Lähetysmatkalla Kamerunissa näkymä kylämaisemaan 2.4.2006
SUNNUNTAI 6.2.2022
Kynttilänpäivä
Kristus, Jumalan kirkkauden säteily
Psalmi 48:11–15
Kun Jeesus oli 40 päivää vanha, niin hänet tuotiin temppeliin. Siellä toimitettiin uhri, liturgia, lapsen ja äidin siunaamiseksi. Kaksi profeettaa esiintyi tuossa tilanteessa. Vanha Simeon totesi että Jeesus on koko maailman valo.
Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi,
jonka olet kaikille kansoille valmistanut:
valon, joka koittaa pakanakansoille,
kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille. (Luuk. 2:30-32)
Valo on Jumalan valo. Luomistyön ensimmäiset sanat lausui Jumala: ”Tulkoon valo!” Jeesuksessa tämä valo tuli ihmiseksi meidän keskuuteemme. Jumala ei jättänyt meitä pimeyteen. Hän on valkeus valkeudesta. Hän loistaa meille täyden pelastuksen täydellä kirkkaudella.
Nikean tunnustus sanoo tämän näin:
Me uskomme yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan,
joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua,
Jumala Jumalasta,
valo valosta,
tosi Jumala tosi Jumalasta,
syntynyt, ei luotu,
joka on samaa olemusta kuin Isä
ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,
joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista,
tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta
ja syntyi ihmiseksi.
Kun Simeon siunasi Jeesuksen, niin hän ei puhunut omiaan, vaan kertoi psalmimme sanoman: Jumalan valo loistaa maan ääriin saakka. Pyhässä temppelissä Siionin vuorella valo tuotiin ilmi. Tässä ja nyt, juuri tämän siunausliturgian aikana koko maailman Vapahtaja on tullut kansansa keskuuteen. Hän on saapunut omaan asuntoonsa, Jumalan pyhäkköön.
Ympäröivä kansa tuskin tajusi Simeonin sanoman valtaisaa ulottuvuutta. Jumala on tullut luoksemme. Jumala itse on astunut kansansa keskuuteen. Pienokaisessa oli läsnä hän, joka pitää yllä koko maailmankaikkeutta, Jumalan Poika, jota yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa kiitetään ja ylistetään. Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa.
Jokaisen liturgian olemukseen kuuluu tämä kynttilänpäivän salaisuus. Jumala tulee meidän keskellemme. Jeesus Vapahtajamme on läsnä. Hän elää ja vaikuttaa kansansa hyväksi. Hänessä ovat kaikki maailman kansat siunatut.
Jumala, maan ääriin saakka kiiriköön sinun nimesi,
kaikukoon ylistyksesi!
Sinun kätesi on hyvyyttä täynnä.
Evankeliumi kuuluu myös kaikille sukupolville. Isät ja äidit, pojat ja tyttäret, vanhukset ja pienokaiset, kaikki yhdessä ovat osallisia Jumalan suuresta lahjasta. Koko väki vauvasta vaariin saa elää yhteisen uskon voimasta: Jumalan Pojan pelastuksesta. Kaikkia yhdessä pyydetään yhteiseen pyhäkköön, Herran huoneeseen, Jumalan kansan kokoukseen, yhteiseen jumalanpalvelukseen yhteisessä kirkossa.
Katsokaa sen muureja, tutkikaa sen palatseja,
niin että voitte kertoa tuleville polville:
Suuri on Jumala!
Yhteisöön kutsutaan jokaista. Kaikki pyydetään mukaan. Ketään ei pidä jättää ulkopuolelle. Ajasta aikaan kaikukoon hänen kiitoksensa ja ylistyksensä.
Kynttilänpäivän psalmi:
Jumala, maan ääriin saakka kiiriköön sinun nimesi,
kaikukoon ylistyksesi!
Sinun kätesi on hyvyyttä täynnä.
Iloitkoon Siionin vuori, riemuitkoot Juudan kaupungit,
sillä sinun tuomiosi ovat oikeat.
Lähtekää, kulkekaa Siionin ympäri, laskekaa sen tornit.
Katsokaa sen muureja, tutkikaa sen palatseja,
niin että voitte kertoa tuleville polville:
Suuri on Jumala!
Hän on Jumalamme ajasta aikaan.
Hän johdattaa meitä ainiaan.
Ps. 48:11–15
Kynttilänpäivän esittelyä ja tekstit voi lukea tästä linkistä:
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-6-2-2022/
Texterna och temat för kyndelsmässodagen förevisas här:
https://www.kyrkoarskalendern.fi/kalendar-dag/sondag-6-2-2022/
Matias Roto mistä näm opetuksesi tulevat?
Ari
Kiitos kysymästä.
Vastaus on hyvin selvä: Psalmit ovat Jumalan sanaa ja tässä tuon esille mitä tuo psalmin 48 sanoma merkitsee meidän nykyisessä maailmassamme meille ja muille.
Psalmien kirja on ollut pyhän kansan virsikirja. Esimerkiksi ruotsiksi suomen kielen sana ”virsi” on ”psalm”.
Psalmit pvat Jumalan sanaa. Ovatko kaikki muut uskon tekstit meidän ihmisten sanaa, kirjoittamia ?
Reino
Kiitos puheenvuorostasi.
Koko Raamattu on Jumalan sanaa aivan erityisessä merkityksessä.
Koko Raamattu on myös ihmisten kirjoittamaa.
Nämä kaksi olemukseen kuuluvaa todellisuutta eivät ole toisiaan vastaan, vaan kuuluvat yhteen. Raamatun ihmiset eivät ole vain joitakin sanelusta kirjoittaneita sihteereitä, vaan koko heidän maailmansa, heidän elämänsä omassa yhteiskunnassaan ja heidän päivittäiset kokemuksensa kaikissa muodoissaan yhdessä ovat muodostaneet perustan sille tekstien kokoelmalle, joka meille on säilynyt Pyhän kirjan kokonaisuudessa.
Kaikki tämä sisältyy siihen Jumalan puhutteluun, joka meille Jumalan sanan vastaanottajille kertoo, että Jumala on varannut meille pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa ja mikä puolestaan antaa meille turvan ja lohdutuksen elämässämme. Saamme elää armollisen Jumalan hyvän huolenpidon varassa koko elämämme ajan.
Matias Roto vastasin mistä olet lukenut ja ottanut tekstejä, mutta kyse oli opetuksestasi, mistä se on?
Ari
Aivan samaa evankeliumia julistan kuin Paavalikin.
Ja sentähden me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te, kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte.
1 Tess 2:13
Uudessa tilanteessa vain tämän sanan muotoilu on tehtävä nykyhetken kysymyksenasetteluun sopivaksi, jotta se ymmärrettäisiin oikein.
Matias Roto olet kommentoinut minulle:
””Matias Roto16.01.2022 23:43
Ari
Etkö muista Vapahtajamme sanoja, että sydämestä lähtevät pahat ajatukset.
Tämän valossa viimeksi lausumissasi sanoissa väität pimeyttä valoksi ja valoa pimeydeksi.
Luet Paavalin sanan siitä, että synti asuu meissä, mutta silti kinaat sitä vastaan. Kuvitteletko todella olevasi pyhempi kuin Paavali, joka uskovaisena ja suurena Jumalan apostolinakin totesi synnin asuvan hänessä.
Ja miksi kinaat Jeesusta vastaan, joka ainoana synnittömänä totesi pahojen ajatusten lähtevän sydämestä.””
Aivan oikein Jeesus sanoo:
Matt. 15:19
Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset.
Toisaalla sanotaan että tulee puhtaasta sydämestä:
1. Tim. 1:5
Mutta käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.
2. Tim. 2:22
Pakene nuoruuden himoja, harrasta vanhurskautta, uskoa, rakkautta, rauhaa niiden kanssa, jotka huutavat avuksensa Herraa puhtaasta sydämestä.
Tit. 1:15
Kaikki on puhdasta puhtaille; mutta saastaisille ja uskottomille ei mikään ole puhdasta, vaan heidän sekä mielensä että omatuntonsa on saastainen.
Jaak. 4:8
Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.
1. Piet. 1:22
Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä,
Siis Paavali julistaa seuraavasti:
14 Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: ”Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi”.
15 Mutta jos te purette ja syötte toisianne, katsokaa, ettette toinen toistanne perin hävitä.
16 Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä.
17 Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte.
18 Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla.
19 Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus,
20 epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot,
21 kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.
22 Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.(Gal.5)
Ari
Nuo kaksi näkökohtaa toisaalta sydämestä lähtevä paha ja sydämen puhtaus eivät ole toisiaan vastaan, jos nähdään, mistä ne ovat peräisin.
Sydämen pahuus on koko ihmiskunnan turmeltuneisuus Aadamista asti. Itsessään ihminen on vain syntinen vaikka pienintäkään mahdollisuutta pelastukseen.
Sydämen puhtaus puolestaan on peräisin uuden ihmisen lahjaksi saama puhtaus Kristuksen armosta. Vapahtajastamme kasteen kautta syntyneet ovat armosta osallisia ja juuri tämän armon ja anteeksiannon takia joka hetki puhdistettuja, vanhurskautettuja ja pyhitettyjä.
Joka kerta kun tämä kahden eri alkuperän todellisuus unohdetaan toimitaan kuin pikkupoika joka kuvittelee nostavansa raskaan taakan maasta omin voimin eikä huomaa, että isä on tarttunut taakan toisesta kulmasta ja nostanut koko taakan yksistään omin isällisin voiminensa. ( Ps. opiskeluaikana nostin yhden auton ojasta, kun satuin tulemaan paikalle.)
Sydämestä lähtevät.
Tekee mieleni kapinoida sydämestä lähtemistä vastaan, koska oikeasti ajatukset eivät lähde sydämestä. Sydän pumppaa verta oikealle ja vasemmalle, ja jos esim. sydämestä lähtisi ajatus olla oikeistolainen ja vihata vasemmistoa, ja jättää se vaille elämän vettä, eli tässä tapauksessa verta, siinä voisi käydä ruumiille todella huonosti.
Veri ei ole oikeaa,oikeustolaista, eikä väärää/vasenta, vaan pelkästään ihmeellistä ainetta, joka sisältää puolueetonta tietoa. Se ei julista syyllistä syyttömäksi, eikä lasta isättömäksi vaan kertoo niinkuin asia on.
Ei edes rakkaus lähde sydämestä, se tulee ulkopuolelta jos on tullakseen, mutta sydämellä on kyllä taipumus reagoida tunteisiin jopa niin, että tuntuu kuin se muljahtaisi ympäri, tai lähtisi peräti laukalle veren kanssa niin, että posketkin punertuu.
Uskonnossa on tapana uskotella, että sydämen voi ympärileikata mielikuvissa ja samalla lähtee kaikki pahat ajatukset pois, ja muuttuu taikaiskusta vanhurskaaksi, mutta se on leikkipuhetta.
Tietysti jos sydämen ympärileikkauksessa tai vaihdossa kuolee, muuttuuu todellakin hyväksi ihmiseksi, koska kuollut ei enää tee syntiä, ei kyllä mitään muutakaan.
Tämä oli taas naisnäkökulmaa.
Tarja
Kiitos puheenvuorostasi. Kiitos myös sanan käyttöä koskevaasta pohdiskelustasi.
Kysymys on konkreettisten nimikkeiden käyttö uudessa merkityksessä, johon se ajatuksellisesti viittaa, vaikka alkuperäinen ajatus onkin jotain muuta.
Eihän pöydän jalkakaan osaa kävellä, vaikka se kannattaakin pöytää vähän samaan tapaan kuin jalka eläintä tai ihmistä.
Vanhassa hepreassa sanaa sydän käytettiin ilmaisemaan ihmisen keskeisiä pyrkimyksiä, tahtoa, tunteita, syvää vakaumusta jne. mitä erilaisimmissa yhteyksissä.
Hengitys puolestaan oli elämän merkki, elävä ihminen hengitti, kuollut ei enää hengittännyt. Näin syntyi mitä moninaisin käsitteiden kirjo joissa henki sanaa käytettiin, myös Jumalan kolmannesta persoonasta Pyhästä Hengestä käytetään sanaa, jonka arkimerkitys on tuuli tai hengistys.
Armon ja rakkauden ilmauksena käytettiin äidin kohtu sanaa. Osoittaa rakkautta siis on ikään kuin heijastusta siitä, mitä äiti kokee kohdussaan kantanutta lasta kohtaan. Näin Jumalan armokin on ikään kuin äidin rakkauden kuvaaman todellisuuden korkein aste, ihanimman armon maan päällä ylennettynä taivaalliseen täydellisyyteensä.
Veri puolestaan oli heprealaisessa ajattelussa sielun konkreettinen paikka. Kun veri valui eläimestä tai ihmisestä niin tämä lakkasi elämästä, hän menetti persoonallisuutensa, minuutensa, elävänä ihmisenä elämisensä eikä enää reagoinut ympäristöönsä.
Kun siis käytetään sanontaa: ”Sydämestä lähtevät pahat ajatukset”, niin silloin tarkoitetaan, ettei pahuus ole vain jotain ohi kulkevan auton roiskuttamaa lokaa, vaan se nousee ihmisen koko olemuksesta, hänen tahdostaan, hänen ajattelunsa ja toimintojansa ohjaavista kerroksista, eli siis hänestä itsestään.
Matias
Tietysti olio kuolee jos sen veri lasketaan ulos, tai maahan, koska veri kuljettaa elimistöön myös happea, eli sitä henkeä.
Sielun voi sanoa olevan veressä jos se tarkoittaa samaa kuin DNA. DNA ilmaisee myös monia perinnöllisiä sairauksia, mutta se ei tarkoita perisyntiä vaan geenivirhettä.
Veri oli Dam, joka tuli ihmiseksi ja sai nimen Adam.
Kyllä pyhästä hengestä käytetään ilmaisua: ”Kukaan ei tiedä mistä tuuli tulee ja minne se menee, ja niin on jokaisen joka on hengestä syntynyt.”
Kun lisäksi hoetaan, ” teidän pitää syntyä vedestä ja hengestä,” niin jopa siinä järkitolikka katsoo,o suu ymmyrkäisenä, että ymmärrätkö itse mitä puhut. Joka tuulen/hengen mukaanko tässä pitäisi rientää ? Ja mikä se on seuraava tuulenpuuska ?
En ota kantaa vanhaan hepreaan, ja mielestäni omista puheistaan ei pitäisi syyttää vanhaa hepreaa, kun siitä voi sanoa mitä tahansa koska meillä ei ole vanhan heprean taitoja täällä, joten emme voi siitä väitellä ja kaiken lisäksi nyt eletään uuden heprean aikaa.
Sensijaan voisimme puhua verestä Jeesukseen liittyen, siis evenkeelis-kreikkalaisella kielellä ja ihmetellä varsinkin sitä, kun Jeesuksen veri laskettiin maahan ja henki lähti, niin mikä temppu se oli, että se tuli takaisin parinpäivän kuluttua. Ei vielä ollut tietoa verensiirrosta, eikä senkään toimesta kukaan kuollut lähde kävelemään vielä tänäkään päivänä?
Tarja
Vastauksissani otan useamman aiheen esille:
1) En syytä vanhaa hepreaa, vaan kerron vain miten sen vaikutus näkyy meidän nykyaikaisessa kielenkäyttömmekin. Sanotaan useinkin sydäme rakkaudesta. Esimerkiksi ”Joku on rakastunut sydämensä pohjasta saakka.”
2) Mielestäni DNA -käsitettä ei pidä sekottaa perisynti käsitteeseen. DNA kuuluu meidän perinnöllisyytemme määrittelevään ilmiöön. Nykyaikaisessa lääketieteessä sen merkitys on entisestään laajentunut, kun on voitu nähdä mitä erilaisimpien terveyteen vaikuttavien piirteiden liittyvän DNA rakenteisiin.
Teologisesti DNA on yksi osa meidän luotua olemustamme. Koko elämämme, henkemme, ruumiimme ja sielumme on Jumalan luomaa. Näin ollen Jumalan luomistyöhön kuuluvat myös meidän geneettiset perimämme kaikissa muodoissaan. Koska Jumalan työ on hyvää, niin voimme siis luomisen näkökulmasta katsoen todeta, että kaikki se mikä edistää meidän elämäämme on Jumalan mielen mukaista ja sellaisena siis lähtökohdissaan vain ja ainoastaan hyvää.
Sen sijaan perisynnin sanoma kertoo siitä, mikä rikkoo, rajoittaa ja häiritsee elämän onnea ja hyvyyttä. Se että jo ihmiskunnan alusta ihminen kerta toisensa jälkeen tekee hölmöilyjä, turmelee elämää mitä erinäisin muodoin ja rikkoo monenlaista kaunista niin itseään, toisia ihmisiä kohtaan, eläimiä kohtaan, luontomme kasvustoa kohtaan, niin koko maailmaamme kohtaan, milloin mitenkin pilaten sitä, mikä meissä tai meidän ympärillämme on. Syntiinlankeemuskertomus sanoo, että tämä taipumus vääryyteen on ollut meissä ihmisissä jo ihmiskunnan alusta asti.
Tarja
3) Jeesuksen puhe Pyhän Hengen vaikutuksesta siellä, missä hän itse tahtoo, erityisesti pyhän kasteeen tapahtumassa, kun hän veden ja Jumalan sanan välityksellä synnyttää meidät Jumalan lapseuteen, viittaa luomiskertomukseen.
Luomiskertomuksessa kerrotaan miten maailma oli autio ja tyhjä. Näköala siis oli sellainen kuin autiomaan asumattomimmilla seuduilla kuivuuttaan elottomana oleva eloton maa.
Jossakin pyhän maan Syyrian autiomaan tai Negevin lähes autiomaan äärellä saattoi nähdä miten sadepilven tullessa paikalle koko seutu muuttui kuin taikasauvalla lyöden. Täysin harmaanruskean elottoman maan pinta kostui ja pian sieltä nousi taimia, heräsi esiin kukkia, ja kokonaiset kukkameret täyttivät koko ympäristön.
Tämä sateen aikaan saaman uuden elämän kuva siirtyi luomiskertomuksen kuvaukseen, miten Pyhä Henki liikkui vesipilven yllä, siis ratsasti sadepilvellä ja näin koko maailmamme ensimmäinen elämä luotiin. Näin siis Pyhä Kolmiyhteisyys oli koko luomisen subjekti. Isä Jumala on luonut maailman Pojassaan ja Pyhä Henki on jo alusta asti ollut elämän antaja.
Tämä luomiskertomuksen kuvaus vedestä elämän antamisen aineellisena välineenä liittyy pyhän kasteen sanoma siitä, että Pyhä Henki lahjoittaa meille elämän Jeesuksen yhteydessä, tekee meistä Jumalan lapsia, antaa meille iankaikkisen elämän osuuden, uudistaa meidät ja ennen kaikkea asettuu itse asumaan meidän sisinpäämme. Voimme siis sanoa, että kaste antaa meille uskon lahjan, koska Pyhä Henki itse on kasteen lahjan suurin sisältö.
Tarja
4) Jeesuksen sovintoveri vuoti maahan Golgatan kummulla. Tämä merkitsee sitä, että Jeesus otti kantaakseen meidän syntimme, rangaistuksemme ja kuolemamme.
Näin ollen syntimme ovat anteeksi annetut. Jumala ei enää muistele meidän syntejämme vaan saamme olla hänen puhdistamiaan.
Meidän rangaistuksemme on jo kärsitty. Jumala ei enää rankaise meitä häntä vastaan rikkomustemme takia, vaan saamme olla turvallisella mielellä hänen lapsiaan tietäen että vain hänen rakkautensa tulee meidän osaksemme.
Kun Jeesus voitti kuoleman omalla kuolemallaan, niin vaikka meille tuleekin meidän ajallinen kuolemamme, niin ruumiin ylösnousemus ja iankaikkinen elämä odottaa meitä Kristuksen takaisintulon yhteydessä.
5) Ruumiin ylösnousemus merkitsee koko ihmisen ylösnousemusta. Kreikkalaisessa filosofiassa puhuttiin vain ikuisesta sielusta, mutta ruumiista puhuttiin vain sielun vankilana ja sen ajateltiin häviävän niin että ikuiset sielut sitten elävät ilman ruumista. Juutalaisessa kokonaisvaltaisessa näkemyksessä ruumiin ylösnousemus tarkoittaa koko ihmisen nousemista kuolleista. Tämä toteutui Jeesuksen kuoleman jälkeen ”kolmantena päivänä” eli siis eka päivä perjantai, toka päivä lauantai ja kolmas sunnuntai. Jokainen sunnuntai on pääsiäisen oktaavi eli siis ylösnousemuksen kunniaa julistava viikonpäivä.
Ylösnousemusruumis on samaan aikaan niin samanlainen meidän nykyisen ruumiimme kanssa että opetuslapset saattoivat tunnistaa hänet, Tuomas saattoi koskettaa häntä ja hän saattoi syödä opetuslastensa kanssa. Samaan aikaan kuitenkin hänen ruumiinsa on niin paljon erilainen, että hän saattoi tulla lukittuun huoneeseen särkemättä ovia tai seiniä, hän saattoi ilmestyä sekä Emmauksessa että Jerusalemissa samaan aikaan ja hän saattoi nousta taivaaseen ilman ilmalaivaa tai lentokonetta jne.
Saman tapaisen ylösnousemusruumiin mekin kerran saamme, kun Vapahtajamme nostaa meidät taivaan kirkkauteen ikuiseen elämään.
6) Herran pyhässä ehtoollisessa eli eukaristiassa eli alttarin sakramentissa me syömme Kristuksen ruumiin leivässä ja juomme hänen verensä viinissä. Tämä merkitsee että ulkonaisesti me syömme leivän ja juomme viinin, mutta juuri näihin ehtoollisen aineellisten antien mukana meidät liitetään Golgatan ristin tapahtumaan, niin että saamme hänen kuolemansa täyden taivaallisen sisällön omaksi elämämme lahjaksi. Hänen ruumiinsa syömisellä ja hänen verensä juomisella meille ojennetaan iankaikkisen elämän lahja: Golgatan ristinuhrin koko sovintotyön koko hyöty ja anti. Meidän elämämme liitetään siis hänen elämäänsä sekä kuolemassa että elämässä, myös ylösnousemuksessa ja iankaikkisessa elämässä.
Johanneksen evankeliumi:
6:54 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.
Matias Roto tietysti selittelet omiasi, siis aiemmissa kommenteissa eri blogeissa viittaat kintaalla ns ”uskovien” teoille eli pidät jopa vainojen hyväksymistä ”ylilyöntinä” ja perustelet asiaasi juuri sydämen pahuudella, siis onko nyt niin että teot tulee sydämen pahuudesta mutta toisaalla Jumala ”nostaa” yksin taakat eli eikö tuossa ole ristiriita eli eikö Jumala ole voimallinen vaikuttamaan myös tekoihin jotta ne eivät olisi pahoja?
Ari
Jumala on voimallinen vaikuttamaan tekoihin. Hänhän tekee koko ajan valtavan paljon aivan ihastuttavan hyviä tekoja. Jokaisessa kasteessa hän tekee pakanan kristityksi. Paavalinkin hän muutti vainoojasta apostoliksi. Jne.
Mutta otapa esimerkki vauvan hoidosta. Kun isä pesee vauvan pyllyn puhtaaksi niin se tulee todella puhtaaksi ja vauva hymyilee ilahtuneena kokiessaan puhtauden tuoman hyvän olon.
Mutta jatkaakseni vaipanvaihtovertaustani sinun teologiaasi viitaten, luuletko sinä ihan tosiaan, ettei vauva uudelleen enää päästä vaippoihinsa.
Matias Roto esimerkkisi menevät yhä oudommiksi, haiskahtavatkin jo.
Siis mitä on sokeus, hengellinen sellainen, eikö sitä ettei ”kuule” Jumalan tahtoa eli Jeesuksen ääntä?
Kuuleeko sellainen ”opettaja” joka antaa ns ”Raamatulliset” perusteet toisuskoisien vainoille?
Entäpä sellainen ns ”opettaja” joka pitää ko vainojen ”Raamatullisuuden” hyväksyntää ”ylilyöntinä”?
Ari
Sotket eri aikakausien yhteiskunnallisten tilanteiden merkityksen lainsäädännössä.
Edelleen unohdat sen että anabaptistisen kastekäsityksen teorian keksi talonpoikaiskapinan johtoon pyrkinyt Hubmeier, joka sai kuolemantuomion tästä vallankumouksen johtopaikoille pyrkimisestä. Kansannousussa kuoli noin sata tai kaksisataa tuhatta ihmistä, 100 000 – 200 000 henkeä.
Kaikki,jotka vähääkään haiskahtivat tuon kapinan henkeä seuraavilta, saivat myös rangaistuksen, useita kapinaan kytkeytyneitä kuolemantuomioita annettiin, jos vain vähääkään tuli epäilyksiä kapinallisen Hubmeierin opetusten seuraamisesta.
Vasta 1600 -luvun puolella tuon kapinan muisto oli hälvennyt. Niinpä nykyisen baptismin perustaminen varsinaisessa mielessä alkoi vasta kapinaa seuranneena vuosisatana, kun kapinan laineet jo olivat vaimenneet.
Kun otat huomioon tämän poliittisen tilanteen, niin silloin myös ymmärrät, millä perusteella nuo kuolemantuomiot tapahtuivat.
Kapina alkoi 1524 ja se kukistettiin 1525. Luther yritti kaikkensa kapinan välttämiseksi jo vuonna 1523, mutta eräästäkin tilanteesta joutui pakenemaan henkensä edestä ja vaivoin selvisi viime tingassa yleisestä lynkkauksesta.
Joten puheesi lähimmäisen rakkaudesta ei ainakaan tässä tapauksessa ole mitenkään perusteltua. Suosittelen sinulle peiliin katsomista. Kysypä itseltäsi, pääsikö Jumalan rakkaus vaikuttamaan näin monen ihmisen kuolemaan johtaneessa kapinassa, jonka johtoon oli pyrkinyt anabaptistisen opin keksijä. Siis näkyikö lähimmäisen rakkaus kapinaliikkeen opeissa ja elämässä.
Matias Roto oletko lukenut seuraavia tekstejä jotka valaisevat anabptismia sen alkuaikaan?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anabaptismi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Schleitheimin_tunnustus
Mielestäni kirjoituksesi ja esille tuomani ovat niin pahasti ristiriidassa että olisiko aika näyttää mistä olet saanut tietosi Hubmeier osuudesta kapinaan?
Eikö kapinassa ollut enemminkin uskonpuhdistuksen (myös Lutherin) ajatuksien syytä?
Ari
Noissa viittaamissasi jutuissa viitataan aivan asialliseen Gunnar Westinin kirjaan, Vapaan kristillisyyden historia.
Usein kastekysymyksistä uudestikastajien kanssa keskusteltaessa uudestikastajat kuitenkin jättävät mainitsematta, että tuon kirjansa alussa Westin toteaa tammikuussa 1525 tapahtuneen baptistisen kasteen tapahtuneen
e n s i m m ä i s e n kerran
koko m a a i l m a n h i s t o r i a s s a .
Miksi tämä puoli tuppaa jäämään uudelleenkastajilta unohduksiin silloin, kun viitataan hänen pätevään kirjaansa. Miksi halutaan salata se todellisuus että heidän oppinsa keksittiin vasta tuolloin.
Ari
Katsoin tuota wikipedian juttua. Harvoin olen saanut lukea niin sotkuista tekstiä, siinä on sekotettu iso määrä historiallista faktaa yhtä isoon määrään täydellistä ymmärtämttämyyttä historian kulusta.
Otetaanpa vaikka väite baptistien määrästä. Baptistien maailmanliittoon kuuluu noin 49 miljoonaa ihmistä, mutta tuossa viittaamassasi jutussa puhutaan jopa 400 miljoonasta baptistista. Toki kaikki baptistiset ryhmät eivät kuulu tuohon maailmaanliittoon eivätkä edes baptistiseen kirkkoon, mutta tämä ristiriita on kuitenkin niin suuri että sinunkin pitäisi tajuta jutun vinoutuneisuus.
Otetaan sitten vaikka väite, että muka metodistit olisivat uudelleenkastajien liikkeeseen kuuluvia. Näkyy että se historiaa ja teologiaa ymmärtämätön joka viimeksi on tekstiä sotkenut ei tunne sen paremmin kirkon historiaa kuin eri kirkkokuntien oppeja.
Edelleen siinä sanotaan Hubmeierin olleen oppinut mies. Sitä hän olikin. Hän oli Ingolstadtin yliopiston vararehtori, kun hän järjesti valtavan kansannousun juutalaisia vastaan. Tuosta kansan kiihottamisesta hän sai Augsburgin valtiopäivillä 1518 sellaisen varoituksen, että se käytännössä merkitsi potkuja yliopistovirastaan. Juutalaisilta riistämänsä synagogan hän vihki Marialle pyhitetyksi kirkoksi. Tuossa kirkossa hän pääsiäisenä 1525 toimitti seurakuntalaistensa uudelleen kastamisen, vaikka nämä olivat saaneet kasteen jo lapsena. Noin 300 ihmistä kastettiin. Kastemaljana hän käytti maitokannua. Kaikki kastekysymystä käsittelevät kirjansa hän julkaisi vasta tämän jälkeen, mutta kuitenkin ennen kuin toisessa viitteessäsi mainittu julistus on laadittu.
Toinen viitteesi on päälinjoiltaan asian mukainen. Mutta huomaapa tämä. Tuo julistus on syntynyt vasta sen jälkeen kun Hubmeier jo vuosina 1525-27 oli luonut oman keksintönsä uudesta baptistisesta opista.
Matias Roto et antanut mistä voi tarkistaa ”tietosi” Hubmeierista vai onko nuo maiitsemasi ”maitokannu” jutut omiasi?
Ari
Kun luet muutaman tuhat sivua reformaation ajan tutkimusta ihan oikeiden tutkijoitten tekstiä, niin silloin voit ymmärtää, mitä tuolloin ihan oikeasti tapahtui. Minulla on kotonani monta hyllymetriä kirjallisuutta tuosta ajasta.
Kyllä tuo maitokannu mainitaan historiankirjoissa.