joh. 3:3 ja tämä syntymä tapahtuu pyhän kasteen välityksellä. Joh. 3:5. Sen sijaan kaikki omiin inhimillisiin voimiin tai elämän parantelemisiin perustuva lain alla orjuudessa eläminen ei vie perille Taivasten valtakuntaan, koska sellainen sivuuttaa Kristuksen. Joh. 3:6.
Johanneksen evankeliumissa sana liha ja sana ihminen ovat lähes tulkoon synonymejä vertaa: ”Sana tuli lihaksi” sanoo, että Jumala otti omaan olemukseensa ihmisyyden, elikä siis että iankaikkinen Jumala, Jumalan Poika, Isästä iankaikkisuudessa syntynyt Vapahtajamme Jeesus tuli ihmiseksi.
3) Luther on kirjassaan Kristityn vapaudesta todennut ensinnäkin että usko tekee meidät täysin vapaaksi kaikesta, niin ettemme ole kenenkään orjia, vaan olemme todella vapaita, ja toiseksi että rakkaus velvoittaa meitä olemaan kaikkien orjia ja palvelemaan kaikkia sydämensä pohjasta asti.
Näitä kahta ei saa sekottaa toisiinsa, vaikka niiden keskinäisen suhde onkin sellainen että Jumalan meidän antama usko ei jää toimettomaksi eikä voimattomaksi, vaan on mitä toimellisin ja vaikuttavin ja tämä tulee esille rakkautena. (Mutta huomaapa: Rakkaus ei ole uskon pohjana, vaan päin vastoin, sen seurauksena, sen hedelmänä.
Et siis voi panna rakkautta pelastuksen perustaksi, vaan päin vastoin, kun olet lahjaksi saanut pelastuksen siitä sitten seuraa rakkaus.
Matias Roto jos en voi panna rakkautta pelastuksen pohjaksi niin silloinhan hylkään Jumalan, Jumala on rakkaus ja kun Hän antaa rakkautensa jolla vasta voin rakastaa Häntä ja lähimmäistä niin kyllä minulle rakkaus on pelastuksen pohja.
Evankeliumin perus ajatus on ettei yksikään ihminen omassa voimassaan tai rakkaudessaan voi pelastua, siis tarvitaan jotain Jumalalta ja tämä on Jumalan rakkaus Pyhän hengen kautta, siis kun saa tämän rakkauden niin silloin ei ole enää mitään tekosyytä elää lihallisesti eli täyttäen lihantahtoa vaan tulee elää hengen johtamana Jumalan tahdossa.
Ari
Vähitellen alat ymmärtämään, että kaikki on armosta aivan , kun puhut Jumalan rakkaudesta kaiken alkuna ja perustana.
Juuri tämähän on perustana uskon opissa autuuteen. Jumala yksin tekee työn alusta loppuun ilman pienintäkään meidän omaa apuamme.
Kun vielä voisit vähän täsmentää tuota ilmaustasi lihallisesti elämisestä ja lihantahdon tekemisestä, jotta ne eivät missään vaiheessa pääse takaoven kautta livahtamaan pelastumisen edellytyksiksi vaan koko ajan pysyvät pelastuksen hedelminä. Vauvahan ei voi synnyttää äitiään eikä hedelmä voi muuttaa sen tuottanutta puuta tai pensasta.
Myönteistä kehitystä sinun aikaisempiin esityksiisi verrattuna.
Voimia ja menestystä jatkamaan oikean opin opiskelua, niin ettei teko-opin eikä omavanhurskauden luurangot enää pääse sotkemaan Jumalan armon ja laupeuden rajattoman hyvyyden varaan heittäytymistä.
Matias Roto ei tuo ”lepertely” oikein sovi sinulle, et saa sillä aikaan sitä mitä haet.
Siis tuomasi armo on meillä aivan eri, siis sinulle se on jo vauvalle kasteessa annettu, siis niinkuin vauva olisi jo tehnyt jotain syntejä, miksi vauva tarvitsisi armoa?
Minä ymmärrän selkeästi Pyhän Hengen opettamana että ihminen, jokainen, syntyy lihallisesti, miehen ja naisen tahdosta, siis alkaa elämään lihallisesti ja tekee siis lihan tahdon mukaan. Tämä vaellus vie aiukuisuudessa kuolemaan synnin tähden, jokainen ihminen on tehnyt syntiä ja on Jumalan kirkkautta vailla, mikä on Jumalan ratkaisu tähän, Hän kutsuu ihmistä tunnustamaan syntinsä ja näin Jumala armahtaa ihmisen, hän saa KAIKKI ennen tehdyt synnit anteeksi ja kun ihminen uudestisyntyy Jumalan hengestä niin tässä uudessa luomuksessa on vapaa synnin orjuudesta ja kuulee Jeesuksen äänen ja alkaa seuraamaan Jeesusta.
Siis kun uskova ymmärtää miten ennen eli erossa Jumalasta ja mitä hedelmää silloin tuotti, niin hän ei enää palaa siihen vanhaan synnin orjuuden kaltaiseen elämään(lihalliseen) vaan elää Jumalan voimassa ja Jumalanrakkaudessa uutta elämää pyhitys elämää jota Pyhä Henki johdattaa Jeesuksen Sanan kautta.
Uudestisyntynyt on hyvää maata joka tuottaa hyvää hedelmää ”kylväjä”-vertauksen mukaisesti.
Ajatteleppa jos vauva saisi Pyhän Hengen ja olisi hyvää maata jo pienestä asti niin millaista hedelmää hän tuottaisi suhteessa vanhempiinsa kun hän kuulisi ”kunnioita isäsi ja äitiäsi”-käskyn, eikö olisi mahtavaa kun pienestä pitäen lapsi kasvaisi tuon Sanan kautta hyvää hedelmää?
3 Ja hän puhui heille paljon vertauksilla ja sanoi: ”Katso, kylväjä meni kylvämään.
4 Ja hänen kylväessään putosivat muutamat siemenet tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.
5 Toiset putosivat kallioperälle, jossa niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat kohta oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata.
6 Mutta auringon noustua ne paahtuivat, ja kun niillä ei ollut juurta, niin ne kuivettuivat.
7 Toiset taas putosivat orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat ne.
8 Ja toiset putosivat hyvään maahan ja antoivat sadon, mitkä sata, mitkä kuusikymmentä, mitkä kolmekymmentä jyvää.
9 Jolla on korvat, se kuulkoon.”(Matt.13)
Ari
Jälleen kerran näytät ettet vieläkään ole oppinut edes kristillisen opin perustavia alkeitakaan oikealla tavalla.
1) Kieltämällä lapsen kasteen kiellät lapselta taivaspaikan. Kukaan ihminen nimittäin, ei kukaan eikä minkään ikäinen, ole synnitön, koska jo Aadamissa ollessaan hän tuli syntiinlankeemuksesta osalliseksi. ”Kaikki ovat syntiä tehneet”, sanoo Paavali ja koska tämä Paavalin sana on Raamatussa, niin se on Jumalan sana.
Kun väität sitä ettei lapsi muka ole syntinen, niin teet Jumalan valehtelijaksi. Et sano vain minulle vaan elävän Jumalan kasvojen edessä suoraan Herrallemme vasten kasvoja, että sinä valehtelet. Jumala nimittäin sanoo Paavalin kynän kautta, että kaikki ovat syntiä tehneet.
Tämä synti vie kadotukseen täysin iästä riippumatta, jos nimittäin ei ole annettu kasteen kautta syntymää Jumalan lapseksi.
Kirkkomme tunnustus liittyy tässä Raamatun ja vanhan kirkon opetukseen kun se sanoo:
II Perisynti
Edelleen seurakuntamme opettavat, että Aadamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä pahan himon hallitsemina, ja että tämä alkusairaus ja perisynti on todella synti, joka tuomitsee ja tuo jo nyt mukanaan iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan.
Seurakuntamme tuomitsevat pelagiolaiset ja muut, jotka väittävät ettei perisynti ole synti ja kaventaakseen Kristuksen ansiota ja hänen hyville teoilleen kuuluvaa arvoa katsovat ihmisen voivan tulla omilla järjen voimillaan vanhurskaaksi Jumalan edessä.
Kun siis sanot että tämä tuomio muka alkaisi vasta aikuisena, niin tuota et sano Pyhän Hengen opetuksena, vaan oman ymmärryksesi varassa. Pyhä Henki nimittäin ei koskaan puhu itseään vastaan. Jokainen omaan mielikuvitukseesi perustuva oppi, joka asettuu Raamatun sanaa vastaan on lihan töitä, väärää oppia.
2) Siinä olet oikeassa että uudestisyntymä on välttämätöntä, jotta pelastuisi.
Mutta sitten näyttää siltä ettet vieläkään ole tajunnut yhteisen kristikunnan alkuperäistä opetusta siitä, että uudestisyntymä annetaan kasteen välityksellä.
Tämä on ollut niin itsestään selvää ja niin yksimielinen opetus kristikunnassa, että vanhan kirkon aikana kaste sanaa ja uudestisyntymä sanaa käytettiin synonyymeinä.
Niinpä esimerkiksi apostoli Johanneksen oppilaan Polykarpoksen oppilas Ireneus kirjoittaa, että he ovat jo apostoleilta saaneet opin uudestisynnyttää kaikkia äskensyntyneistä vauvoista pieniin lapsiin, nuoriin ja aina vanhuksiin saakka. Ja sitten hän vielä painottaa että tämä tehtävä uudestisynnyttää eli siis kasteen toimittamiseen koskee kaikkia. (Ota huomioon, että Pyhän Johannes Teologin oppilas Polykarposkin oli kastettu jo pikkulapsena.)
Vasta Saksan talonpoikaiskapinan aikana 1520 -luvulla tähän oppiin tuli ensimmäisiä säröjä.
Aluksi pelkästään kiusan tekoja ja protestina ruhtinaita vastaan. Haluttiin osoittaa mieltä esivaltaa vastaan.
Sitten esivallan tiukentaessa otettaan Zürichissä ja määrätessä kovenpia rangaistuksia lasten hengellisestä heitteille jätöstä, kolme miestä kovensi protestia ja vaikka heidät oli kastettu jo lapsena, niin kastoivat toinen toisensa uudelleen. Tämä tapahtui tammikuussa 1525.
Heidän porukkaansa liittyi kovien juutalaisvainojen järjestämisen takia aikaisemmin 1518 valtiopäivillä rangaistu ja sen seurauksena yliopiston vararehtorin virasta potkut saanut Hubmeier, joka kapinan alkupuolella oli pyrkinyt kapinallisten johtajaksi, mutta ei onnistunut saamaan tätä asemaa.
Hubmeier kastoi maitokannua kastemaljanaan käyttäen 300 aikuista uudelleen pääsiäisenä 1525 ja sen jälkeen saadakseen edes jonkinlaiset selittelyt teoilleen kirjoitti muutaman kirjan lapsikastetta vastaan ja käyttöön ottamansa kokonaan uuden kasteopin ja -käytännön puolesta vuosina 1525-27. Helmikuussa 1528 hänet telotettiin kapinallisena.
Huomaapa tuo että tämän uuden kasteopin syntymiseen vaikuttaneen kapinan osallistujat ympäri menessään ryöstivät, tappoivat, raiskasivat jne, käyttääkseni erään aikalaisen kuvausta heidän menostaan. Meno oli niin rajua että sen taltuttamiseen tarvittiin iso määrä ammattisotilaita. Kaikkiaan kapinassa kuoli noin 100 000 – 200 000 ihmistä.
Edelleenkin on voimassa sana, että kaste antaa uudestisyntymän ja Pyhän Hengen uudistuksen kuten sanoo Tiit. 3:5.
Ilmestyskirja 7 luku sanoo, että kaste antaa iankaikkisen elämän. Perille päässeet ovat saaneet lahjaksi pelastuksen pyhän kasteen välityksellä, johon heidän kastepukunsa valkeat vaatteet viittaa ja jossa he ovat saaneet peseytyä Jeesuksen sovintotyön aikaan saaneen kalliin veren tuomaan puhtauteen ja saaneet näin valkeat vaatteet eli Jumalan vanhurskauden lahjaksi.
Kaste ei ole vain ennen tehtyjen syntien anteeksi saamiseksi, vaan siitä riittää anteeksiantoa aina elämän loppuun asti. Kastehan on meille jokapäiväisen parannuksen antaja. Kuten kirkkomme tunnustus sanoo, että joka päivä on Aadamin perintö pantava syrjään ja Kristuksesta alkanut uuden ihmiskunnan päästävä esiin.
Neljänneksi
Mitä sitten tällainen vesikaste merkitsee? Vastaus:
Se merkitsee, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja surmattava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja sen tilalle pitää joka päivä tulla esiin ja nousta ylös uusi ihminen, joka iankaikkisesti elää Jumalalle vanhurskaana ja puhtaana.
Missä se on kirjoitettuna? Vastaus:
Pyhä Paavali lausuu Roomalaiskirjeen kuudennessa luvussa: ”Me olemme Kristuksen kanssa haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.”
3) Puhut suhtautumisesta vanhempiin.
Miksi sitten olet kovakorvainen kristikunnan vanhempia vastaan, kun vanhan kirkon alkuperäisen opetuksen sijaan panet omia perusteettomia olettamuksiaan sepittäneitten kapinallisten tuottamia olettamuksia, ja näin tehdessäsi rakennat oppisi Raamatun ja vanhan kirkon opetuksen vastaisesti. Onko tämä sitä oikeaa neljännen käskyn noudattamista.