Kanada, myllynkivi ja uskonpuhdistus

Kanada. Minä vastaan, että vastaan, että Kanada.

Olin nuorena opiskelijana vieraana Meksikossa. Kun meksikolaisen ystäväni perhe sai tietää, että olin kristitty – ja kävin perheen uskovaisen äidin kanssa messussa – he kertoivat minulle tarinan.

Tarina oli se, että aina asiat olivat hyvin, jos seurakuntaan tullut uusi pappi muutti paikkakunnalle taloudenhoitajansa eli jonkun naispuolisen ihmisen kanssa.

Muistan tarinan, koska en sitä tuolloin, luterilaisen Suomen kasvattina, ymmärtänyt.

Kanada

Missä ovat nyt suomalaiset tasa-arvon, rasismin vastustajat ja Elonkapinan edustajat, luterilaiset kirkonmiehet, pohjoinen neuvosto, ekumenian tai katolisen kirkon edustajat?

Suomessa eletään kesää, jalkapaĺlokoronaa ja Yli-Viikarin erottamista Valtiontalouden tarkastusvirastosta.

Maailmalta kuitenkin kuuluu uutisia, jotka oikeasti syväjärkyttävät kristillismielisesti orientuneita ihmisiä.

Kanada

Kanadasta nimittäin kuuluu aivan järkyttäviä uutisia.Sikäläisten intiaanien asuma-alueilla on poltettu kirkkoja, katolisia kirkkoja. Tämä ei kuitenkaan ole se järkyttävä uutinen.

Järkyttävää on, että palaneet kirkot näyttävät liittyvän julkaistuihin selvityksiin, joita on tehty intiaanilasten sisäoppilaitoksista.

Kanadan valtio tarjosi ja edellytti maansa alkuperäisväestön lapsille koulutusta sisäoppilaitoksissa. Tämän koulutuksen läpikäyneitä lapsia arvellaan olleen noin 150.000.

Intiaanilasten koulutuksesta vastasivat jostain kumman syystä lähinnä katoliset papit ja nunnat.

Nyt vuosikymmeniä myöhemmin löytyy satojen nimettömien intiaanilasten joukkohautoja. Ja nyt jo vanhojen entisten oppilaiden kertomuksia väärinkäytöksistä.

Viimeinkin otetaan vakavasti se, mitä sisäoppilaitosten entiset oppilaat (ne eloonjääneet) ovat kertoneet kokemuksistaan näiden kristillisten, katolisten oppilaitosten oppilaina (Kanada-aiheesta löytyy lukuisia videoita YouTubesta ja uutisia kansainvälisten uutistoimistojen sivuilta).

Kulttuurinen kansanmurha?

Koulutuksen ja kristinuskon varjolla Kanadan intiaanien lapset erotettiin vanhemmistaan, heimoistaan, kulttuuristaan ja omasta kielestään. Sisäoppilaitoksetm olivat englanninkielisiä.

Tämä kulttuurinen murha, lasten erottaminen omista yhteisöistään, ei ollut kuitenkaan se pahin. Vanhemmistaan erotetut lapset joutuivat katolisten pappien ja nunnien johtamissa oppilaitoksissa käsittämättömän väkivallan kohteiksi.

Oli alistamista, nöyryyttämistä, hakkaamista ruoskilla, seksuaalista hyväksikäyttöä, jopa sähkötuoli, jolla lapsia rangaistìn.

Tätä siis tekivät lapsille ”isät” ja ”äidit”, katoliset papit ja nunnat, jotka olivat katolisen ”korkeamman” uskonnollisen ihanteen mukaisesti luopuneet normaalista perhe-elämästä, seksuaalisuudesta ja sitoutuneet selibaattiin palvellakseen katolista kirkkoa.

Uskonpuhdistus vai reformaatio?

On asioita, joista lukeminen on hyvin vastenmielistä ja ahdistavaa. Lasten pahoinpitely yksi tällaisista asioista.

Siitä huolimatta on kummallista, että lastensuojelun Suomessa on hyvin niukasti uutisoitu katolisen kirkon pedofiliaskandaaleista. Katolinen kirkko on globaalisti maksanut miljardeja pappiensa pedofilian uhreille, korjatakseen kärsimykset, joita rahalla ei oikeasti voi korvata, ainoastaan lievittää.

Uskonpuhdistus vai reformaatio?

Opiskellessani teologiaa oli aikalaiskeskustelua termistä uskonpuhdistus. Että pitäisi pikemminkin käyttää termiä reformaatio, kun puhdistus on niin leimaavaa – ikään kuin olisi ollut jotain jotain likaista, jota pitäisi puhdistaa.

Haloo ja Kanada! Niinpä nìin. Mitäpä kaikkea me uskonpuhdistuksen protestantismissa menetimmekään!

Rahalla ja aneilla ei voikaan ostaa syntejä anteeksi. Voi harmi!

Aina meitä sorretaan! Pyhäinjäännökset ovatkin yhtä tyhjän kanssa.

Vaeltelemalla uskonnollisena turistina sinne ja tänne (pyhiinvaellus) ei saakaan mitään taivaallisia bonuspisteitä.

Ohhoh. Pyhimyksiä ei olekaan olemassa.

Vau. Rahvas saakin ihan itse lukea Raamattua ja vielä omalla kielellään.

Onkin ajateltava itse, kun kukaan tämän maailman paavi tai kirkko ei voi sinun puolestasi päättää mikä on oikein tahi väärin.

Suurin menetys ei kuitenkaan ole tapahtunut koulutuksen alalla. Päin vastoin, tämä menetys, että katoliset papit ja nunnat eivät ole opettaneet suomalaislapsia, on ollut mitä parhain asiantila.

Lapsia ja nuoria ovat protestanttisen kulttuurin maassamme opettaneet papit ja opettajat, halutessaan avioituivat tavalliset ihmiset.

Se ollut yksi uskonpuhdostuksen suurista voitoista.

  1. WAU!

    Toivottavasti tämän lukee ne papit ja leviitat, jotka ovat kulkeneet tienposkeen runneltujen lasten ohi. Ehkä siksi, että mm. heidän pedofilia on ollut kaavun suojeluksessa. Ollaan oltu törkeitä, rikottu lakia, mutta tehty se ”fiksusti”, vannotettu hyväksikäytettyä osapuolta vaikenemaan, tai paratiisiin, ei edes kiirastuleen ole asiaa.

    Toivottavasti näet viittaukseni RV:n ilmoitukseen, missä päällimmäisenä on maininta kirkkojen välisestä neuvonpidosta, missä etenkin Rooman katolisuus on todettu olevan yllättävän lähellä helluntalaista opin muotoa. Tietysti on unohdettava perusteet pedofiilien suojelusta ja uskoviksi kastamisesta. Eli vaara kaatua vesiesteeseen ja lasten yväksikäyttö-esteeseen on liian suuri. Se on kierrettävä tai korkeintaan mainittava ja pahoitella vuosisatoja sitten alkanutta ”käytäntöä” joka jatkumona elää tänäänkin.

    Lieventävänä asiana pidän sitä, että helluntaiherätys ei ole asiassa mukana, vaan Suomen Helluntaikirkko.

  2. Luukkanen on ihan oikeassa ja tämänpäiväm uutisen mukaan:

    ” Kanadasta löytyi taas lasten hautoja.

    Kanadassa on löytynyt 182 merkitsemätöntä hautaa alkuperäiskansan lapsille tarkoitetun koulun läheltä.

    Jäänteiden uskotaan kuuluvan 7-15- vuotiaille lapsille, jotka ovat olleet Ktunaxan kansakuntaan kuuluvien heimojen jäseniä. Osa haudoista on noin metrin syvyydessä.
    Haudat löytyivät läheltä katolisen kirkon koulua, Brittiläisen Kolumbian Granbrookissa. Koulu toimi vuodesta 1912 aina 1970-luvulle.

    Kyseessä on kolmas hautalöytö reilun kuukauden aikana. Löydöt ovat aiheuttaneet järkytystä ympäri maata. ” teksti TV

    • Blogin kokonaisviesti kohdistuu suurimpaan toimijaan, Roomalaiskatoliseen kirkkoon (RKK). Kirkkoon, mikä on tämä maailma, niinkuin asian ”isä” Augustinus sen määritteli. Eli ek-klesia, maailmassa mutta ei siinä elävä uskovien seurakuntaa ei kirkkolaitos edusta. Kirkot kirjaavat jäsenyyteensä vastasyntyneet, koska sakramentti-akti oikeuttaa ……, niin mihin?

      Olen nuoruudessani, Italiassa, toiminut helluntaiherätyksen orpokodissa. Lapsia 1-16 vuotiaita siellä oli silloin vajaat 50.

      Olen seurannut aivan näihin päiviin asti 60-70 luvun vaihteen ”lapsieni”, elämää. Tehtävääni tuli hoitamaan Franco, joka oli ollut parissa katolisessa lastenkodissa töissä. Hänen lopputyönsä, Università di Roma, aihe oli lastenkodit. Yleensä lastenkodit yli 50 vuotta sitten, olivat RKK:n hoidossa. Vain muutama , kuten ko. helluntalaisten ”L’Orfanotrofio” toimi vapaaehtoisten rahotuksen turvin.

      Tämä Francon lopputyö valmistui 70-luvun alussa. Hän sai siitä erinomaiset arvosanat, vaikka pelkäsi vertailun ärsyttävän kirkkoa. Emme kokeneet, että olisimme mitenkään erikoisesti onnistuneet, mutta tulokset ja lasten tyytyväisyys näkyi tilastoissakin. Ainoa asia, mitä Franco ei voinut laittaa syyksi paremmuuteemme, oli lasten uskoontulo. Heidän henkilökohtainen ratkaisu Jeesuksen seuraajaksi tapahtui 9-14 vuotiaina. Kaikki, yhtä lukuunottamatta, ovat tänä päivänä uskossa ja jossakin ammatissa ja heidän avioliittonsa on kasassa, yhtä lukuunottamatta.

      Nuo Kanadan lasten kohtalot ovat vuosisatoja kestävä jatkumo, eli tänään sama meno on päällä, yleensä RKK:n yheisöissä.
      En tätä ihmettele, enkä siihen edes puuttuisi, niinkuin ei silloinen kolleegani Francokaan. On kysymys Jumalan Seurakunnan kannalta ulkopuolisista, joiden asioihin Jumala puuttuu. Usein puuttuminen on sitä, että Jumala sallii jokaisen ihmisen palvella omaa herraansa. Toinen pelastaa ja toinen tuhoaa.

      Nyt asiaan olen muutaman kerran ottanut kantaa, kun jopa helluntaiteologit ovat alkaneet pohtimaan mitä yhteistä on RKK:lla ja Jumalan Seurakunnalla, mitä nk. helluntalaisetkin edustavat.

  3. Jeesuksen seuraaminen opetuksessa ja hengellisessä tiennäytössä tarvitsee eteenpäin kaikkien siteiden katkaisemista mitkä muistillaan ovat pahantekijöitä.

    Ellei tätä tehdä on edessä kirkkojen kuihtuminen sivistyksen, kirkoista huolimatta, mennessä eteenpäin. Uskoo haluava vai ei, mutta se on kehityksen suunta.

  4. Ihminen on langennut, syntinen ja paha. Tämä kiistetään . Väsyneet äidit tappavat lapsiaan. Papit syyllistyvät hirvittäviin tekoihin. Helluntai-kristityt eivät myöskään ole vapaat karmeista teoista. Ihmisen pahuutta löytyy kaikista uskonnollisista suuntauksista. Kukaan ei voi olla varma kenestäkään ihmisestä. Historia osoittaa väittämäni todeksi. Jokainen, joka joutuu läheltä todistamaan jotain, jota ei olisi koskaan voinut uskoa todeksi, järkyttyy. Miten tämä voi olla mahdollista? Oikein on tuomita tällaiset teot. Tärkeätä on valvoa omaa sydäntä.

    Jotkut vielä uskovat ihmisen hyvyyteen. Minä en usko.

Luukkanen Tarja-Liisa
Luukkanen Tarja-Liisa
Teologian ja historian tohtori, dosentti sekä oppi- ja aatehistorian tohtori, joka kirjoittaa uskonnon, politiikan ja yhteiskunnan globaaleista ja suomalaisista ilmiöistä.