Yhteiskunnassa pohditaan sanojen käyttöä, muun muassa sitä, millaisia sanoja viljellään puheissa. Kasvuympäristö on yhteydessä asenteiden kehittymiseen. Suomalaisen kulttuurin päivänä on hyvä miettiä kasvatuksen kysymyksiä. Tärkeät käsitteet ovat saattaneet jäädä sivuun, kun taloudelliset arvot korostuvat.
Koulutuksen merkitystä on mietitty yhteiskunnan kehittämisen kannalta. On opittu tuntemaan esimerkiksi Mikael Agricola, joka on toiminut suomen kielen ja kirjallisuuden hyväksi. Äidinkieli on tärkeä sivistyksen perusta.
Kasvatusta arvostava yhteiskunta on järjestänyt institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeita. Koulutus on lisäksi oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Siinä on huomioitu palvelujen toiminnallinen sisältö, sijoitus ja mitoitus. Päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina. Koronatilanne on vaikuttaa taustalla.
Tavoitteet ilmaistaan opetussuunnitelmissa. Pätevä henkilöstö varmistaa tuloksen. Oppilaissa on sytytettävä tiedon halu, joka motivoi oppimiseen. Jos asioissa onnistutaan, koulussa viihdytään ja vähennetään syrjäytymistä. Opettajankoulutuksessa on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.
Opetustyössä tarvitaan teorian tuntemusta ja tehtävän edellyttämää taitoa. Toimintaprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatustapahtumien rakenteet. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää kodin ja koulun yhteistyötä. Perustellusti kysytään, miten hyvin asetetut tavoitteet toteutuvat. Kasvatus- ja opetustapahtuma on läheisessä yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.
Koulutuspalvelujen kohdalla halutaan tietää, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Huomiota on kiinnitettävä koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista on keskusteltu painokkaasti. Tapana on ollut asettaa oppilaitoksia järjestykseen ja on kiinnitetty huomiota taustatekijöihin.
Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, miten palvelut vastaavat tarpeita ja odotuksia. Arvostustekijöitä on hyvä pohtia Kalevalan päivänä, suomalaisen kulttuurin päivänä. Mietitään myös sitä, miten huolehditaan kansansivistyksestä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin
Hyvää laskiaistiistaita.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
