Joulukuu on oikeaa juhlien aikaa eikä mikään ilmennä juhlaa paremmin kuin valo. Äskettäisen vierailuni aikana naapurustossani Teksasissa illat olivat kuin yhtäkkistä satumaailmassa asumista. Talojen pihoissa välkkyivät ja kiilsivät mitä erilaisimmat valot joulupukeista Betlehemin seimeen, kaikki sulassa sovussa. Sen lisäksi esillä oli usein hanukkia eli hanukka -juhlan kynttelikkö. Se ei ole tuttu seitsenhaarainen kynttelikkö, vaan siihen mahtuvat yhdeksän kynttilää. Niistä keskimmäinen on shamash eli kynttilä, jonka liekkiä käytetään muiden kynttilöiden sytyttämiseen. Varsinaisia kynttilöitä on kahdeksan ja ne sytytetään oikealta vasemmalle kunnes on hanukka -juhlan kahdeksas eli viimeinen ilta, jolloin kaikki kynttilät palavat.
Kynttilöitä on kahdeksan koska noin 2000 vuotta sitten kreikkalaisvalloittajat halusivat tuhota juutalaisen uskonnon ja häpäisivät Jerusalemin temppelin. Noin kymmenen vuoden taistelun päätteeksi juutalaiset taistelijat saapuivat Jerusalemiin ja häpäistyyn temppeliin. He löysivät öljyä temppelin kynttelikköön ja se riitti kahdeksan päivän ajaksi. Tämän tapahtumasarjan muistoksi vietetään hanukkaa eli temppelin vihkimisen muistojuhlaa. Öljy on juhlan tärkein elementti, jota käytetään eri tavoin esimerkiksi öljyisen ruuan valmistamiseen.
Mielenkiintoiseksi hanukkan tekee se, että vaikka se on selkeästi juutalainen juhla se mainitaan ainoastaan kerran koko Raamatussa ja nimenomaan Uudessa Testamentissa. Johanneksen kymmenes luku kertoo, että oli talvi ja temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa. Jeesus oli paikalla. Jeesus siis vietti juhlaa siitä huolimatta, että se ei ole yksi Jumalan asettamista raamatullisista juhlista, vaan jää Vanhan Testamentin jälkeiseen aikakauteen. Jeesus myös ilmoitti itsensä messiaana juuri tämän juhlan aikana. Hän sanoi olevansa messias eli hepreaksi Mashiach, joka sana tarkoittaa voideltua ja viittaa siis juhlan teemaan eli öljyyn.
Jos Jeesus vietti hanukka -juhlaa ja esitteli juuri silloin messiaanisuutensa on mahtavaa saada itse osallistua saman juhlan viettoon. Äskettäin olin Teksasissa juuri hanukka -juhlan aikana. Sain osallistua kynttilöiden sytyttämisiin virallisissa tilaisuuksissa ja hanukkan neljäntenä iltana sain puhua kirkossa aiheesta Jeesus ja hanukka. Kirkossa joulukuuset olivat jo esillä ja niiden rinnalla välkkyivät hanukkan kynttilät. Oli aivan mahtavaa, että juhlimme Jeesuksen tunnustamaa juhlaa, joka useimmiten osuu vielä toisen valon juhlan eli joulun aikoihin.
Hanukkaa vietettiin koska juutalaiset kieltäytyivät sulautumasta pakanallisiin tapoihin ja monijumalisuuteen. Kuinka paljon tarvitsisimme tänään tällaista valoa. Matteuksen viidennessä luvussa Jeesus puhui valosta sanoen, että sen tulisi antaa loistaa…Teksasissa se loisti ihanasti, kirjaimellisesti. Hyvästelen nyt ne valot ja toivotan joulun tervetulleeksi.
Saakoon valomme loistaa!
”Jeesus siis vietti juhlaa siitä huolimatta, että se ei ole yksi Jumalan asettamista raamatullisista juhlista, vaan jää Vanhan Testamentin jälkeiseen aikakauteen. Jeesus myös ilmoitti itsensä messiaana juuri tämän juhlan aikana. Hän sanoi olevansa messias eli hepreaksi Mashiach, joka sana tarkoittaa voideltua ja viittaa siis juhlan teemaan eli öljyyn.”
On erittäin erittäin (!!!) merkittävää että Jeesus ilmaisi messiaanisuutensa juuri Maccabelaissotien ansiosta uudellen vihityn temppelin muistojuhlassa, sotien joissa tuolloisena messiaana oli ollut ensain Mattatias Maccabealainen, joka oli hankkinut kansalleen veljiensä Joonataninja Simonin kanssa noin 80 vuotta kestänen itsenäisyyden,jota haviteltiin Jeesuksen aikana takaisin! Simon makkabealisessa yhdistettiin sitten ylipapin ja kuninkaan roolit.
”Kuningas Demetrius [Demetrios, kreikkalainen seleukidihallitsija] vakuutti hänelle [Simonille] ylimmäisen papin arvon; ja hän otti hänet ystäviensä joukkoon ja osoitti hänelle suurta kunniaa. – – Ja nyt ovat juutalaiset ja papit nähneet hyväksi päättää, että Simon on oleva heidän ruhtinaansa ja ylimmäinen pappinsa ikuisiin aikoihin asti, kunnes nousee luotettava profeetta.” (1. Makkabilaiskirja 14:38–41, apokryfeihin kuuluva historiallinen kirja.)
Jeesus ilmeisesti katsoi olevansa tämä tuleva.
Kiitos blogistille mielenkiintoisesta kirjoituksesta.
Seppo: ”Ja nyt ovat juutalaiset ja papit nähneet hyväksi päättää, että Simon on oleva heidän ruhtinaansa ja ylimmäinen pappinsa ikuisiin aikoihin asti, kunnes nousee luotettava profeetta.” (1. Makkabilaiskirja 14:38–41, apokryfeihin kuuluva historiallinen kirja.) Jeesus ilmeisesti katsoi olevansa tämä tuleva.”
Juutalaiset ilmeisesti edelleen odottavat tulevaa profeettaa, messiasta. Jeesus tiesi, etteivät juutalaiset ota häntä vastaan, vaan jotain muuta:
”Minä olen tullut Isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan.”
Jakeen kirjoittaneen apostoli Johanneksen aikana tilanne oli ilmeisen lohduton, kun Jerusalem oli hävitetty ja temppeli poltettu. Kun hän kirjoitti Ilmestyskirjan noin vuonna 90, niin miten hän näki tulevaisuuden? Jeesuksen sanojen toteutuminen vaatisi juutalaisten paluun Jerusalemiin.
Kolmatta temppeliä suunnitellaan eli paluuta juutalaiseen pappeuteen.
https://templeinstitute.org/
Blogisti varmaan osaa kertoa, onko tämä utopia vai näyttääkö mahdolliselta, että kolmas temppeli vielä rakennetaan. Sitä on yritetty ainakin kerran keisari Julianuksen aikana.
Adrian Goldsworth Rooman valtakunnan tuho:
”Koska evankeliumeissa Jeesus ennusti Jerusalemin Suuren temppelin tuhoutumisen, mikä toteutui vuonna 70, Julianus antoi määräyksen sen uudelleenrakentamisesta. Juutalaisyhteisö oli ymmärrettävän varovainen hyväksymään keisarikunnan uutta hallitsijaa, sillä heitä oli menneisyydessä vainottu usein, mutta eräät juutalaisjohtajat pitivät päätöstä hyvänä. Rakennushanke unohtui nopeasti. Jopa pakana Ammianus, historioitsija, kertoi salaperäisten tulipallojen purkautumisesta, joka ajoi rakennusmiehet pois.”
Historiakirjoituksen mukaan näyttää siltä, että Jumala ei sallinut kolmannen temppelin rakentamista.
Jäi mainitsematta, että Julianuksen rakennushanke oli noin vuonnna 360. Julianus oli kristitty, mutta näytteli vain kristittyä. Kun hänestä tuli keisari, hän paljasti todelliset kasvonsa ja yritti palauttaa pakanajumalat takaisin Rooman valtakuntaan. Miksi pakanajumalia himoitseva Julianus halusi rakentaa kolmannen temppelin Jerusalemiin? Kertooko se jotain siitä suunnasta, mihin Julianuksen takana vaikuttaneet voimat haluavat päästä? Mikä olisi nykyaikaan sopiva versio Julianuksesta. Minun mieleeni tulee kauhistuttava kuvio.
Susanna
Kiitos mielenkiintoisesta tekstistäsi!
Lukijoillemme tiedoksi:
Kahdeksan päivän sanoma kertoo että kyseessä on juhlan alun ja lopun välinen oktaavi. Tuohon aikaan ei nollia vielä ollut matematiikassa. Ykkönen oli lähtökohdan päivä. Niinpä alkavan viikonpäivän oktaavi on juhlan päätöspäivän viikonpäivä.
Sama oktaavi esiintyy myös ympärileikkauksessa, jossa kahdeksannen päivän ympärileikkaus tarkoittaa seuraavan viikon samaa viikonpäivää.
Sama oktaavi -käsitys on käytössä myös musikkissa. Jne.