Kalajoen käräjät 1838-1839
Kuluvan kesäkuun lopulla 29.6.-1.7. pidetään Kalajoella kirkkomme lähetysjärjestön Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen vuosikokous ja evankeliumijuhla. Tämän johdosta allekirjoittaneelle muistui mieleen kirkkomme historiasta melko kuuluisat Kalajoen käräjät. Silloin käräjöitiin ns. konventikkeliplakaatin rikkomisesta. Konventikkeliplakaatti oli laki, joka kielsi herätysliikkeiden seurat rangaistuksen uhalla. Tämä oli kirkon pappien yritys estää kirkon sisällä toimivien herätysliikkeiden leviäminen.
Kalajoen käräjille oli haastettu viisi apupappia, yksi tervahovin hoitaja, yksi maallikkosaarnaaja, joitakin säätyläisiä ja suuri joukko talonpoikia. Heitä syytettiin kahdesta eri asiasta: He olivat pitäneet laittomia seuroja ja keränneet luvattomasti säästölaatikoilla varoja pakanalähetyksen hyväksi.Syyttäjinä Kalajoen käräjillä toimivat silloisen yhteiskuntamme viranomaiset sekä silloisen kirkkomme arkkipiispa E. G. Melartin ja Lohtajan kirkkoherra K. K. Elfving Tuomiokapitulin edustajana.
Oikeus julisti seurojen pitäjät syyllisiksi.
Tuomitut taas olivat varmoja siitä, ettei heitä tuominnut laki, vaan yleinen mielipide ja kirkon korkeimman johdon ymmärtämättömyys Jumalan tahdolle. Siksi tuomitut sanoivatkin: ”Ruumiimme ja rahakukkaromme saattavat tästä kärsiä, mutta kristillisyyden asia menee
Hengen voimalla eteenpäin.”
Ev.lut.kirkkomme on monin eri tavoin muuttunut niin kirkkomme prelaatit,arkkipiispa mukaan lukien eivät ole lainkaan muuttuneet Kalajoen käräjien jälkeen. Heidän päätöksissään, tuomioissaan näkyy edelleen yleisen mielipiteen huomioiminen,ymmärtämättömyys Jumalan tahdolle ja siten despotia kaikessa hirmuisuudessaan.
Vuoden 1986 jälkeen on faktaa siitä, kuinka piispat, tuomiokapitulit kurinpitoasiamiehineen, ovat syyttäneet Raamatulle uskollisia pappeja, gneesioluterilaisia pappeja, kokonaisen Jumalan sanan julistamisesta. Rangaistuksina ovat olleet kirkon pappisvaltakirjojen peruuttamiset!
Allekirjoittaneena lienen ainoa ”maallikko”jolta on peruutettu kirkkomme saarnalupa! (2.8.1995)
Tänään kirkkomme ylin johto haluaa estää jumalanpalvelusyhteisöjen muodostamiset ja seuratoiminnan, joissa ihmisiä ohjataan taivaan tielle. Luterilaisen messun viettämiseen sovelletaan konventikkeliplakaatin kieltoja. Ajankohtainen esimerkki tästä on ollut Arkkipiispan kielteinen suhtautuminen ”Maata näkyvissä” tapahtuman messun toimittamiseen. Omassa seurakunnassani aitoluterilaisen messun pitäminen kiellettin jo 12 vuotta sitten. Sanktioina tulivat taloudellisen avustuksen jäädyttäminen ja ”kaatopaikkatavarana” olleen, kauniiksi restauroidun alttarin, hävittäminen. Silloisen YKN:n surkuhupaisa päätös (17.05.2006) on Hämeen maakunta-arkiston ym.tietojen avulla selvinnyt kardinaalivirheeksi.
Lopuksi:Kiitollisin mielin yhdyn Kalajoen käräjillä tuomittujen päätelmään tuomioistaan. Niinpä, kun Kalajoen käräjistä oli kulunut n.20 vuotta, perustettiin v. 1859 Suomen Lähetysseura. Tänään on kristillisyyden asia,kirkkomme vuoden 1986 Sanasta luopumisen jälkeen, mennyt myös Hengen voimalla eteenpäin. V. 1999 perustettiin Luther säätiö. Säätiön toimintaan kuuluu aitoluterilaisten messujen järjestäminen. Nyt (Luther-säätiön) Lähetyshiippakunnan messuyhteisöjä on yli 40:llä paikkakunnalla, Forssa mukaanlukien.
Jukka Teininen
Forssa