Kirjoitin viimeksi kysymyksestä: tarvitseeko tulla uskoon. Nimittäin vain uskovat voivat Lutherin mukaan, olla todellisen Kristuksen kirkon jäseniä.
Kansankirkossa jäsenyyteen vaaditaan vain kaste, mutta todellisen Kristuksen kirkon muodostavat uskovat. Nyt kirkossamme on se erhe päässyt vaikuttamaan, ettei uskoontulo, ja tarkemmin sanottuna, uskossa oleminen ole välttämätöntä. Kasteen ajatellaan olevan riittävä tae pelastuksesta ja oikeasta Vapahtajan seuraajasta. Raamattu puhuu paljon uskoon tulosta, joten sitä ei voi Raamatullisin perustein kiistää. Asian kiistäminen on mahdollista vain väitteellä, että kakki on vain Raamatun tulkintaa ja tulkinnan tulkintaa. Toisin sanoen : ei olisi olemassa mitään todellista kristillistä oppiakaan. On pelkkiä tulkintoja ja kukin voi niistä valita mieleisensä.
Näin edellinen erhe on johtanut siihen, että koko oppi kyetään helposti mitätöimään.
Hyvä huomio tuo tulkinta-kikka. Sillä pääsee älykkään kuuloisesti eroon kaikista Raamatun ikävistä kohdista.
Ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen Jumalalle. Tästä on siis kyllä pidettävä kiinni. Samalla pitää muistaa, että usko EI ole meidän tekomme, EIKÄ saa aikaan pelastusta (Sen on saanut aikaan Kristus yksin) EIKÄ synny tyhjästä vaan Jumalan omana työnä sanan (mukaan luettuna sakramentit) kautta. Usko on välttämätön pelastuksen omistavana välineenä, ei sen aikaansaajana. Sitten on kyllä myös niin, että usko saa aikaan erilaisia vaikutuksia, vaikka niistä ei voi tehdä varmoja johtopäätöksiä.
Ajattelen näin: Kasteessa Jumala ottaa ihmisen omaksi lapsekseen. Pelastavaa uskoa on usko ylösnousseeseen Kristukseen. Pelastuksen lupaus on Raamatussa kytketty tähän uskoon. Tiedämme valitettavasti, että kastettujen joukossa on huolestuttavan suuri määrä niitä, joilla ei ole tätä uskoa. Tämmöisetkin kastetut ovat kylläkin Jumalan lapsia, mutta he ovat ikäänkuin kotoaan karanneita, jotka ovat katkoneet kaikki siteet siihen kotiin, johon heidän pitäisi kuulua. Hekin voivat kyllä palata takaisin kotiin, ja niin päästä sellaiseen yhteyteen Jumalan kanssa, johon heidät on kasteessa kutsuttu. Tämmöinen tuhlaajapojan kotiinpaluu on ns. uskoontulo. Sekään ei ikävä kyllä läheskään kaikilla toteudu heille annetun armonajan, so. tämän ajallisen elämän, kuluessa. Silloin on edessä ikuisuus ilman Jumalaa eli kadotus.
Yrjö. ”Tämmöisetkin kastetut ovat kylläkin Jumalan lapsia, mutta he ovat ikäänkuin kotoaan karanneita, jotka ovat katkoneet kaikki siteet siihen kotiin, johon heidän pitäisi kuulua. Hekin voivat kyllä palata takaisin kotiin, ja niin päästä sellaiseen yhteyteen Jumalan kanssa, johon heidät on kasteessa kutsuttu. Tämmöinen tuhlaajapojan kotiinpaluu on ns. uskoontulo”.
Ok, voitko sovittää tähän näkyyn tuhlaajapojan vanhemman veljen, kukä hän on sinulle, siis nyt kun hän ei ole tällainen uskoon tullut, mutta ei toisaalat karannut kotoaankaan ? Hänhän oli kuitenkin aika huonovointinen kaveri, joka asui kotona,mutta vaikka hänellä ei ollut maantietellistä etäisyyttä Isän kotiin, silti hänen sydämensä oli kaukana Isästä ja etäisyys oli siis sydämessä. Onko tässä ns lainalainen uskova? Voi miten ajattelet?
Ehkäpä noita ”vanhempia veljiä” ovat ne, joiden hengellinen kehitys etenee lapsenuskosta aikuiseen uskoon ilman enempiä kriisejä. En ole ajatellut vertauksen vanhemman veljen olleen erityisen huonovointinen tai etäällä isästään, vaikka olikin inhimillistä, että hän kadehti hulttioveljen paluun juhlimista. Mekin olemme helposti niin pienisieluisia, että paheksumme äskenkääntyneiden intoa ja saatammepa jopa epäillä heidän kääntymyksensä aitoutta.
Yrjö. ”En ole ajatellut vertauksen vanhemman veljen olleen erityisen huonovointinen tai etäällä isästään, vaikka olikin inhimillistä, että hän kadehti hulttioveljen paluun juhlimista”.
Minusta sinun kannattaa käyttää vähän aikaa vanhemman veljen elämän pohtimiseen. Hänhän oli kunnon kaveri joka aina oli lainalaisen tarkasti pellolla töissä täyttämässä velvollisuutensa. Samalla hän oli koko ajan kykenemätön nauttimaan Isän talon antimista jotka olivat hänelle aina tarjolla. Hän ei osannut iloita asemastaan Isän talossa. Hän ei ollut koskaan saanut vohlaakaan itselleen ja tämä johtui siitä, ettei hän lainalaisuuttaan kyenneyt ottamaan vastaan Isänsä hyvyyksiä ja siunauksia. Se, että hän sai kateuskohtauksen veljensä tähden ehkä sittenkin oli pienin hänen ongelmistaan.
Tämän vanhemman veljen kaltaisia lainalaisia omavanhurskaita ”paketteja” on kyllä Suomen Siionissa paljon. Minusta lakihenkisyys on kristillisyytemme vaikea ongelma. Se on traagista, koska kuitenkin evenkeliumi on ulottuvillamme jatkuvasti ja se voisi vapauttaa useimmat hyvään elämään.
Tuhlaajapoika vertauksen analogia menee vähän sivuun, mutta :
Miksi uskoontulosta ollaan ihan hiljaa kirkossa?
Pekka vielä kysyt selkeää asiaa, eikö kasteessa luvata jo kaikki eli myös usko?
Kuinka monta kertaa olen saanut kuulla kuinka vauvakin uskoo, siis muutenhan ilman uskoa vauva/pieni lapsi joutuisi kadotukseen eikö niin? Mitä hyödyttäisi kaste vauvaa ilman uskoa?
Pekka. Ensiksikin siksi, että lapset ovat (viimeistään) kasteessa uudestisyntyneet eli saaneet omakohtaisen uskon Kristukseen ja pelastuksen osallisuuden. Toiseksi kai siksi, että omakohtaista uskoa ei sovi nykypäivänä kysellä keneltäkään 🙂 Kolmanneksi siksi, että tämä aihepiiri on niin vahvasti amerikkalaisen kristillisyyden vaikutuksesta ymmärretty tietyllä tavalla vaadituksi uskoontuloksi, että luterilainen herätyskristillinen perintö on aika lailla menetetty.
Marko. ”Ensiksikin siksi, että lapset ovat (viimeistään) kasteessa uudestisyntyneet eli saaneet omakohtaisen uskon Kristukseen ja pelastuksen osallisuuden”.
Kun vapaissa suunnissa siunataan lapsi Kristuksen ja seurakunnan yhteyteen minä ajattelen, että tapahtuu sama asia kuin luterilaisessa lapsikasteessa. Tämä on kiehtova ajatus, koska jos ajattelemme näin, ei ero erilaisten kirkkokuntien välillä tunnukaan kovi suurelat tässä asiassa.
Pekka Pesonen: ”Miksi uskoontulosta ollaan ihan hiljaa kirkossa?”
Kysymyksesi ei ole mielestäni aihellinen. Kyllä kirkossa puhutaan uskoontulosta, mutta siellä ei pidetä kovin paljon herätyssaarnoja, joita ehkä sinä kaipaisit. Minusta Suomen ev.lut kirkko on tällaisenaan hyvä. Tapakristittynä voin muistuttaa, että ”ei terveet tarvitse parantajaa”.
Taitaa olla lopultakin niin, ettei uskoa voi syntyä siellä missä ei uskota. On vanhastaan tunnettu ajatus, että Jumalan Sana synnyttää uskoa, mutta jos Jumalan Sanaa ei enää lueta ja kuulla kotona, koulussa, tai missään ja jos nyt käy vielä siten, että kastettu ei käy edes kirkossa, niin miten usko voisi syntyä? Sitten käy kuten nyt on käynyt ja ihmetellään missä se ihmisten usko on? Paljon kuulee myös nykyisin sitä, että ihminen on yksin kotonaan lukenut Raamattua ja saanut uskon sen mukana.
Olin hämmentynyt, kun kuulin ja ymmärsin, että koraania voi opettaa sellainen, joka ei ymmärrä Arabiaa, mutta osaa koraanin ulkoa ja osaa resitoida (lausua ja laulaa ääneen) sitä oikein. Muslimi siis luottaa pelkästää koraanin tekstin vaikutukseen.
Näin on myös paljolti Juutalaisessa synagoogassa, jossa harvoin selitetään kirjoituksia. Psalmeja lauletaan ja Tooraa luetaan ääneen. Näiden tulee synnyttää usko Jumalaan. Näin toimittiin ilmeisen varmasti myös alkuseurakunnassa. (Kristityt olivat Juutalaisia)
Myös Kirkon historia tuntee ajan, jolloin Kirjoituksia luettiin ääneen ilman selityksiä ja tulkintoja. Jumalaan uskottiin ja Hänen Sanansa oli kaiken inhimillisen yläpuolella.
Tätä myös Luther korosti kun puhui Sanan kirkosta.
Tiedän, että Suomessakin joissain piireissä luetaan vielä paljon ääneen Raamattua ilman selistyksiä ja olen myös kuullut, että Sana toimii ja ihmiset uskovat.
”Sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.”
Sanoohan Raamattu: ”Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään”.
Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”.
Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?
Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: ”Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!”
Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: ”Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?”
Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta. Room.10:10-17
Kysymykseni ovat aiheellisia, niin kauan kun saan niihin tyydyttäviä vastauksia.
Käyn sentään jatkuvasti viikottain kirkossa ja useissa seurakunnissa, mutta uskoon tulon välttämättömyydestä en muista kuulleeni.
Pekka edelleenkin kysymyksesi romuttaa kirkon sanomaa, siis nyt kysymyksesi uskoontulosta voi johtaa ”lain alle” eli ethän nyt kuitenkaan tee sitä ITSE eli omalla teollasi pelastuisit, no huh huh miten läheltä liippasi.
Siis se mitä täällä niiiin KOVAAN ääneen tuodaan julki on että usko on täysin Jumalan teko, siis miten ihminen voisi siihen itse mitään lisätä, näin täällä opetetaan, etkö Pekka tähän tyydy?
Kun puhutaan uskosta Kristukseen ja sen merkityksestä kristitylle, ei kai tarvitse erityisesti puhua siitä, miten usko kenessäkin herää. Ei ole yhtä oikeaa tapaa. Kristus on yksi.
Martti Pentti siis on kyllä evankeliumin Sanan mukaan selkeä ero siinä miten vastaa KUTSUUN, eli kieltäytyykö (niinkuin juutalaiset) vai ottaako vastaan.
Jeesus puhuu kokoajan ihmisen valinnasta, lähteekö seuraamaan Häntä vai ei, miksi kysyisi jos siihen ihminen ei itse pystyisi vaikuttamaan?
Pentti. ”Kun puhutaan uskosta Kristukseen ja sen merkityksestä kristitylle, ei kai tarvitse erityisesti puhua siitä, miten usko kenessäkin herää. Ei ole yhtä oikeaa tapaa”.
Minä en ymmärrä ollenkaan, miksei muka voisi puhua kaikista tavoista joilla usko herää? Onhan niistä aina parempi puhua kuin vaieta? Ei Suomessa liikaa ymmärrystä näistä asioista ole, ja puhumallahan tunnetusti asiat selviävät.
”En ymmärrä ollenkaan, miksei muka voisi puhua.” Olisi hyvä, jos ymmärrettäisiin eri sanojen merkitykset. ’Ei tarvitse’, ’ei saa’ ja ’ei voi’ merkitsevät eri asioita.
”Martti Pentti siis on kyllä evankeliumin Sanan mukaan selkeä ero siinä miten vastaa KUTSUUN, eli kieltäytyykö (niinkuin juutalaiset) vai ottaako vastaan.” Mitähän tämäkin sanajono merkitsee? Tulkitsen sen näin: ”Martti Pentti, evankeliumin mukaan on eri asia, kieltäytyykö juutalaisten tavoin kutsusta vai ottaako sen vastaan. Ero näiden välillä on selvä.” Olenko muuta väittänyt? On tärkeää, että Jeesuksen kutsu seuraamaan Häntä esitetään yhä ihmisille. On tärkeää noudattaa kutsua. Sitä en pidä tärkeänä, että tuo päätös nostetaan esille saavutuksena, joka on saatetava muidenkin tietoon.
Pentti.En ymmärrä ollenkaan, miksei muka voisi puhua”.
Siis koo lause oli. että ”En ymmärrä ollenkaan, miksei muka voisi puhua kaikista taavoista joilla usko herää?”. Mikä tässä oli epäselvää? Etkö käsitä, mitä tarkoitan?
Vielä kerran, tietysti on hyvä, että uskon asioista ja uskon heräämisestä puhutaan ihmisille. Parashan on, jos meiltä erityisesti kysytään tällaista, ja saamme sitten vastata etsijälle. Me olemme ylhäällä vuorella oleva kaupunki ja lamppu pöydällä, ei maailmassa ole muuta hengellistä valoa ihmisille kuin seurakakunta.
Toki voi puhua ja saa puhua. Mielestäni ei tarvitse puhua. On siis mahdollista ja luvallista, mutta ei käsittääkseni tarpeellista.
”Me olemme ylhäällä vuorella oleva kaupunki ja lamppu pöydällä, ei maailmassa ole muuta hengellistä valoa ihmisille kuin seurakakunta.” Tulisiko ajatukseni selväksi tähän vertaikseen viittaamalla? Lampun tehtävä on levittää valoa, ei jakaa lampun käyttöohjetta.
Pentti. ” On siis mahdollista ja luvallista, mutta ei käsittääkseni tarpeellista.”
MItä EF 4:11 mainittu evankelista tekee? Miten hän ottaa virastaan vaarin, ninkuin Raamattu kehoittaa tekemään?
Pitäisikö evankelistan tuntea itsensä tarpeettomaksi?
Pentti. ” Lampun tehtävä on levittää valoa, ei jakaa lampun käyttöohjetta”. Lampun mukana saa myös käyttöohjeen ja tietoja siitä, montako wattia virtaa se tarvitsee.
Kun puhumme seurakunnasta lamppuna ja evankeliumista sen valona, meidän ei tarvitse huolehtia wateista, volteista eikä ampeereista. ”Pitäisikö evankelistan tuntea itsensä tarpeettomaksi?” Evankelistan tarpeellinen kutsumus on julistaa evankeliumia. Se on eri asia kuin pyörittää uskoontulokokemusten todistusrengasta.
Pentti. ” Evankelistan tarpeellinen kutsumus on julistaa evankeliumia. Se on eri asia kuin pyörittää uskoontulokokemusten todistusrengasta”.
Hyvä, siis uskot, että nykyäänkin voi olla evankelistoja? Miten nykyevankelista mielestäsi toimii?
Miksei hän voisi kertoa, miten vastaanotetaan Jeesus elämään, edes os joku sattuu kysymään?
Pentti. ”Kun puhumme seurakunnasta lamppuna ja evankeliumista sen valona, meidän ei tarvitse huolehtia wateista, volteista eikä ampeereista”.
No kun minä puhun seiurakunnasta pöydälle asetettuna lamppuna ti kaupunkina vuorella tarkoitan muutakin kuin evenkeliumia. Minusta koko valona ja suolana olo ennenkaikkea profeetallinen kutsumus. Silloin seurakaunnasta pitäisi löytyä valoa yhteiskunnan johtajien konsultoimiseen aika monipuolisesti varsinkin moraalisissa ongelmissa. Tämä on vähän monipuolisempi näkemys kuin että pidämme esillä evankeliumia. Nythän tällaista emme paljon näe, ja se johtuu siitä, että emme etsi Jumalan johdatusta kovin innokkaasti yhteiskunnan päättäjät tai vaikkapa yritysjohtajat mielessämme. Kun alamme tosissamme etsiä, valoa löytyy kyllä. Mikään elämän alue ei ole Jumalalle vieras tai vähemmän kiinnostava, koska Hän on kaiken luoja ja ylläpitäjä joka voi puhua meille sitä mukaan kun etsimme Hänen viisauttaan.
”Minusta koko valona ja suolana olo on ennen kaikkea profeetallinen kutsumus.” Näin olen ymmärtänyt. Eikö tämän profeetallisen kutsumuksen tarkoitus ole juuri julistaa evankeliumia: ”Ylistys hänelle, joka pystyy voimallaan vahvistamaan teitä, niin kuin ilmoittaa evankeliumi, jota minä julistan, sanoma Jeesuksesta Kristuksesta, se paljastettu salaisuus, joka on ikiajoista saakka ollut kätkettynä! Nyt se on saatettu julki ja annettu ikuisen Jumalan käskystä profeetallisissa kirjoituksissa tiedoksi kaikille kansoille, jotta ne johdettaisiin uskoon ja kuuliaisuuteen. Saakoon Jumala, joka yksin on viisas, Jeesuksen Kristuksen kautta ikuisen ylistyksen!”
Pentti. ”Eikö tämän profeetallisen kutsumuksen tarkoitus ole juuri julistaa evankeliumia”.
Tietysti, mutta profeetaallinen kutsumus pitää sisällään paljon muutakin kuin evankeliumin julistamisen. VT:n profeetat olivat esirukoilijoita, parannussaarnaajia ja yhteiskunnan ja temppelin johtajien neuvonantajia ja ”konsultteja”. Useimmilla profeetoilla oli suora keskustelutyhteys tällaisiin johtajiin, kuninkaisiin ja korkeimpaan papistoonkin. Näihän on tänäänkin, erityisesti piispallisen, apostolisen viran kautta on tarkoitus päästä päättäjien puheille.
Mutta koko seurakunnan on tarkoitus olla todistuksena Jumalan vcaltakunnan elämästä yhteiskunnassamme. Niinpä seurakunta on kuin ”kansakunta” kansakunnan sisällä, so. kuninkaallinen papisto ja Jumalan kjansa. Tässä ominaisuudesat koko Jumalan kansan elämä ja elämäntapa on viesti ja sanoman koko yhteiskunalle.
Mitä Jeesus sanoi kohdatessaan yhteiskunnallisen päättäjän? ”Jeesus vastasi: ’Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta. Jos se kuuluisi tähän maailmaan, minun mieheni olisivat taistelleet, etten joutuisi juutalaisten käsiin. Mutta minun kuninkuuteni ei ole peräisin täältä.'”
Pentti. ”Mitä Jeesus sanoi kohdatessaan yhteiskunnallisen päättäjän?”.
UT:ssa on paljon enemmän jakeita jotka puhuvat taloudesta ja rahasta kuin uskosta ja pelastuksesta. Ota selvää, niin hämmästyt. Jeesuksen opetukset tässä suhteessa olivat kovin käytännöllisiä.
Hän sanoi, ettei kuninkuus ole tästä maailmasta silloin kun hänen vastustajansa luulivat hänet tappamalla pääsä eroon hänen vaikutuksestaankin. Nyt meihinkin Hän vaikuttaa näkymättömästä valltakunnastaan käsin, sieltä Jumalan näymättömästä vsltskunnasta myös profetia yhteiskunnan päättäjille edelleen tulee.
”UT:ssa on paljon enemmän jakeita jotka puhuvat taloudesta ja rahasta kuin uskosta ja pelastuksesta.” Rahaan, omaisuuteen, taloudenhoitoon ja elinkeinoihin liittyvät vertaukset puhuvat uskosta ja pelastuksesta.
Pentti. ”Rahaan, omaisuuteen, taloudenhoitoon ja elinkeinoihin liittyvät vertaukset puhuvat uskosta ja pelastuksesta”.
Uskoon ja pelastukseen liityvät jakeet puhuvat uskosta ja pelastuksesta, mutta trahaan taloudenhoitoon liittyvöt jakeet puhuvat rahasta ja taloudenhoidosta. Raamatussa tietysti kaikki liittyy pelastukseen ja Jumalan valtakuntaan, mutta taloudenhoidosta ja rahasta on Raamatussa paljon enemmän opetusta kuin uskosta ja pelastuksesta.
Siksi onkin kummallista, että uskovat eivät useimmiten hetkauta korvaans näille opetuksille.
Luuk. 16:1-15 lienee keskeisimpiä Jeesuksen taloudenhoitoon ja rahaan liittyvistä opetuksista. ”Hankkikaa väärällä rikkaudella ystäviä, jotka ottavat teidät iäisiin asuntoihin, kun tuota rikkautta ei enää ole.” Maallinen omaisuus on tämän mukaan väärää ja katoavaa. Sen oikea käyttö on vaihtaa se ystäviin, jotka johtavat iäisiin asuntoihin.
Pentti. ”Maallinen omaisuus on tämän mukaan väärää ja katoavaa”.
No tuon Raamatun kohdan tulkinta ei ehkä ole ihan noin ykssinkertainen kun mitä esitä. Oli mityen oli ei Raamatun näkemys maalliseen omaisuuteen ole mktenkään negatiivinen, paitsi silloin, jos sydämemme kiinnittyy siihen väärällä tavalla, ja kääntyy pois Herrasta. Raamatun mukaanhan ”hyvä mies jättää jälkeensä perinön”. Omaisuuden on tarkoitus kulkea sukupolvelta toiselle ja olla aina Jumalan valtakunnan palveluksessa. Jo VT:n mukaan meidän tulee rakastaa Jumalaa myös kaikesta voimastamme, vrt 5 Moos 6:5b. Hebrealaisen ajattelun mukaan tämä kaaikesta voimastamme voidaan hyvin ymmärtää myös käsittämään kaikki omaisuutemme, ”asemamme” ja koko kapasiteettimme. Siis voimme sanoa, että meidän tulee rakastaa Jumalaa myös kaikella omaisuudellamme. Näin maallinen omaisuus on sille kuuluvalla paikalla elämässämme.
Tämä näkemys, että omaisuus itsessään olisi jotenkin pahaa tai huonoa tai syntistä johtuu kreikkalaisen filosofian kristillisyyttämme degeneroivasta vaikutukesta. Siinähän materiaalisen maailman luoja on paha Demiurgi kun taas ylevät ja puhtaat asiat ovat tällaisen maallisen ylääpuolella, puhtassa hengen maailmassa. Juutalais-kristillinen maailmankuva kuitenkaan ei ole tällainen, vaan juutalaiselle hengellinen ja materiaalinen maailma ovat Jumalan luomakuntaa ja meille yhtä tärkeitä. Molemmat kuuluvat lunastuksen piiriin.
Jeesus näyttää opettaneen omistamista vastaan. ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.” Kerjäläismunkistot kehittivät tietääkseni tältä pohjalta taloudellisen opin, että raha on tarkoitettu käyttöä eikä tallettamista varten. Se oli aikoinaan talouselämässä lähes vallankumouksellinen ajatus.
Pentti. ”Kerjäläismunkistot kehittivät tietääkseni tältä pohjalta taloudellisen opin, että raha on tarkoitettu käyttöä eikä tallettamista varten”.
No eiköhän heidän opit silti olleet vähän sisäpiirin juttu. Useimmat uskovat kun eivät elä luostarien puitteissa, vaan erilaisten ammattien harjoittajina maailman keskellä. Siinähän he olivat oikeassa että ylimääräinen raha kuuluu laittaa liikenteeseen-siis lähetyskäskyn, seurakunnan rakentamisen ja Israelin ennalleenasettamisen hyväksi.
Juuri tässä on nykykristityn ongelma. Useimmissa helluntailaistenkin seuraakunnissa keskimäärin uhrataan noin 30 euroa kuukaudessa. Tämä on yhtä vaivainen summa kun luterilaisten kirkollisvero.
Ahneus ja materialismi ovat koko maanosamme kirkkojen jäsenten pahin ongelma. Kun sydän on näin kiintynyt rahaan ja materiaaliseen hyvään on se yhtä lailla kääntynyt pois Jumalasta. ”Missä aareteemme ovat siellä on myös sydämemme” Raamatun mukaan. Se että emme anna omastamme Jumalan työn tarpeisiin kertoo kaiken sydämemme tilasta, ja se on kyllä häpeällinen myös vapaissa suunnissa, missä voisi odottaa jotain parempaa.
Otapa selvää, keitä olivat Antonius Padovalainen, Bonaventura, Johannes Duns Scotus, Roger Bacon, Aleksanteri Halesilainen, Vilhelm Occamilainen, Giovanni da Pian del Carpini ja Maximilian Kolbe! Kirjoita vasta sitten: ”No eiköhän heidän opit silti olleet vähän sisäpiirin juttu.”
Pentti. ” Kirjoita vasta sitten: “No eiköhän heidän opit silti olleet vähän sisäpiirin juttu.”
Minä olen teologaiani lukenut 1980-luvulla, ja silloin äitä sivuttiin. Sisäpiirin juttu ovat kaikki muknistao ja luostarikäytännöt verrattuna siihen, mite tavalliset uskovat elävät. Minu fokus on heissä, kuten kirjoitin:. Useimmat uskovat kun eivät elä luostarien puitteissa, vaan erilaisten ammattien harjoittajina maailman keskellä. Siinähän he olivat oikeassa että ylimääräinen raha kuuluu laittaa liikenteeseen-siis lähetyskäskyn, seurakunnan rakentamisen ja Israelin ennalleenasettamisen hyväksi. Juuri tässä on nykykristityn ongelma. Useimmissa helluntailaistenkin seuraakunnissa keskimäärin uhrataan noin 30 euroa kuukaudessa. Tämä on yhtä vaivainen summa kun luterilaisten kirkollisvero.
Mikä ihmeen ”muknistao”? Rauhoitu nyt edes sen verran, että luet kertaalleen läpi tekstisi ennen kuin lähetät sen.
Penti. 2Mikä ihmeen “muknistao”.
Lue munkisto. Olen kyllä ihan rauhallinen mutta on vähän monta palloa ilmassa yhtaikaa.
Pentti. ”Rauhoitu nyt edes sen verran, että luet kertaalleen läpi tekstisi ennen kuin lähetät sen”.
Tämä siis oli , mitä kirjoitin:
Useimmat uskovat kun eivät elä luostarien puitteissa, vaan erilaisten ammattien harjoittajina maailman keskellä. Siinähän he olivat oikeassa että ylimääräinen raha kuuluu laittaa liikenteeseen-siis lähetyskäskyn, seurakunnan rakentamisen ja Israelin ennalleenasettamisen hyväksi. Juuri tässä on nykykristityn ongelma. Useimmissa helluntailaistenkin seuraakunnissa keskimäärin uhrataan noin 30 euroa kuukaudessa. Tämä on yhtä vaivainen summa kun luterilaisten kirkollisvero.
Pentti. ”Rauhoitu nyt edes sen verran, että luet kertaalleen läpi tekstisi ennen kuin lähetät sen”.
Miksi et mielummin vastaa siihen, mitäsanoin rahasta ja uskovien haluttomuudesta rahoittaa lähetyskäskyä?
”Miksi et mielummin vastaa siihen, mitä sanoin rahasta ja uskovien haluttomuudesta rahoittaa lähetyskäskyä?” Lähetystyö on minulle lapsuudesta asti tuttu asia niin lähettäjien, lähtijöiden kuin vastaanottajienkin näkökulmasta. Tuota haluttomuutta en ole pahemmin havainnut kuin ehkä joskus itsessäni.
”Siinähän he olivat oikeassa että ylimääräinen raha kuuluu laittaa liikenteeseen.” Kaikki raha on tarkoitettu liikenteeseen. Tästä taidetaan nykyisin olla kerjäläismukkien kanssa laajalti yhtä mieltä. Aikoinaan sitä kerättiin kirstuihin ja pankkiholveihin talteen.
Tässä menee kaiken aikaa Armo ja laki sekaisin. Uskokaa Evankeliumi. Joku uskoo joku ei. Näin se menee vaikka kuinka vääntäisimme, ei ihminen voi ottaa, jollei anneta. Uskon alkaja on siis aina Jumala.
Täytyykö tulla uskoon ollakseen Kristitty? Vai olisiko se kuitenkin niinpäin, että Kristitty on se joka uskoo? Eikö tämä riitä?
Nyt joku tietenkin kysyy, miten Kristityksi tullaan. Vastaus on edelleen, Kristuksen Evankeliumin tähden, kasteen ja uskon kautta, joka on Raamatun tekstin mukaan uudelleensyntymisen tapa.
Jeesus sanoi: ”Jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.” Tuo on toteamus, ei vaatimus.
Eikö tämä ole selkeää? Vai emmekö usko, että Jumala voi synnyttää itselleen kivistä lapsia?
Ismo. ”Vastaus on edelleen, Kristuksen Evankeliumin tähden, kasteen ja uskon kautta, joka on Raamatun tekstin mukaan uudelleensyntymisen tapa”.
Luulenpa, että suurempi osa maailman kristityistä on ensin tullut uskoon, ja siten kastettu ja liiyety näin seurakuntaan.
Niinpä Antti, tärkeintä on, että usko ja kaste pitävät yhtä. Yksi kaste, yksi usko. Moni aikuinen lähetyskentillä kuulee Evankeliumin ja antaa kastaa itsensä. Hyvä näin. Moni Kristitty vanhempi antaa kastaa lapsensa imeväisenä. Hyvä näin. En näe mitään ristiriitaa, noissa kahdessa, kunhan ei aleta mitätöimään jo lapsena kastettuja ja vaadita uudelleen kastamista.
Maailman lähetyksessä on ajat sitten tapahtunut muutos, kok paradigma on muuttuynut niin, että Lähetyskäskyn johtavat toimijat maailmassa ovat tänään vapaaakristillisiä seurakuntia, lähetysjärjestöjä ja yksittäisiä evenkelistoja ja lähettejä, jotka siis kastavat ihmisiä sen jälkeen, kun ne ovat tulleet uskoon.
Tämä on siis ”helluntailainen” toimintatapa ja varmasti kastetaan jo lapsena kastettujakin. Minusta ei ole mikään ongelma vaikka joku kastettaisiin kolmekin kertaa, jos tarkoitetaan hyvää. Eihän siitä voi mitään vahinkoakaan koitua? Koko uudelleen kastamisen pelko luterilaisten keskuudessa on aika outo ilmiö kaikenkaikkiaan, koska kuitenkin kastetaan uskovia, minkä pitäisi olla kaikkien mielestä myönteinen asia?
Paradigman voisi kääntää vaikka ajattelu- ja toimintatavaksi.
Pentti. ”Paradigman voisi kääntää vaikka ajattelu- ja toimintatavaksi”.
Aivan, paradigman muutos on siis se, että maailman lähetyksen strategisesti merkittävöt päämajat ovat tänään Afrikassa, Aaasiassa ja Etelä- Amerikassa, ei enää Länsi-Euroopassa ja Pohois-Amerikassa. Muutos on tapahtunut muutama vuosikymmen sitten ja tämä on hyvä tiedostaa. Koko maailman lähetyksessä on uudenlainen dynamiikka ja toimintatavat kuin perinteisesti ajateltiin.
Strateginen on ’suunnitelman kannalta tärkeä’ ja dynamiikka on ’oppi voimien vaikutuksesta liikkeeseen’. Viestisi tuskin köyhtyisi vaikka jättäisit nämä kreikkalaisperäiset termit kokonaan pois. Saattaisi muuttua jopa iskevämmäksi: ” Aivan, muutos on siis se, että maailmanlähetyksen merkittävät päämajat ovat tänään… – – – Koko maailmanlähetyksessä on voimassa uudenlaiset toimintatavat kuin…”
Pentti. ”Viestisi tuskin köyhtyisi vaikka jättäisit nämä kreikkalaisperäiset termit kokonaan pois.”
Ja höpö löpö, taas taisi pikku kansakoulunopettaja putkahtaa esiin melkein kuin humaamatta.
Pentti. ”Strateginen on ‘suunnitelman kannalta tärkeä’ ja dynamiikka on ‘oppi voimien vaikutuksesta liikkeeseen’. ”
Kun körttien lähetyskomitea on koolla, tällaisia termejä tuskin tarvitaan. Niissä maailman lähetyskonferensseissa missä minä olen ollut tällaiset termit ovat kuitenkin koko ajan käytössä ja minäkin pidän niistä koska niissä itsessäänkin on sanomaa.
”Ja höpö löpö, taas taisi pikku kansakoulunopettaja putkahtaa esiin melkein kuin huomaamatta.” Samoin kävi näköjään ’pikku koulukiusaajallekin’. Tarpeettomien sivistyssanojen viesti on lähinnä niiden käyttäjän minäkuvan pönkittäminen.
Pentti. ”Tarpeettomien sivistyssanojen viesti on lähinnä niiden käyttäjän minäkuvan pönkittäminen”.
Onpa lujaa pönötystä, kun sanoo strategia ja dynamiikka. On sinulla hauskat jutut.
”Niissä maailman lähetyskonferensseissa missä minä olen ollut tällaiset termit ovat kuitenkin koko ajan käytössä.” Tämäpä ei olekaan mikään ’maailman lähetyskonferenssi’ vaan suomenkielinen keskustelupalsta.
Pentti. ”Tämäpä ei olekaan mikään ‘maailman lähetyskonferenssi’ vaan suomenkielinen keskustelupalsta”. Niin, sen voi päätellää siistä, että puhumme suomea. Kuitenkin, jo 1980-luvulta asti suomalaisetkin ovat yhä enenevässä määrin maatkustelleet maailmalla. Kun itse aloin rampata Brysselissä 1990-luvulla sain todistaa miten suomalaiset EU:hun liittymisen myötä alkoivat opetella smaltalkia, cahttailemaan ja antamaan poskisuudelmia jne. Meidän englannin kielen puheemme edelleen kuullostaa siltä kuin meillä olisi joku ahti karjalais-ongelma tässä ssuhteessa. Mutta ei se mitään, kyllä saamme asiamme sanottua vähän mongerrellenkin. Tämähän siis on hauskaa ja teemme viisaasti kun suhtaudumme englannin kielen, ”fingliksen” puhumiseemme vähän huumorilla..
”Niin, sen voi päätellä siitä, että puhumme suomea.” Emme puhu vaan kirjoitamme. Niinpä voimme halutessamme nähdä sen vaivan, että laadimme viestimme mahdollisimman selkeään muotoon. Tämä autaa keskustelukumppania välttämään väärinkäsityksia ja helpottaa muita ajatustenvaihtoa seuraavia pysymään jyvällä.
Pentti. ”Emme puhu vaan kirjoitamme”.
Ks hauskat jutut ovat alkaneet.
Siis kumpaa sanaa et ymmärrä, sanaa strategia vai dynamiikka?
Ymmärrän ne molemmat. Johan kerkisin yllä suomentaakin ne niille, joille sivistyssanat ovat outoja ’taikasanoja’. En vain näe, mitä lisää ne tuovat lauseisiisi.
Pentti. ”Johan kerkisin yllä suomentaakin ne niille, joille sivistyssanat ovat outoja ‘taikasanoja’.”
No minusta täällä keskusteluyissa voidaan käyttää paljon vaikeampaakin kieltä, ja monenlaista teologista ”briljeerausta”, jos ymmärrät mitä briljeerauksella tarkoitan? Vai onko hankala sana?
”Täällä keskusteluissa voidaan käyttää paljon vaikeampaakin kieltä.” Toki voidaan ja saadaankin käyttää. En voi estää enkä kieltää. Haluan vain antaa sen neuvon, että ei kannata käyttää vaikeaa kieltä, jos todella haluaa välittää jonkun ajatuksensa lukijoille. Erityisosaamisellaan loistaminen ei viesti muuta kuin omahyväisyyttä. Siitä Pekka Pesonenkin ymmärtääkseni varoittaa: ”Asian kiistäminen on mahdollista vain väitteellä, että kakki on vain Raamatun tulkintaa ja tulkinnan tulkintaa.”
Pentti. ”Haluan vain antaa sen neuvon, että ei kannata käyttää vaikeaa kieltä, jos todella haluaa välittää jonkun ajatuksensa lukijoille”.
Minusta on lukijoiden aliarvioimista jos lähdemme siitä, ettei sanoja strategia tai dynamiikka ymmärretä. Kyllähän tällaiset jokainen kansakoulun käynytkin tietää?
Kansakoulun käyneet ovat jo vähintään keski-ikäisiä.
Pentti.”Kansakoulun käyneet ovat jo vähintään keski-ikäisiä”.
Sitä paremalla syyllä he tuntevat tällaisia sanoja. Ja jos oikein joku asia kinnostaa, niin Nykysuomen Sanakirja vaan esiin. Sanojen etymologian tutkiminen on oikein antoisaa puuhaa. Ilmaus etymologia, jos joku ei tiedä, on sanojen alkuperän selvittelemistä.
Nykyään käytämme monia vierasperäisiä sanoja, kuten vaikkapa blogi. Tämä sana on minusta niin vastenmielinen, että pelkästään siitä syystä en koskaan aio kirjoittaa blogia. Pelkään, että siihen sanaan näin sekaantuminen tekisi minustakin bloggarin, ja sellaiseksi en halua ryhtyä. Tällainen kommentoiminen on vähän harmittomampaa ja jotenkin pysyy pieni ”hajurako” koko touhuun.
Pentti. ”Erityisosaamisellaan loistaminen ei viesti muuta kuin omahyväisyyttä”.
No jos sanojen strategia ja dynamiikka käyttäminen on nykyaikana eritryisosaamista en oikein ymmärrä missä maailmassa sinä elät. Ymmärrän kyllä, että maalaisille pitää puhua maalaisten kieltä, mutta kyllä nykyajan ”talonpojatkin” ymmärtävät mitä on strategia vaikkapa peltojen käyttöön tai dynamiikka digitaalisten lypsykoneiden hoitoon.
” Ymmärrän kyllä, että maalaisille pitää puhua maalaisten kieltä.” Kuulenko taustalta leuhkan Stadin kundin äänensävyn?
Pentti. ” Kuulenko taustalta leuhkan Stadin kundin äänensävyn?”
Voit kuulla ihan mitä sävyjä tahansa. Minun naapureina ja lähimpinä ystävinä on kuitenkin tilallisia, joiden hoitamat lampaat ja hevoset ja parisataa vuotta vanha kulttuurimaisema ilahduttaa minua joka päivä. Tietysti heidän kanssa puhun kieltä jolla yhteytemme lujittuu. ”Till bönderna talar vi böndernas språk”, miten muuten asia voisi olla.
Marko Sjöblom:”” Ensiksikin siksi, että lapset ovat (viimeistään) kasteessa uudestisyntyneet eli saaneet omakohtaisen uskon Kristukseen ja pelastuksen osallisuuden.””
Mitä Jeesus Sanoo kuinka Hänen opetuslapsekseen tullaan?
Luuk. 14:33
Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla minun opetuslapseni.
Siinäpä vauva kaiketi luopuu isästä ja äidistä, kasteessa meinaan ja lähtee Jeesusta seuraamaan?
Jeesuksen seuraaja joutuu luopumaan kaikesta, mutta myös kaikki annetaan hänelle. ”Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.”
Pentti. ”Jeesuksen seuraaja joutuu luopumaan kaikesta, mutta myös kaikki annetaan hänelle. “Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.”
En suomessa tunne kovin montaa tämän standardin mukaan elävää uskovaa. Kyllä suurin osa kirkon väestä ei luovu juuri mistään, ja vapaissa suunnissa tilanne on vain vähän parempi. Kyllä korkea elintasomme on tehnyt meille tässä tepposet. Kaikkein vaikeinta meille on luovuttaa kukkaromme Herralle ja tyytyä itse huoneenhaltijan ja taloudenhoitajan osaan suhteessa omaisuuteemme ja palkkaamme. Kyllä useimmat tahtovat pitää kontrollin rahoistaan itsellään eivätkä tahdo Herran tähän sotkeentuvan. Ja juuri niin Hän tahtoisi tehdä. Ahneus ja matrialismi ovat vieneet maanosamme kirkoista hengellisen voiman.