Katariina neuvoo opiskelijoita menemään ensimmäiseksi sen Jeeus-kuvan luokse, joka tuntuu kaikkein tutuimmalta. Pienen hälinän ja kulkemisen jälkeen kaikki asettuvat yhden kuvan luokse. Kuva on elokuvasta, jossa Jeesusta näyttelee komea amerikkalainen mies. Kuvassa hän katsoo vakavana kohti katsojaa.
Seuraavaksi Katariina pyytää opiskelijoita menemään sen Jeesuksen luokse, joka tuntuu kaikkein vieraimmalta. Nyt parinkymmenen hengen joukko hajoaa ympäri salia. Isoin joukko kerääntyy kuitenkin kuvan luokse, joka kuvaa patsasta, jossa Jeesus roikkuu ristillä, katse laskettuna alas. Erikoista kuvassa on se, että Jeesus näyttää buddhalta. Kuva tuntuu aiheuttavan monille ristiriitaisia tunteita. Vanhempi mies sanoo, että tällainen patsas voisi olla monen thaimaalaisen mielestä loukkaava. Mietin mielessäni, että loukkaantuisiko tästä enemmän buddhalainen vai kristitty.
Olemme Bangkokissa ja Thaimaan luterilaisen kirkon koulutuskeskuksen tiistai-illan aktiviteetissa, johon osallistuvat seminaarin opiskelijat. Tällä kertaa mukana on myös maakunnista saapuneita evankelistoja, jotka ovat juuri aloittaneet työnsä ja osallistuvat lähetystyöntekijä, pastori Katariinan jumalanpalveluselämän kurssille.
Hämmennystä opiskelijoissa aiheuttavat myös hindulaisesta ja afrikkalaisesta kuvastosta ja maalaustaiteesta vaikutteita saaneet Jeesukset. En ihmettele asiaa. Amerikkalaisen Jeesus-kuvaston ylivoima on raivostuttava piirre Kaakkois-Aasiassa. Monet thaimaalaiset ajattelevat, että kristinusko on farangien, länsimaalaisten uskonto. Lähestulkoon kaikki kuvat, joita näkee kirkoissa, kaduilla tai netissä ovat amerikkalaisen Jeesuksen kuvia. Ainoastaan roomalaiskatoliset kristityt ja muutamat vapaat taiteilijat ovat ymmärtäneet hyödyntää paikallista kuvataidetta ja kulttuuria kuvaamaan kristinuskon sanomaa. Melkein kaikki protestanttiset kirkot ovat jämähtäneet amerikkalaiseen kuvailmaisuun.
Kuvat ovat pintaa, mutta niiden taustalla on kysymys identiteetistä. Kaikki thaimaalaiset kristityt joutuvat jonkinlaiseen identiteettikriisiin, koska ympäröivä kulttuuri on hyvin buddhalainen ja siihen sekoittuvat hindulaiset jumaluudet ja henkienpalvonta. Jotkut kristityksi kääntyneet tekevät eroa entiseen sanoutumalla irti kaikesta, joka muistuttaa vanhasta. Identiteettiä vaivaava jännite ratkaistaan maalaamalla maailma mustavalkoiseksi. Kaikki se, joka pakottaa kohtaamaan tämän jännitteen, pyritään leikkaamaan irti elämästä.
Viimeiseksi Katariina pyytää opiskelijoita menemään sen kuvan luokse, joka tuntuu läheiseltä. Tälläkin kertaa joukko hajoaa monen kuvan luokse.
Viimeisen vuoden opiskelija, Atsadawut, on valinnut kuvakseen Jeesuksen, joka näyttää Amerikan alkuperäisväestön heimopäälliköltä. Perusteluikseen hän sanoo, että tässä kuvassa Jeesus näyttää hieman Kaakkois-Aasian vuoristokansojen jäseneltä. Atsadawut kuuluu itse lahu-kansaan, joten valinnalla on selvä yhteys hänen omaan identiteettiinsä.
Jään viimeisenä itse katsomaan Jeesusta, joka seisoo järven rannalla tuohivirsut jalassa Albert Edelfeltin maalauksessa Kristus ja Mataleena. Katsellessa kuvaa voi tuntea syysilman raikkauden, hiljaisuuden ja auringonvalon. Koti-ikävä pistää rintaan.
Tero Massa
pastori Thaimaan evankelisluterilaisessa kirkossa
Albert Edelfeltin Kristus ja Mataleena
Publius Lentulus, roomalainen tuomari, kuvaa Jeesusta näin:
”Hänellä oli pähkinänruskeat hiukset, jotka olivat tasaiset korvien kohdalla muodostaen pehmeitä kiharoita ja ulottuen olkapäille saakka runsaine suortuvineen. Hänellä oli jakaus keskellä päätä, mikä oli muodissa Nasaretilaisten keskuudessa. Hänellä oli sileä, tasainen otsa sekä punertavat kasvot ilman ryppyjä tai läikkiä. Nenä ja suu olivat virheettömät. Hänellä oli täyteläinen, runsaskasvuinen parta, joka oli samaa sävyä kuin hänen hiuksensa ja siinä oli jakaus keskellä päätä. Hänellä oli siniharmaat silmät, jotka olivat epätavallisen ilmeikkäät. Hän oli pituudeltaan keskitasoa, 15,5 nyrkkiä pitkä. Hän oli iloinen omalla vakavalla tavallaan. Joskus hän nyyhkytti, mutta kukaan ei ollut koskaan nähnyt hänen nauravan.”
Jakaus päässä viittaa nasiireihin. Jeesus ei olut Nasaretista vaan hän oli nazoraios eli nasiiri, Jumalale rotettu ’vesa’ (Nezer) Nazoraios saa lukuarvon 222 ja 4 x 222=888 eli nimen Ieous la.