Edellisessä blogissani katkaisin yhden keskustelun haaran. Tämä ei miellyttänyt kaikkia. Kun kaunis puhe ei mennyt perille ryhdyin poistamaan kommentteja. Lopulta viesti meni perille. Siinä vaiheessa toki minulle todettiin ivallisesti, että argumenttini ovat loppuneet kesken.
Keskustelussa tuli esille kaltevan pinnan argumentti. Tai pikemminkin yksi sen muunnelma. Kaltevan pinnan argumentti on lyhykäisyydessään seuraava: jos sallitaan A, niin ennemmin tai myöhemmin tullaan hyväksymään myös B. Keskustelun muunnelma oli muotoa: jos hyväksytään A, pitäisi samalla logiikalla hyväksyä myös B. A:n ja B:n välillä ei kuitenkaan ole tällaista kytkentää.
Kaltevan pinnan argumentti edellyttää usein hyvin moniulotteisen argumentaation hyvin pitkälle menevää yksinkertaistamista. Joskus voi näyttää siltä, että keskustelukumppanin argumentaatio on tällainen yksiulotteinen. Vaikka keskustelukumppani esittäisikin argumenttinsa suppeasti, siitä ei seuraa että tämä olisi koko totuus. Otan yksinkertaisen esimerkin: jos sanon, että autoa saa ajaa, jos on ajokortti, niin en tietenkään tarkoita sanoa, että ajokortillinen saa ajaa humalassa jne. Järkevä keskustelu edellyttää järkevän mittaista asian esittämistä ja se tarkoittaa monien asiaan liittyvien ulottuvuuksien jättämistä lausumatta. Lausumattomia edellytyksiä voi kysyä, jos ihan oikeasti on tarvis.
Toiseksi kaltevan pinnan argumentti kumoaa itse itsensä. Argumentti väittää nimittäin yhtä aikaa, että A ja B ovat samanlaisia asioita (koska jos A hyväksytään, pitää hyväksyä B) ja että A ja B eivät ole samanlaisia asioita (koska A on tai näyttää hyväksyttävältä, mutta B ei).
Keskustelun hyydyttäminen olkinukeilla, kaltevan pinnan argumenteilla ja keskustelukumppanin tahallisilla väärinnymmärryksillä on propagandan keino. Sitä saa yrittää käyttää. Mutta sitten ei pidä hämmästyä, jos myös toinen osapuoli ottaa käyttöön omat keinonsa.
P.S. Tämän blogin alla saa inttää kaltevasta pinnasta… mutta vastauksia ei saa tivata.
Martti Pentti, siinäpä se, ei pysty, mutta kun luopuu kaikesta OMASTA YRITTÄMISESTÄ JA OMISTA TEOISTA JA OMASTA VIISAUDESTA JA LÄHTEE SEURAAMAAN JEESUSTA NIIN KUINKAS KÄY??
Jeesus kutsuu ”Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi!”
Mitä vastaat tähän kutsuun??
”Mitä vastaat tähän kutsuun?” Jeesuksen kutsuun vastaan suoraan Hänelle, en tässä kekustelussa.
On sanottu nätisti. On sanottu rumasti. Tästä eteenpäin vastausten tivaaminen toiselta loppuu minun blogeissani. Tarkennuksia saa kysyä, mutta jankkaaminen ja Raamatun lausella pelleily ei käy.
Ari > Jouni Konttinen, onko uudestisyntynyt täydellinen, on,
V: Uudestisyntynyt Paavali sanoo itsestään, ”En tarkoita, että olisin jo saavuttanut päämääräni tai jo tullut täydelliseksi” Fil.3:12.
Aro > …siis silloin uskovalla on kaikki mitä tarvitaan elämään Jumalan tahdossa.
V: Kaikki on saatavilla, mutta tämä ei tee uskovasta täydellistä, niin kuin Paavali sanoi.
Ari > Jos joku väittää olevansa uudestisyntynyt ja valittaa voimattomuutta synnin ja kiusausten ja himojen edessä niin onko todella uudestisyntynyt???
V: Tarkoitatko, että jos ihminen lankeaa, niin hän ei ole uudestisyntynyt? ”Vaikka hurskas seitsemästi kaatuisi, hän nousee jälleen…” Sananl.24:16. Hurskas tarkoittaa Jumalan lasta, eli uudestisyntynyttä.
Ehtoollisella Jeesus sanoi Pietarille, että nämä ovat puhtaat, paitsi yksi (Juudasta) Joh.13:10,11. Saman hän sanoi vielä ehtoollisen jälkeen, ”Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät” Joh.15:3. Jos Jumala sanoo jotakin ihmistä puhtaaksi, hän varmaan silloin myös on. Mutta olivatko nyt opetuslapset täydellisiä? Tämä puhdas Pietari kielsi Mestarinsa kolme kertaa pian tuon Jeesuksen todistuksen jälkeen jossa Jeesus sanoo Pietariakin puhtaaksi.
Ei uskovan tarvitsisi langeta, koska voima on saatavilla, mutta joskus vain näin käy. Ja vaikka uskova ei koskaan lankeaisi kiusaukseen, niin silti hän ei ole täydellinen. Paavali puhuu monessa kohtaa, miten vanhaluonto (itsekkyys jne.), on edelleen uskovassakin vaikka sen mukaan ei tarvitse elää.
Tämä mitä kirjoitin, on äärettömän tärkeä uskovan ymmärtää. Tämä siitä syystä, koska elämässä tapahtuu kompastuksia kuitenkin, niin ymmärtää, ettei ne ole välttämättä tapahtuneet siksi, etteikö olisi Jumalan oma, eli uudestisyntynyt. Nimittäin muuten Saatana saa narrattua niin, että voi menettää uskonsa kokonaan.
Siis, uudestisyntyneen merkki ei ole se, ettei hän koskaan lankea, vaan se, ettei hän halua langeta. Hänen sydämensä ajatus on, ”Jumalani, minä täytän mielelläni tahtosi, sinun lakisi on minun sydämessäni” Ps.40:8 (9). Ja ”Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa” 1.Joh.5:3. Uudestisyntyneellä on tällainen mieli Jumalan lakiin ja tahtoon. Mutta silti kompastuksia joskus tapahtuu. Mutta niihin ei tarvitse jäädä, vaan Jumalan armon ja voiman avulla noustaan ja otetaan opiksi.
Hienoa toimintaa!