https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/707
”Lait on muutettava sellaisiksi, että valtionkirkosta luovutaan ja valtio on vakaumusten suhteen puolueeton.”
Epäilemättä julkisuudessa tullaan eniten keskustelemaan kahden valtionkirkon asemasta. Aloitteessa on kuitenkin muutakin. Jos aloitteen lakimuutokset hyväksytään — tai kun ne hyväksytään, nyt tai myöhemmin — tapahtuu muutakin, mm.
- ET-opetus avautuu kaikille uskonnollisesta asemasta riippumatta.
- Vihkimisoikeus siirtyy vain maistraateille tai avataan uskonnottomien katsomusryhmille.
- Jumalanpilkkalaki kumotaan.
- Yleisradiolain hartausohjelmavelvollisuus poistuu.
Viimeksimainitua sivuten yleisradiovero on hyvä esimerkki tasa-arvosta tällä hetkellä. YLE-veroa ei peritä valtion laitoksilta ja kunnilta, mikä kuulostaa järkevältä. Hallitus esitti vastaavaa vapautusta myös valtionkirkoille — ovathan nekin osa julkista valtaa. Eduskunta muutti lakia siten, että muutkin uskontokunnat vapautettiin. Valtionkirkkojen kaksoisrooli siis valuttaa osan, mutta vain osan, etuoikeuksista pienuskonnoille.
Vapaa-ajattelijoiden aktiivien ehdotus tiivistyykin, ei pelkkään ”Kirkko irti valtiosta!” -huudahdukseen, vaan yleisemmin siihen, että valtion tehtävä ei ole käsitellä uskontoja muista aatteista poikkeavasti.
Lisätietoa: http://yhdenvertainensuomi.fi/.
Blogissa: ”•Yleisradiolain hartausohjelmavelvollisuus poistuu.”
Kuulostaa omituiselta, jos sellaisia velvotteita on olemassa. Vielä omituisempaa, että kirkkolaitos saa määritellä ketkä ovat kelvollisia sellaisia pitämään, ketkä taas eivät. Näin kirkolle on annettu oikeus sekaantua ja osallistua YLE:n toimintaan.
Omituiselta kuulostaa myöskin se, että tiettyjen ns. juhla-, tai kirkkopyhien siirtämiseen lauantai päivälle tarvittaisiin kirkon lupa. Kalenterista ja vapaa- ja lomapäivistä päättäköön ns. maallinen valta.
Vapaa-ajattelijat tekevät alkeellisen virheen samaistamalla uskonnon ja vakaumuksen. Tämä osoittaa, kuinka huonosti vapaa-ajattelijat ymmärtävät yhteiskuntaa ja ihmisluontoa. Uskonnolla ja vakaumuksella on käsitteellinen ero, ja asia on selvä kaikille, jotka ovat vaivaituneet tutustumaan siihen, mitä uskonnonharjoittaminen on.
Tämä elämälle vieras parin tuhannen hengen joukko haluaa taas vaikuttaa suomalaisten enemmistön elämään esittämällä vääryyttä kärsineitä.
Millä tavalla tämä käsitteellinen ero vaikuttaa tämän aloitteen sisältöön? Minusta jotenkin tuntuu, että Pulkkinen viskoo nyt kananmunia vain siitä syystä, ettei keksinyt mitään parempaa perustelua sille, miksi tätä aloitetta tulisi vastustaa.
”Vapaa-ajattelijat” on ihan oikeasti todella merki siitä että ei ymmärrä uskonnottomuusskeneä viimeisimmältä 10 vuodelta. Esimerkiksi uusateismi naksahtaa ideologisesti ja institutionaalisesti erilliseksi järjestelmäksi, jonka yhteydet ovat löyhiä (ja osittain lähinnä historiallisista syistä pysyviä). Esimerkiksi uusateistien suomenkielinen kirja ”mitä uusateismi tarkoittaa?” käy tätä asiaa paljonkin läpi.
Ja toisaalta itse olen uskonnoton par excellance, mutta en ole edes ateisti (uus- tai muunkaanlainen!
Sen sijaan vakaumus-uskonto -jaottelu on kieltämättä filosofisesti relevantti. Ne luokittuvat myös psykologisesti eri lokeroon (Pascal Boyerin mukaan uskonto on aivan erillinen luokkansa ja eroaa oleellisesti ”ideologioista” ; Karkeasti uskonnon ja eiuskonnon erottaa usko siihen että on taho joka ajatellaan intentionaaliseksi, joka perustuu eri skeemojen sekoittamiseen ns. kompleksiksi ideaksi, jolla on usko että tällä taholla on pääsy ihmisen ns. strategiseen tietoon, eli sosiaalisen elämän kannalta oleellisiin salaisuuksiin.)
Tämä kuitenkin tuppaa unohtumaan aina kun puhutaan ”ateismi on uskontoa, öhö öhö”. Ja juuri samasta syystä tämän jaottelun ohittaminen onkin tyhmää ja noloa tavalla jonka uskonnottomankin pitäisi kyetä ymmärtämään. (On sen verran kaahoa tuo ”tiedekin on uskonto” ja muut vastaavat heitot, joiden heittäjät eivät kykene keskustelemaan jouhevasti esimerkiksi fallibilismin tavasta ratkaista induktion ongelma deduktiivisen modus tollens -rakenteen kautta. Kunhan sekoittavat tieteellisen maailmankuvan ja loogisen positivismin toisiinsa, joka on sekin pinnallinen typerysten tekemä sekoite.)
Mutta silti voidaan kysyä onko tämä erottelu JURIDISESTI merkittävä. Nähdäkseni mitään syytä tähän ei ole, Miksi uskontoja pitäisi kohdella muulla tavalla kuin vakaumuksia vaikka lain edessä? Jos eksorsismin nimissä pistää lapsensa palasiksi, on kyseessä mielenterveysongelma eikä uskonnonvapauden ilmenemä jota pitäisi jotenkin käsitellä silkkihansikkain. (Tätä meltä lienee uskovaisten enemmistö, se mielenterve joka ei tällä tavalla eksorsismia harrasta. He tajuavat että psykoosi muokkautuisi ateistin päässä eri muotoon. Sama hulluus, eri ilmentymä.)
enemmistölle suomalaisista uskonto ei merkitse paljoakaan(lähinnä seremoniat)vaikka suurin osa muodollisesti kuuluukin kirkkoon koska heidät on siihen väkisin liitetty.tilanne on kuitenkin nopeasti muuttumassa.
Mistä muuten tiedät Matti, että vaparit ovat elämästä vieraantuneita? Kun olen vähän harkinnut liittymistä, niin huolestuttaa josko siinä vieraantuu automaattisesti…;)
Risto Korhonen: Kyllä tuo kyvyttömyys erottaa käsitteellisesti uskonto vakaumuksesta kertoo sen, että puuttuu elämän ymmärrys. Kannattaisi mennä vaikka Derryyn johonkin pubiin esittelemään tuota ajatusta.
Ei toisaalta ole mikään salaisuus, että kuuluin nuoruudessa itsekin Vapaa-ajattelijoihin.
Läpi mennessää aloite vaatisi myös perustuslain muuttamista, ei pelkästään siksi että ev.lut. kirkon ja ortodoksisen kirkon erityisasema poistuisi, vaan myös siksi, että aloiteen tavoitteena on puuttua ihmisten oikeuteen harjoittaa yhteisöllisesti uskontoa julkisissa tiloissa ja laitoksissa.
Uskonnollisen yhdyskunnan ja aattellisten yhdistysten rinnastaminen toisiinsa loukkaisi positiivista uskonnonvapautta, sikäli kun vakaumuksen uskonnolista luonnetta ei lainsäädännössä tunnustettaisi.
Avioliittooon vihkimisen osalta lakiehdotus sivuuttaa sen, että jo nykyisin maistraatti voi myöntä vihkioikeuden sitä hakevalle, kelpoisuusehdot täyttävälle henkilölle. Uskonnottomien yhteisöillä on siten mahdollisuus palkata palvelukseensa tälläinen henkilö.
Kirkollisverotuksen osalta aloite jättää huomiotta että kirkko maksaa veronkannosta valtiolle koituvat kustannukset. Vakaumusten tasa-arvo totutuisi, jos sama mahdollisuus avattaaisiin kaikille niille yhteisöisöille, joiden jäsenyys ilmenee suoraan väestörekisteritiedoista. Tämä siis kunkin yhteisön osalta kustannusvastaavasti.
Anteeksi Jukka, mutta nyt en ymmärrä yhtään.
Eihän nytkään ole mitään erityistä oikeutta harjoittaa uskontoa julkisessa tilassa, siis siinä mielessä että esim. valtion viraston olisi järjestettävä rukoilunurkkaus.
Vihkimisoikeuksiahan saa vain ns. turistivihkimisiä varten. Lisäksi vaatimus on oikeustieteen tutkinto, uskontokuntien osalta näin ei ole.
Kirkollisverotuksen suhteen muuten evlut kirkko maksaa kulut, ort kirkko ei.
Ja erityisesti en ymmärrä miten uskonnon erityisluonne pitäisi tunnistaa. Johan nytkin saa esim. puoluelehden toimittajaa valitessaan ”syrjiä”, ts. vaatia ao. puolueen kannattamista. Näin myös niiden puolueiden osalta, jotka eivät ole puoluerekisteriin päässeet.
Jos YLEltä poistuu velvoite hartausohjeilmien lähettämiseen niin toivottavasti samalla poistuu se kummallisuus, että hengellistä musiikkia ei voida lähettää muun musiikon lomassa eri kanavilla ja myös se kummallisuus, että lastenohjelmien joukossa ei voiolla kristillistä ohjelmaa.
Tuollaista lakisääteistä määräystä ei ole. En tiedä myöskään sellaisen hallinnollisen ohjeen olemassaolosta.
(Sen sijaan muuten jumalanpalveluksen TV-lähetystä ei saa keskeyttää mainoskatkolla, radiolähetyksen saa. Ihan heti en keksi tälle syytä.)
Sekä MTV, YLE että Nelonen ovat linjanneet, että esim. lasten pyhäkouluohjelmaa ei näillä kanavilla lähetetä. Kotimaa sen lienee vuosi sitten sivuilla selkeästi uutisoineenkin. Samoin on linjaus, että hengellistä musiikkia (jouluaika lienee poikkeus), lähetetään vain nimenomaisissa hartauksissa. Vai oletko kuullut esim. iskelmämusiikin joukossa hengellisen iskelmän.
Oletan, että Kivirannan viittaamat mediatalojen linjaukset ovat niiden itsensä tekemiä. Linjaukset eivät perustu mihinkään lakiin, joka pakottaisi niitä näin toimimaan.
Jos oletukseni pitää paikkansa Kivirannan tekemä rinnastus Ylen lakisääteisen hartausohjelmavelvoitteen ja mediatalojen omien uskonnollisia sisältöjä koskevien linjausten välillä ei ole yhteismitallinen eikä oikeastaan kuulu tähän keskusteluun,
YLE on tietysti valtion pulju joten kiinnostaa meitä kaikkia. MTV ja Nelonen yksityisinä voivat päättää mitä lähettävät (Mutta ehkä se kertoo jotain, että ilman lain määräystä ei hartausohjelmia tule… toisaalta, YLEn ohjelmisto on kai edelleen järkevämpää muutenkin. Itselläni ei ole televisiota.).
Miten toimilupaehdot? Onko niissä mainintaa asiasta?
Matti, tarkentaisitko:
Vapaa-ajattelijat tekevät alkeellisen virheen samaistamalla uskonnon ja vakaumuksen.
Miksi, millaisen virheen? Onko jokin muu sana kuin vakaumus mielestäsi parempi?
Jukka:
Uskonnollisen yhdyskunnan ja aattellisten yhdistysten rinnastaminen toisiinsa loukkaisi positiivista uskonnonvapautta, sikäli kun vakaumuksen uskonnolista luonnetta ei lainsäädännössä tunnustettaisi.
Voisitko perustella tätä? Tietääkseni määritelmän mukaan positiivinen uskonnonvapaus tarkoittaa vapautta uskonnon harjoittamiseen. Jos luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisasema muihin uskontoihin ja uskonnottomuuteen nähden poistuisi, ei kai se sentään uskonnonvapautta loukkaisi?
Risto Korhonen:
”Jos luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisasema muihin uskontoihin ja uskonnottomuuteen nähden poistuisi, ei kai se sentään uskonnonvapautta loukkaisi?”
Ei loukkaisi, mutta aloiteenneha ei tähtääkään tähän, vaan myös uskonnovapaulain perusteella rekisteröityjen yhteisöjen erityisstatuksen poistamiseen.
Olisi täysin mäahdollista, että kustakin uskonnollisesta yhdyskunnasta säädettäisiin asetustasoisesti siten että yhdyskunnan itse hyväksymä kirkkojärjestys tai vastaava asiakirja olisi asetuksen liitteenä.
Allekirjoitin kyllä jo aloitteen, mutta en ole sen alullepanijoita;)
Olisiko tuo erityisstatuksen poistaminen mielestäsi huono asia? Miksi uskonnollisella yhteisöllä pitäisi olla jonkinlainen erityisasema? En vielä tästä vastauksestasi ymmärtänyt, miten samanarvoisuus muiden yhteisöjen kanssa loukkaisi uskonnonvapautta.
Jukka Kivimäki, mikä tuollaisen asetuksen tarkoitus olisi? Mitä sillä siis säädeltäisiin? Olisiko meillä siis kymmeniä asetuksia säätelemässä uskonnollsiten yhteisöjen…. mitä?
Meillähän ei ole erityislainsäädäntöä esimerkiksi eläinsuojelujärjestöjä varten. Puolueilla on, mutta nekin ovat pohjimmiltaan yhdistyksiä. Miksi evlut kirkko ry olisi mahdoton ajatus?
Ja kyllä, kansalaiselle uskontokunnan jäsenyys on muuta kuin Kissojen katastrofiyhdistyksen jäsenyys. Tästä ei kuitenkaan automaattisesti seuraa, että näin on oltava myös valtion kannalta.
Jani Salminen
Kyse olisi silloin vakaumusten välisestä tasa-arvosta.
On muistettava, ettei esimerkiksi avioliiton siviilivihkiminen ole vaihtoehto vihkimiseen liittyvälle uskonnolliselle riitille. Kyse on siitä, sallitaanko riitti jatkossakin samassa yhteydessä suhteen virallisen rekisteröinnin kanssa, vai tuleeko se jatkossa järjestää aina erikseen.
Oletettavaa on että uskonnollisille yhdyskunnille edelleenkin annetaan jäsentensä osalta elämänkaareen liittyviä erityistehtäviä, eli aloite niiden kokonaan poistamisesta ei siis mene läpi ja samoin oletetaan että ne voivat jatkossakin säännöissään asettaa omia kelpoisuusehtojaan uskonnollisille riitteilleen, tulee näiden sääntöjen olla linjassa valtakunnan kansalaisilleen säätämien perustuslakien kanssa.
Nykyiselläänkin uskonnollisen yhdyskunnan kirkkojärjestys tutkitaan ennen yhdyskunnan rekisteröintiä. Yhdyskunnan olemassaolon vahvistaminen asetuksella korottaisi niiden asemaa suhteessa nykyisiin kahteen kansankirkkoon.
Uskonnottomien aatteellisilta yhdistyksiltä ei edellytetä ennen yhdistysrekisteriin kirjaamista vastaavanlaista oppitarkastelua. Niillä ei niin ikään ole jäsenyysperusteisia ja sääntöihin pohjautuvia määrämuotoisia riittejä. Niinpä myöskään ei ole tarvetta aatteen kanalta välttämättömän riitin ja samaan elämäntilanteeseen liittyvän viranomaistoimituksen yhdistämiseen.
Koska uskonnottomien yhdistyksillä ei ole vakaumuksellisia riittejä, ei uskonnollisille yhdyskunnille suotu mahdollisuus riittien ja viranomaistoimintojen samanaikaisuuteen riko niiden yhdenvertaisuutta.
Toisaalta on muistettava, että viranomaistoimintoja suorittavat monet yksityisoikeudelliset yhteisöt, kuten esim. ajoneuvojen katsastus.
Jukka Kivimäki, jälleen kerran huomautan, että lainsäädännön tarkoituksena ei ole taata uskonnollisten tai muiden yhteisöjen/kirkkojen jne. yhdenvertaisuutta tai syrjimättämyyttä vaan kansalaisten (vrt. aiempi keskustelumme kunnian loukkaamisesta). Joten jos lainsäädäntöön pitäisi saada joukko asetuksia siksi, että uskonnollisen riitin oikeudet tulevat huomioiduksi niin en osta.
Jukka, en saa oikein selvää. Tarkoitatko, että tarvitaan joitain asetuksia, jotta uskonnollisten yhteisöjen omat säännöt olisivat perustuslain mukaisia?
”… oletetaan että ne voivat jatkossakin säännöissään asettaa omia kelpoisuusehtojaan uskonnollisille riitteilleen, tulee näiden sääntöjen olla linjassa valtakunnan kansalaisilleen säätämien perustuslakien kanssa.”
”Yhdyskunnan olemassaolon vahvistaminen asetuksella korottaisi niiden asemaa suhteessa nykyisiin kahteen kansankirkkoon.”
Niin tekisi varmasti myös se, että kaksi ”kansankirkkoa” asetettaisiin muiden kanssa samanarvoisiksi. Luultavasti helpompi ja halvempi ratkaisu kuin ryhtyä säätämään asetuksia uskonnollisista yhdyskunnista.
Ihan mielenkiintoisia näkökulmia. Itseäni mietityttää lähinnä mahdollinen soveltamisnäkökulma. Olisiko se positiivisen uskonvapauden näkökulma – kaikki kukat saavat julkisesti kukkia, kunhan eivät syyllisty laittomuksiin. Vai olisiko se negatiivinen uskonvapaus – kaikki saavat olla rauhassa uskonnollisilta kukkasilta, koska ne saavat kukkia vain sisätiloissa. Molemmista tulkintamalleista löytyy esimerkkejä.
Valtion ja kirkon selkeämpi erilleen ajaminen voisi palvella myös kirkkoa tuomalla sen luonteen hengellisenä yhteisönä paremmin ja terävemmin esille.
Uskontojen opetus kouluissa olisi järkevää, mutta tuntuu, että se ideologisista syistä halutaan kouluista pois. Se on kuitenkin oma asiansa, eikä liity sinällään suoraan uskonnon vapauteen.
Et:n ”vapauttaminen” kaikille toisi paineita sekä opetussisältöihin että Et-opettajien määrään. Mutta sekään ei liity uskonnonvapausasiaan suoraan.
Jumalanpilkkalakia en edes ymmärrä. Toki ymmärrän, ettei herjaavaa puhetta toisille pyhistä asioista sovi esittää. Mutta voiko maallinen tuomioistuin määrittää sen mikä on pyhää? Sen sijaan sen maallinen tuomioistuin voinee ottaa kantaa siihen, jos jollekin todetaan, että SINUN uskomuksesi ovat idioottimaisia tms. (jos saatte kiinni miettimästäni erosta – anteeksi epäselvä esitys).
Media, kristillistä mediaa lukuun ottamatta, ei pitkään aikaan tuottanut erityisen uskonnollista ohjelmaa. Paljon viisasta pohdiskelua kyllä. Mutta sitä ilmankin pärjää.
Vihkiminen onkin oma juttunsa, koska ihmiset tuntuvat sitä haluavan. Toisaalta olen törmännyt useampaankin pariin, jotka ovat ensiksi käyneet maistraatissa ja sitten kirkossa on ollut avioliiton vahvistaminen… Ja jälimmäinen on se mitä he pitävät varsinaisena hääpäivänään.
”Yleisradiolain hartausohjelmavelvollisuus poistuu.”
Kiinnittäisin huomiota ylläolevaan lauseeseen.
Monien kristittyjen mielestä YLEllä on aivan liian vähän kristillistä ohjelmaa. Kaikki kansalaiset maksavat veroa, mutta kaikki eivät saa tasapuolisesti haluamaansa ohjelmaa.
”valtion tehtävä ei ole käsitellä uskontoja muista aatteista poikkeavasti.” sanotaan blogissa. Nythän tilanne on se, että esim. YLEllä käsitellään kristinuskoa muista aatteista poikkeavasti kun kristillistä ohjelmaa on vain hiven verrattuna muiden aatteiden tai aatteettomuiden ohjelmistoon.
Suosittelen, että YLEllä listään hengellistä/kristillistä ohjelmaa.
Mitä tarkoittaa tasapuolisuus televisio-ohjelmien kohdalla. Minä en käytännössä katsele Ylen kanavia lainkaan, koska sieltä ei tule mitään, mitä haluaisin katsoa.
Voinko nyt vaatia jonnekin, että Ylen pitää lähettää enemmän minua kiinnostavia ohjelmia, jos maksan Yle-veroa?
Salme Kaikusalo: ”Kiinnittäisin huomiota ylläolevaan lauseeseen. Monien kristittyjen mielestä YLEllä on aivan liian vähän kristillistä ohjelmaa…….”
”Nythän tilanne on se, että esim. YLEllä käsitellään kristinuskoa muista aatteista poikkeavasti kun kristillistä ohjelmaa on vain hiven verrattuna muiden aatteiden tai aatteettomuiden ohjelmistoon. Suosittelen, että YLEllä listään hengellistä/kristillistä ohjelmaa.”
Apua!! Jos ne ovat nykyisen kaltaisia ja sisältöisiä! Täytynee kai silloin alkaa harkitsemaan maksu-TV kanavapakettien tilaamista. Eipä taida olla se joukko niin kovin suuri, joka niitä nykyisen kaltaisia ”kristillisiä ohjelmia” lisää kaipaavat (vertaa nykyisin kirkon jumalanpalveluksissa kävijöiden pieneen määrään). YLE:n tarjontaan lienee vaikuttaman myös kysynnän suuruus. Tarkkailevat todennäköisesti jatkuvasti myös katsojalukuja.
Rehellisyyden nimissä on todettava, että uskonnollisuus ja sairaudet ovat yleisempiä vanhemmilla ikäluokilla. Enemmän lienee siis eläkeläisissä niitä, jotka menisivät kirkkoon jos pääsisivät kulkemaan. Toki sitten työikäisistä monella vuorotyö estää, tai estäisi jos olisi haluja mennä.
Jori Mäntysalo: ”Rehellisyyden nimissä on todettava, että uskonnollisuus ja sairaudet ovat yleisempiä vanhemmilla ikäluokilla. Enemmän lienee siis eläkeläisissä niitä, jotka menisivät kirkkoon jos pääsisivät kulkemaan.”
Kuljetusjärjestelyjen tarjoaminen halukkaille? Näiden luokse tehdyt henkilökohtaiset vierailut? Ohjelman sisällön tarjoaminen kirkon taholta halukkaille nauhoitettuna?
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kirkon jäsenistäkin (vähän yli 70 % väestöstä) on vain varsin pieni osa aktiivisia seurakuntalaisia jotka käyvät niissä ”messuissa.”
No tulihan se sieltä. Ikärasismia taas harjoitetaan, kun vanhuksilta kielletään edes radion välityksellä osallistuminen messuun, johon fyysisesti ainakin syrjäseuduilta on rollaattorilla aika hankala könytä.
Osmo Kauppinen: ”Ikärasismia taas harjoitetaan, kun vanhuksilta kielletään edes radion välityksellä osallistuminen messuun, johon fyysisesti ainakin syrjäseuduilta on rollaattorilla aika hankala könytä.”
Ei sitä kukaan halua ”kieltää.” Kyse taisi olla siitä, onko todellista tarvetta sen lisäämiseen, ja siitä, että kirkko voisi itse tarjota tiettyjä palveluja niihin pääsemiseen, tai tehdä niistä nauhoituksia ja toimittaa niitä sitten vanhuksille. Samalla näihin otettaisiin henkilökohtaista kontaktia, jota nämä usein kaipaavat.
Radiokanavien perustaminen ja ohjelmien lähettäminen niiden kautta ei ole niin mahdottoman kallista, mutta eikös nykyisin jo ole olemassa yksi kanava, joka lähettää pelkkää kirkon tyyppistä kristillistä ohjelmaa. Jokin Dei tai sen tyyppinen nimeltään?
Joo, Radio Dei ja TV7. Ja digi-TV:n aikana ei kai ole niin ahdasta taajuuksillakaan, joten sen puolesta ei ole ongelmaa.
Mutta eiköhän se viralliselle kanavalle pääsy ole vähän niinkuin statuskysymys myös. Sanokaamme siten kuin se, että itsenäisyyspäivän vastaanotolla on (valtionkirkkojen) piispat kenraalien ja ministerien joukossa.
Siinä ne Jehovat ovat kyllä ahkeria, että kiertelevät ihmisten ovilla lehteään kaupittelemassa. Lapsenlapset kertoivat äskettäin heidänkin ovellaan käyneen, mutta eivät asiasta paljon ymmärtäneet, kun äiti ei ollut paikalla sanomassa, ettei tarvi heidän opetustaan. Provikat ilmeisesti saavat siitä hommasta? Mutta mahtaako sillä rollaattorimummulla olla rahaa tai haluakaan Vartiotornia ostaa. Eiköhän se enemmän tunne omakseen tämän ”valtiokirkon”, johon se itse kuuluu.
Osmo Kauppinen: ”Siinä ne Jehovat ovat kyllä ahkeria, että kiertelevät ihmisten ovilla lehteään kaupittelemassa. Provikat ilmeisesti saavat siitä hommasta.”
He suorittavat Jeesuksen alullepanemaa ja seuraajilleen antamaa tehtävää (Matteus 24:14): ”Ja tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansakunnille, ja sitten tulee loppu.” Heidän julkaisunsa ovat ihmisille ilmaisia. Jos haluavat, saavat tukea heidän toimintaansa vapaa-ehtoisilla lahjoituksilla. Mitään velvoitetta sellaiseen ei kuitenkaan ole.
Osmo Kauppinen: ”Mutta mahtaako sillä rollaattorimummulla olla rahaa tai haluakaan Vartiotornia ostaa. Eiköhän se enemmän tunne omakseen tämän “valtiokirkon”, johon se itse kuuluu.”
Tuli jo todettua, että tämän ei tarvitse ”ostaa” mitään. Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamis- ja opetustyön tarkoitus on, että jokainen yksilö ottaa siihen itse henkilökohtaisesti kantaa ilman kolmansien osapuolten painostusta.
He tekevät sitä vapaaehtoistyönä ilman mitään siitä tulevaa palkkaa tai korvausta. Elättävät itsensä muulla työllä. Usko antaa tarpeellisen motivaation,
Ps. Osmo Kauppinen. Jehova on Jumalan nimi. Esiintyi siinä muodossa jo enimmäisessä Suomen kielelle käännetyssä Raamatussa. Hän on Kaikkivaltias ja yksi, yksinomaista palvontaa vaativa Jumala.
Nämä vapaaehtoiset lahjoitukset ovat toki tunnusomaisia muillekin vastaaville liikkeille, kuten esimerkiksi rukouksella parantamistoiminnoissa. Joitakin juttuja poliisi tutkii rahankeräysluvan rikkomisina. Ilmeisesti Jehovan todistajilla on voimassa oleva rahankeräyslupa?
Osmo Kauppinen: ”Nämä vapaaehtoiset lahjoitukset ovat toki tunnusomaisia muillekin vastaaville liikkeille, kuten esimerkiksi rukouksella parantamistoiminnoissa. Joitakin juttuja poliisi tutkii rahankeräysluvan rikkomisina. Ilmeisesti Jehovan todistajilla on voimassa oleva rahankeräyslupa?”
Jehovan todistajat eivät harjoita mitään yleistä rahankeräystoimintaa ja eivät pyydä niitä ihmisiltä. Lisäksi heitä ei voi millään tavoin verrata mihinkään ”rukouksella parantamistoimintaa” harjoittaviin. Ei kuulu heidän toimintaansa.
Vesa: ”Jehovan todistajat eivät harjoita mitään yleistä rahankeräystoimintaa ja eivät pyydä niitä ihmisiltä.”
Ruostissa Jehovan todistajat taistelevat oikeudessa valtionavustuksista. Niin että eivät pelkästään pyydä, vaan jopa vaativat.
Tuossa yksi puute. UT-opetus on myös avautuu kaikille uskonnollisesta asemasta riippumatta, jos tahdotaan vakaumukset samalle viivalle. Muutoin se on yhden vakaumuksen vaatimus heidän sanelemalle viivalle.