Jeesus sanoi Pietarille: ”Mene pois minun edestäni, saatana; sinä olet minulle pahennukseksi, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten.”
Mistä erotat Jumalan tahdon ihmisen tahdosta?
Miksi ihmisen tahtoa on (tai ei ole) helpompi seurata kuin Jumalan tahtoa?
Miten pystymme erottamaan väärän opin oikeasta?
Miten suhtaudumme väärään oppiin?
Miksi seurakunnan sisältä tuleva väärät opit ovat vaarallisempia kuin maailmasta tulevat eksytykset?
Miksei Jeesus hylännyt Pietaria, vaikka hän oli estämässä Jeesusta tekemästä Jumalan antamaa lunastustyötä?
Kaikki julkaistut blogini:
Laittomuudesta vielä muutama sana.
Laittomuus on sitä, kun eletään ja ollaan välittämättä siitä mitä Jumala on sanonut. Luonnostaan ihminen noudattaa yhteisöllisiä sääntöjä ja määräyksiä, mutta Jumalan ilmoitusta ei noteerata. Se on Laittomuutta ja siinä elämistä. Onhan julkirikollisillakin jengeillä ja muilla selvät lait, mutta elävät raamatullisessa laittomuudessa.
Synti taas on ihmisessä ja johtaa juuri laittomuuteen. Laittomuus, pitää raamatullisesti sisällään ajatuksen, että eletään Jumalasta piittaamatta. Ihmisen kapina Jumalan säädöksiä vastaan on laittomuudessa elämistä.
Jumala Laki (Mooseksen laki) on lisätty rikkomusten tähden jäljestäpäin osoittamaan meidän luonnollisen tilamme.
Laki ei siis lisää mitään syntiin, vaan se vahvistaa synnin, joka meissä vaikuttaa, joka on siis johtaa laittomuuteen.
Inhimillisesti ajatellen rikollinen, joka elää omilla ehdoillaan, elää laittomuudessa, välittämättä yleisestä ja maallisesta laista. Samoin me voimme ajatella jokaisesta ihmisestä, joka ei piittaa Jumalasta, että hän elää suruttomasti laittomuudessa. Jos tällainen ihminen alkaa etsimään Jumalaa raamatun sivuilta, niin hän törmää Jumalan Lakiin ja synti tulee esiin ja virkoaa tuon lain kautta, joka siis osoittaa jokaisen ihmisen syylliseksi Jumalan edessä. Jos oikein hyvin käy, niin syntinsä tunnistava löytää myös samasta kirjasta Evankeliumin. Juutalaiset ja pakanat eivät ole eriasemassa lain edessä. Se paljastaa kaikkien synnin. Se on lain varsinainen tehtävä maailmassa. Tämä on raamatusta aukeava ilmoitus.
”Jokainen, joka tekee synnin, tekee myös laittomuuden; ja synti on laittomuus. 1.Joh.3:4
”Minä puhun ihmisten tavalla teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä niinkuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, niin antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen. Room.6:19 (Huom pyhitys ei ole lain noudattamista, ihmisen tultua Kristityksi, vaan kasvamista Armon tuntemisessa, joka on Kristus meissä.)
”Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.” 2. Tess.2:3-4
Tuossa Paavali puhuu siitä ajasta, kun Jumalan olemassa olo tullaan maailmassa virallisesti kieltämään tieteeseen vedoten.
Pitäisi varmaan erottaa syntisenä oleminen synnin tekemisestä.
Hyvä huomio Martti, teit oikean johtopäätöksen. Alku merkitys synnille ei nimenomaan ole tekemistä, vaan se on olemista, olemme syntisiä ja siksi teemme syntiä. Tästä juontaa teologinen käsite ”perisynti” (tuo on raamatullinen käsite ihmisen tilasta, se ei ole minkään oppisuunnan keksintöä.)
Eli raamatullinen ajatus on, että ihminen tekee välttämättömästä pakosta syntiä, koska on syntynyt ihmiseksi. Kun meille sanotaan, että vältä vääryyttä ja tee oikeutta niin siinä ei sanota, että me tulemme synnittömiksi tekojemme kautta, vaikka vältämme vääryyttä. (omavanhurskaus)
Sanotaanhan meille: ”Te jotka olette pahoja, voitte antaa hyviä lahjoja”
Käsite vanhurskaudesta kuvaa oikeamielisyyttä ja tuo sisältää, juuri mielenliikkeet, joka ovat kaiken tekemisen aikaansaajana. Jos mielemme olisi oikeamielinen, niin me voisimme välttää synnin tekemisen, mutta sydämen aivoitukset osoittaa meille todellisen luonteemme. Meidän on mahdotonta vartioida ajatuksiamme ja mielenliikkeitämme. Olemme siis ilman vanhurskautta, joka on yksin Jumalan ominaisuus. Vanhurskaus on kuitenkin vaatimus, että saisimme periä sen mikä on luvattu, iankaikkinen elämä. Kun puhutaan uskon vanhurskaudesta, niin siinä lahjoitetaan meille se, mikä meiltä puuttuu. Jeesus on tullut meidän vanhurskaudeksemme jotka uskomme, eli Jumalan lahja on Jeesus Kristus meidän syntiemme sovitus. Kun olemme Kristuksessa, niin meidän tekoja, jotka ovat syntisiä, niitä Jumala ei enää lue, vaan Hän katsoo yksin Kristukseen, johon meidät on uskon kautta siirretty ja kätketty. Olemme siis vanhurskaat sen Sanan tähden, minkä on meille puhunut, kun olemme uskoneen Häneen.
Jotain perustavaa laatua olevaa tapahtui tuossa syntiin lankeemuksessa, että meistä tuli Adamissa syntiset. (Huomaa tuossa on olemuksellinen tila muoto ”olemme syntiset” tai ”ihminen on syntinen jo ennen syntymäänsä” )
On siis väärin raamatullisesti opettaa, että ihminen voi saavuttaa vanhurskauden, eli tekemisillään saavuttaa synnittömyyden, se ei ole mahdollista, koska synnymme synnin tilaan. Joku voi nyt sanoa, että kuka sitten voi pelastua?
Niinpä. Raamattu sanoo selvästi, Jumala vanhurskauttaa ihmisen uskon kautta.
Merkityksellistä siis on, että Uskomme Häneen, joka voi syntisen vanhurskauttaa ja koska Jumala on se, joka vaikuttaa meissä Uskon, niin vanhurskaus ei siis ole sen varassa, joka pitää mitä laki vaatii, vaan sen, joka antaa Uskon.
Pysykäämme siis lujina siinä uskossa, minkä meille jätti, lähettäessään meille Pyhän Henkensä, sillä sen päämääränä, on iankaikkinen Elämä. Siksi Jeesus sanoo:
”Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. (puhui pois menostaan) Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun.
Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa?
Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.
Ja mihin minä menen-tien sinne te tiedätte.”
Paavali sanoo: ”Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on taivaasta.
Minkäkaltainen maallinen oli, senkaltaisia ovat myös maalliset; ja minkäkaltainen taivaallinen on, senkaltaisia ovat myös taivaalliset.
Ja niinkuin meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on myös oleva taivaallisen kuva.
Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.
Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.
Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen. 1.Kor.5:47 -53
Raamatunkäännöksemme käyttää termiä ’turmelus’. Perisynti on siitä ongelmallinen kielemme sana, että se tuo mieleen sekä ’perimmäisen’ että ’periytyvän’. Pidän edellistä oikeampana tulkintana. Se vastaa paremmin esimerkiksi englannin sanaa ’original’.
Jumala tahtoo varjella ihmisiä Jeesuksen sanan kautta etteivät nämä seuraisi vääriä profeettoja:
Matt.7:
15 Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.
16 Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?
Siis Jumala tietää ja ilmoittaa sen Jeesuksen Sanan kautta.
Nyt kun katsotaan mitä ns ”uskonpuhdistus” toi tullessaan niin kyllähän se toi näiden oppi-isien seuraajille kaikkea hyvää, lupauksen iankaikkisesta elämästä ja pelastuksesta, mutta onko tämä Jumalasta vai ei???
Miten ns Uskonpuhdistuksen” hedelmä näkyi toisuskoisia kohtaan ja niitä kohtaan jotka eivät halunneet seurata näitä oppeja???
Mistä tuli uskonsodat, vainot jne…?? Siis selkeääkin selkeämmin voidaan sanoa että ns ”uskonpuhdistuksen hedelmä oli huonoa ja näin ollen sitä oppia tulee kavahtaa eikä etsiä siitä MITÄÄN hyvää.
Nyt on sääli kun pienet lapset opetetaan tähän valheeseen ja saadaan luulemaan kaiken olevan kunnossa Jumalan kanssa ja että voidaan ymmärtää Jeesuksen sanaa vaikka ollaan sokeita ja kuurojapaatunein sydämin eikö ymmärretä antaa Jeesuksen parantaa.
Ari, sinun usko/uskonto ei ole mikään vaihtoehto. Ihan samalla lailla saatana syyttää uskovia ja haluavat seuraajikseen. Mikä seurakunta sinulle kelpaisi tai mihin kuulut, kun se ei ole luterilainen eikä ilmeisesti helluntaiseurakunta (näitä olet moittinut)?
”Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.
Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.
Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan.
Ari merkityksellistä on se, että on kastettu, ei se miten ja kuinka tai koska se on tehty, ei se muuta mitään. Se että on kastettu, eikä usko, kuin se, että uskoo ja on kastettu, on sama asia, kuin se, että ei usko ja on kastettu.
Usko on se mikä on merkityksellistä, sillä Usko avaa ymmärryksen myös tässä asiassa.
Jumala, joka voi herättää kuolleista kivistä itselleen lapsia, eikö voisi antaa uskon kenelle haluaa. Ymmärrän lapsi kasteen kiusaavan sinua, mutta sen ei tulisi olla esteenä kuunnella ja ymmärtää mitä lapsena Kristukseen kastetut, mutta aikuskasteesta osattomat Kristityt täällä puhuvat.
Ymmärrys annetaan Uskon kautta, ei kasteen ajankohta merkitse, jos kerran Jumala on antanut uskon niillekin, jotka ovat Lapsena kastettuja, niin miksi sinä olet heitä estämässä? Jumalahan meidät Pelastaa, eikä meidän kasteemme ajankohdat. Ymmärrä meitä, älä vihaa, sama Kristus on kaikkien Pelastaja.
Emme me kiellä Kristusta ihmisten edessä vaan tunnustamme Hänet, eihän meidän, jotka siis tunnustamme Kristuksen Herraksi, soisi kieltää toisiamme, jos Kristus kerran tunnustaa meidät Isänsä edessä. Yksi kaste on hyvä, turha on kastaa moneen kertaan, se ei lisää mitään siihen Uskoon, joka kuitenkin on Jumalan antama.
Ethän voi pelastaa, yhtään ihmistä vaikka kuinka oikein kastaisit, vaan Kristus antaa Uskon ja Pelastaa.
Me voimme uskoa Jumalan Hyvän tahdon tapahtuvan, niin heissä, jotka ovat saaneet lapsena kasteen vanhempien tahdon mukaan, kuin heissä, jotka ovat itse halunneet kasteen ottaa uskoon tultuaan.
Kaste ei ole koskaan kelvoton, jos se tehdään Kristuksen nimeen. Sillä on sama virka aina. Usko antaa kasteelle merkityksen ja ymmärryksen.
Maailmassa on monia, jotka ovat lapsen kastettuja, mutta sinäkö sanot, että he eivät ole saaneet koskaan uskoa? Me olemme kuitenkin saaneet, sillä puhumme Uskon sanoja.
Alkusynti lienee (original sin) lienee aika hyvä sana.
Joku kääntää sanan ”juurisynti” ”…Jonka juuresta kaikki paha saa alkunsa…” Tuo osittain perusteltua, kun Jeesuksesta käytetään ilmaisua Juuri Vesa, joka kuvaa uuden elämän lähdettä. Synti on kuitenkin asia, joka on meissä syntiin lankeemuksen tähden vaikuttaa. Teologit kiistelevät siitä aiheuttako se taipumuksen syntiin vai onko se meissä määräävä tekijä jne. koulukuntia on monia.
Paavali kuitenkin sanoo selkeästi, kun puhuu itsestään ”synti asuu minussa” ja puhuu Kristittynä. Toisessa kohdassa sanoo:
”Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni.” Alkuteksti sanoo tuossa vielä voimakkaammin ”paha asuu minussa” (”on sisällä”)
Adam ja Eeva odottivat jo heti ensimmäisestä syntyvästä ihmisestä, Kainista (Kain=”Luvattu” ) tuota Jumalan lupaamaa, joka palauttaisi rikkomuksesta vapaan tilan, josta Adam ja Eva oli karkotettu. Nyt tiedämme, että vasta Jeesus Kristus oli tuo luvattu ja kauan odotettu Siemen, josta puhutaan.
Mitä tapahtui, kun ”Luvattu” lopulta tuli maailmaan ihmisten keskelle?
Adamin ja Evan jälkeläiset eivät enää odottaneet ketään, vaan olivat sopeutuneet elämään syntinsä kanssa, kuolema oli tullut tutuksi ja tietoa ja taitoa oli kertynyt, ”hyvän ja pahan tiedonpuu” oli antanut kaikkea mitä saatana oli sanonutkin, olihan siitä ollut ihana syödä, mutta silti kuolema oli ja hallitsi ihmisen olemusta.
Nykyään me pidämme kuolemaa itsestään selvänä ja luonnollisena asiana, mutta raamattu ilmaisee, selkeästi että se on vihollisuutta Jumalan sanaa kohtaan. Eli valheellista totuutta. Syntyminen ja kuolema ei ole lopullinen vastaus elämän salaisuuteen. On olemassa toinen todellisuus, joka ei näy silmälle.
”Synti” siis sai aikaan sen, että ihminen karkotettiin ja asetettiin asumaan kirouksenalaista maata, missä ihmisen oli kuolemalla kuoltava. Raamattu sanoo monessa, että kuolema tuli synnin tähden ihmisen osaksi.
Se ei ole ihmisen alkutila (original status.) Ilman syntiä, me emme ilmeisesti kuolisi.
Synnitön tila lienee se mihin meidät oli alkuperäisesti luotu ja Luvatun siemenen kautta lopulta Pelastettu, kun otamme Vastaa Kristuksen, jossa meidän on Pelastuminen. Kristus on kuin Nooan Arkki johon kaikki Uskovat vaeltavat.
Vanhassa Hebrean kielessä tuo ”sana” oli ”rikkomusta” ilmaiseva sana, joka, kuvaa ”tottelemattomuutta” (kiellosta piittaamattomuutta)
Kaikkinensa ”synti” kuitenkin kuvaa lankeemuksessa tapahtuneen jotain ehdotonta ja peruuttamatonta. Kuolema on sen seurausta.
Tuo sana saa mielestäni kokonaisen ja merkityksellisen sisällön, kun Johannes Kastaja sanoo: ”Katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.” Joh.1:29
Martilla ja Ismolla hyvää pohdintaa synnistä. Kiitos Teille kaikille hyvistä kommenteista!
Sanokaa nyt mikä on sitä huonoa hedelmää mistä tuntee väärät profeetat joita tulee kavahtaa??? Eikö se mitä Luther ja kump tekivät ole sitä , vainot, uskoon pakottamiset, jne…??
Vai voiko uskova tehdä noita ja olla pelastuksessa kiinni eli jos teillä pinna menisi minuun niin olisko oikein päättää minun päivät (niinkuin varmaankin Lutherin aikaan olisi käynyt)??
Ari, jos sinulla olisi Jeesuksen kanssa kahdestaan seurakunta, niin voisit olla ainakin aluksi tyytyväinen, mutta kurjaa se olisi, jos Jeesus alkaisi syntisten kanssa seurustelemaan.
Valhe profeetoista Johannes sanoo: ”Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme; sillä jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet; mutta heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme.” 1.Joh.2:19
Profeetta (Hebr.Nabi) on Jumalan Sanan esille tuoja. Oikean ja väärän yksi selvä ero ainakin on, että omaansa puhuva profeetta kerää itselleen kuulijoita ja usein perustaa oman ryhmänsä (eriseuran tai lahkon). Tästä ei kannata vetää sitä johtopäätöstä, että kaikki, jotka julistavat Sanaa ”temppelin” ulkopuolella olisivat vääriä opettajia, (Jeesus julisti synagogassa ja kaduilla) Oikea profeetta pyrkii aina samaan kansaa kääntymään takaisin Jumalan Sanan puoleen, ei siis varsinaisesti minkään maallisen seurakunnan puoleen.
Luther pyrki aikanaan herättämään sen aikaisen kirkon ja yritti kääntää kansaa Jumalan Sanan kuuloon. Luther joutui itse vainotuksi ja uhattiin tappaa sanojensa tähden. Luther ei itse perustanut uutta kirkkoa, vaan pyrki palauttamaan kirkkoon Paavalin opin, joka oli kadonnut ajansaatossa. Lutherin aika oli muutenkin kovin levoton ja väkivaltainen. mm. Talonpoikaiskapina on pantu usein Lutherin aikaan saamaksi, vaikka sen sai aikaan aikansa hallinto koneisto. Kirkon radikaalit uudistajat innostuivat Lutherin puheista ja uudessa vapaudessaan repivät kirkon rakenteita murskaksi. Kansalta lähti ns. mopo käsistä. Lukutaidoton kansa, ei ymmärtänyt puoliakaan mistä oli lopulta kysymys. Monet ottivat vallan omiin käsiinsä ja Luther on saanut monet syyt kantaakseen. Kannattaa lukea historiaa kokonaisvaltaisesti ja huolella.
Jos joku kutsuu liittymään johonkin ryhmään, missä on ainoa ja oikea Herran Sana tarjolla, niin kavahtaisin tuota.
Jos joku porukka kerää ympärilleen seuraajia, jotka alkavat arvostella muita Kristittyjä esim. ”Luopio Kristityiksi”, niin kavahtaisin tuota.
Jeesus kehotti myös varomaan fariseusten hapatusta, Herodeksen hapatusta ja saddukeusten hapatusta, kannattaa lukea mitä nuo tahot Jumalasta opettivat, voi esimerkiksi tulla yllätyksenä, miten tutuilta nuo fariseusten opetukset kuulostavat, kun vertaa nykyisiin suuntauksiin. Jeesus kuitenkin KÄSKI varomaan heidän opetustaan.
Hedelmistään te heidät tunnette ja hedelmistään puu tunnetaan, hyvä ei voi tuottaa huonoa, eikä huono hyvää.
Siellä missä Jumalan Sanaa oikein julistetaan, siellä syntyy aina Uskoa ja kuuliaisuutta Jumalan Sanalle. Iloa ja Rauhaa Pyhässä Hengessä. Ystävällisyyttä, aitoa toisista välittämistä, mutta ennen kaikkea Armon Henkeä, joka levittää Kristuksen Valoa ja Rakkautta ympärilleen. Siellä pidetään kiinni Luovuttamattomasti Jumalan koko Sanasta.
Siellä taas missä Sanaa ei oikein julisteta, syntyy eristäytynyttä, sisäänpäin suuntautunutta, ihmisten omaa tuntoa sitovaa opetusta ja lakeja, yhteisöön kohdistuvia velvoitteita ja vihaa muita Kristittyjä kohtaan. Toisaalla taas saattaa syntyä lihallisen mielen johtamana, järkeen vetoavia ja mieleviä suuntia, joissa mikään Jumalan Sana ei ole niin kuin sen ovat apostolit aikanaan ymmärtäneet. Muutoksen tuulet vievät oppia aina minne ihminen haluaa. Yhden löydetyn totuuden ympärille voi rakentua yllättäviä vääristymiä. Raamattua tulee lukea kokonaisvaltaisesti, kuten täällä on monesti todettu.
Yksi selvä merkki, kuitenkin on Jeesuksen seuraajien keskuudessa. He rakastavat toisiaan. Ketään ei tarvitse vihata, rakastaakseen veljiä ja sisaria Kristuksessa. Tämä toteutuu kuppikunnasta riippumatta. Sen on saanut todeta myös allekirjoittanut. Joka on Kristukselta saanut, se myös antaa mitä on saanut. Tämä pätee aina.
”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut-että tekin niin rakastatte toisianne.
Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.” Joh.13:34-35
”He lupaavat rauhaa, jos joku antaa heille syötävää, mutta julistavat pyhän sodan sille, joka ei anna mitään heidän suuhunsa.” Näin kuvataan vääriä profeettoja Miikan kirjassa. Heillä oli siis taipumus itsekkääseen aineellisen edun tavoitteluun. Ei kai tuo ole muuttunut nykyäänkään muuksi.
Ismo Malinen, vai on Luther aivan syyttä suotta paneteltu toisten tekosista, entä suhde paaviin, juutalaisiin, uudestikastajiin, niihin jotka eivät halua oppia ulkoa tiettyjä opinkohtia jne…?? Kuinka näissä näkyy rakkaus jota Jeesus julisti, rakastaa myös vihollisia?????
Mitä on sokeus josta Jeesus puhui???
Ari, Luther teki paljon muutakin esim. käänsi Raamatun saksaksi. Taisi panettelun osuus olla pieni Lutherin tuotannosta, ehkä 0,1 % koko tuotannosta. Ari, mitä muuta sinä olet K24:ssä tehnyt kuin panetellut uskovia? Peiliin olisi hyvä joskus katsoa.
Juha Heinilä, vai että panetellu oon uskovia, siis mihin uskovia, tunnustuskirjoihin ja Lutheriin uskovi haluan auttaa löytämään TOTUUDEN eli Jeesuksen Kristuksen.
Eikö Jeesus Sanonut fariseuksille ja kirjanoppineille, jotka turvasivat ympärileikkaukseen ym että he eivät näe kuinka he ovat perineet uskonsa isiltä jotka olivat tappaneet profeetat, samoin luterilaisuus perustuu täysin tunnustuskirjoihin jotka ovat vainoojien ja pakkovallan käyttäjien oppeja.
Etkö näe kuinka Luther ja kump käyttivät yhteiskunnan hyväksymänä hirmuvaltaa kansalaisia kohtaan, niille olivat hyviä jotka seurasivat heitä mutta julmia niille jotka eivät uskoneet häntä. Tätä oli luterilaisuus pitkään suomessakin, pakkovaltaa siihen asti kunnes valtio alkoi sivistyä eikä enää hyväksynyt kirkon valtaa ihmisiin ja näin alkoi vapautuminen ja sivistys maassamme.
Ei se että tekee hyvää ratkaise vaan huono hedelmä näyttää onko puu hyvä vai ei, hyvä puu ei VOI tehdä huonoa hedelmää.
Kuollut puu ei tee mitään hedelmää.
Asetetaanko Lutherille nyt sellaisia vaatimuksia, joihin ei yllä kukaan muu kuin Kristus itse? Hänkin tosin tarttui ruoskaan ja puhdisti Herran temppelin.
Martti Pentti, nyt kyllä epäilen olekko tosissasi kun noin sanot??
Siis eikö täällä maan päällä ole sitten ihmisiä jokka olisivat hiukan paremmin pärjänneet lähimmäisen rakastamisessa eli ei taida vainoojia kovin paljon olla.
Eihän tässä kuolleelle voi vaatimuksia esittää vaan eläville että nöyrtyisivät tunnustamaan että ovat seuranneet väärää opettajaa ja kääntyisivät elävän Jumalan puoleen tehden parannuksen.
Esitin kysymyksen aivan tosissani. Luther eli ja toimi historian ja kirkon murrosvaiheessa. Voimakkaana persoonana hän otti railakkaasti kantaa vaihtelevien tilanteiden mukaan. Näin hän tuli tehneeksi vakavia virheitäkin. Lutherin arvioiminen pelkästään hänen erehdystensä mukaan ei tee hänelle oikeutta. Ansioistakin puhuttaessa on muistettava, että hän oli vain ihminen.
Ari, montako kulkuria sinun kodissasi tällä hetkellä asuu? Ajattele, pyhä tohtori Martti Luther majoitti päivästä toiseen kotiinsa kulkureita, jotka olivat majapaikan tarpeessa. Autuas rouva Käthe Luther antoi majoituksen ja ruokkimisen jälkeen matkalaisille pienistä talousrahoista matkarahaa, että pääsevät kunniallisesti seuraavaan paikkaan. Ruton jyllätessä Saksassa Luther jatkoi toimintaa kuin ei mitään olisi ja luotti Jumalan varjelukseen. Mitä sinusta on lähimmäisen rakkaus? Mitä uhrauksia sinä olet halukas tekemään lähimmäisen hyväksi?
Teillä onkin kyllä luja usko Lutheriin, entä kun Jeesus Sanoo HUONOSTA hedelmästä puu tunnetaan, ei Hän Sano että hyvä hedelmä peittää huonon VAAN selkeästi ettei HYVÄ puu voi tehdä huonoa hedelmää, onko tuo nyt niin vaikeaa ymmärtää????? Ei orjantappuroista koota viinirypäleitä, siis kuka laittaisi lapsensa etsimään nokkospuskasta mansikoita???
EIKÖ Jumala tiedä mitä puhui Jeesuksen kautta kun VAROITTI etsimästä huonoa hedelmää tuottavalta MITÄÄN????????
Ari, millä mittaat muita sillä sinutkin mitataan. Omistatko peilin?
Jeesus tulee sanomaan sinulle ja minulle:
“Kun minun oli nälkä, niin sinä… Kun minun oli jano, niin sinä … Kun minä oli asunnoton, niin sinä…Kun minä olin sairas, niin sinä…Kun minä olin vankeudessa, niin sinä…”
Ei luterilaisuus ole uskoa Lutheriin. Se ei ole edes Lutherin kirjoituksiin uskomista. Se on Lutherin työn tuloksena saatua Rooman kirkon vallasta irtautunutta totuuden etsimistä ja Jumalan tahdon toteuttamista.