Millainen on hyvä myyjä?
Kuinka usein myyjä on yrittänyt tuputtaa sinulle jotain tuotetta? Onko joku jopa vertauskuvallisesti yrittänyt tunkea sinulle jotain tuotetta kurkusta alas? Ehkä vastasit johonkin näistä kysymyksistä myöntävästi. Kuinka monesti myyjä onnistui vakuuttaman sinut tällä taktiikalla? Veikkaan, että ei kovin monesti.
Tuputtamisen taustalla saattaa olla epävarmuus tai epäusko. Juuri siksi tuotetta pitää tuputtaa. Jos taas myyjä luottaisi ja uskoisi tuotteeseensa, luottaisi hän siihen, että hyvä tuota hoitaa myynnin osaltaan.
Toinen tuputtamista aiheuttava asia on toki myös myyjän ammattitaito. Hyvä myyjä tietää, että liiallinen tuputtaminen usein karkottaa asiakkaat. Asiakkaalle voi herätä mieleen kysymys, onko tuotteessa tai myyjässä jotain hämärää, kun sitä kaupataan niin innokkaasti.
Toisaalta myyjä tarvitsee työssään myös innokkuutta ja aktiivisuutta. Se onkin usein vasta kokemuksen myötä tuleva taito, jossa myyjä voi olla innoissaan asiasta, mutta samalla välttää tuputtamisen. Ennen kaikkea hyvät ihmissuhdetaidot auttavat tässä löytämään kultaisen keskitien liiallisen innokkuuden tai tuputtamisen ja toisaalta liiallisen passiivisuuden välillä.
Onko pastorin työ myyntityötä?
Entä onko pastorin työ myyjän työtä? Kyllä ja ei. Siinä mielessä pastorin työ ei ole myyntityötä, että pastori harvemmin meidän systeemissämme saa provikkaa pelastetuista ihmisistä. Erilaiset suorituslisät eivät sen kanssa välttämättä korreloi. Harva myöskään lähtee pastoriksi maallisen omaisuuden takia – myyjää taas usein todennäköisesti motivoi raha useammin. Pastorilla on usein mammonaa isompi Herra ja tavoite, vaikka toki me pastoritkin tarvitsemme rahaa elääksemme.
Toisaalta pastorin työ on siinä mielessä myyjän työtä, että hyvän myyjän tavoin pastorilla pitää olla usko ja luottamus omaan tuotteeseen sekä hyvät ihmissuhdetaidot. Pastori, joka ei usko ”tuotteeseensa” tai ”myy” vääristä motiiveista, on alttiina tuputtamaan vastenmielisellä tavalla kristillisyyttä. Hyvä pastori taas luottaa siihen, että Jumala itse avaa kuulijoiden korvat siten, että pastorin ei myöskään tarvitse heittää helmiä sioille.
Toisaalta pastorin pitää kyllä ihan itsekin nähdä paljon vaivaa puheidensa ja työnsä eteen opiskellen ja oppien jatkuvasti. Vaatii esimerkiksi paljon retorista osaamista pitää ihmisten mielenkiinto yllä saarnojen ja puheiden aikana. Mielenkiintoa lisää usein se, että hyvän myyjän tavoin pastorilla on aito halu parantaa ihmisten elämää. Itsekin aina puhuessani mietin sitä, mikä on se asia, jonka tahdon kuulijoille lahjoittaa.
Ovatko pyhät asiat tuotteita?
Entä onko kristinusko, Jeesus tai Jumala jonkinlainen ”tuote”? Vastaisin kyllä ja ei tähänkin kysymykseen. Pyhät asiat eivät ole nimittäin varsinaisesti tuotteita. Niitä ei voi valmistaa tai korjata. Ne eivät myöskään mene rikki. Ne ovat itsessään myös paljon täydellisempiä kuin mikään havaitsemamme asia tai me erehtyväiset ihmiset. Ne ovat jopa täydellisyyden ja hyvyyden lähteitä.
Toisaalta kristinusko, Jeesus ja Jumala ovat siinä mielessä hyvän tuotteen kaltaisia, että hyvän tuotteen tavoin ne hoitavat jo itsessään myyntityön. Itse asiassa esimerkiksi Jumala itse on se, joka pohjimmiltaan synnyttää meissä olevan kaiken hyvän. Hän lahjoittaa puhtaasta rakkaudestaan meille uskon, toivon ja rakkauden meidän monin tavoin vajavaisten ”myyjien” kautta.
Uskallankin väittää, että mikään tuote ei myy samalla tavoin kuin pyhät asiat ja itse Jumala. Niissä on ylimaallista voimaa, joka ylittää kaiken maallisen. Siksi ei olekaan ihme, että kristinusko on maailman suurin uskonto ja Raamattu luetuin sekä käännetyin kirja. Onko olemassa näitä parempia ja pitkäikäisempiä ”tuotteita”?
Pyhiä asioita ei siten tarvitse tai kannata tuputtaa. Oikeastaan tuputtaminen on taivasten valtakunnan tiellä tai ehkäisee sen leviämisen. Älkää siis arvoisat kristityt tuputtako, painostako tai manipuloiko ketään ”uskoon”! Sitä kautta syntynyt ”usko” tuskin on aitoa uskoa. Oikeastaan tällainen väkivaltainen tuputtaminen usein kertoo epäuskosta omaan sanomaan tai väärästä motivaatiosta (esim. pelosta tai oman hyödyn tavoittelusta).
Tuputtamisen sijaan Jumala lähestyy ainakin meitä suomalaisia kokemukseni mukaan hiljaisuudessa, rauhassa ja joskus myös luonnon keskellä.
”Herran ääni sanoi: »Mene ulos ja seiso vuorella Herran edessä. Herra kulkee siellä ohitsesi.» Nousi raju ja mahtava myrsky, se repi vuoria rikki ja murskasi kallioita. Mutta se kävi Herran edellä, myrskyssä Herra ei ollut. Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys, mutta Herra ei ollut maanjäristyksessä. Maanjäristystä seurasi tulenlieska, mutta Herra ei ollut tulessakaan. Tulen jälkeen kuului hiljaista huminaa. Kun Elia kuuli sen, hän peitti kasvonsa viitallaan, meni ulos ja jäi seisomaan luolan suulle.”
Profeetta Elia Horebin vuorella vajaat 3 000 vuotta sitten (1. Kuninkaiden kirja)
Kirjoittaja harjoittaa kappalaisen ammatin lisäksi sivutoimena ja yrittäjänä (ihan seurakunnan puollon ja tuomiokapitulin luvan kanssa) myyntityötä mm. fitnessvalmentajana.
Mikko Suni
Ja olipa sinun uskosi sitten minkälaisen aivopesun tulosta tahansa, ja vaikka intohimosi olisi kuinkakin palavan rasistista muinaisia juutalaisia uskon oppineita kohtaan, niin kysynpä vain, että kannattaako niitä enää muistella, ja käyttää kaiken pahan esikuvina, kun ovat kuolleet jo aikapäiviä sitten. Mitä heidän solvaamisestaan on sinulle hyötyä? Luuletko sillä pääseväsi taivaaseen, kun toistat Jeesuksen sanoja, jotka meidän sanomina muuttuvat rasismiksi.
Kaiken lisäksi; Mitä tekemistä tämän ajan ihmisten kanssa. Juutalasilla ei ole ollut pappeja, eikä profeettoja, eikä fariseuksia kahteentuhanteen vuoteen. Opettajia, eli rabbeja kylläkin.
Eikö teidänkin pitäisi antaa pois nukkuneiden levätä rauhassa. Vai onko teitä kehoitettu järjestämään helvetti heille, joista ette pidä.
Apostolien tekojen lauseet ja syytökset ; ”Kristuksen murhaajista” on jo luokiteltu rasismiksi.
Tarja,
en kyllä halua solvata ketään. Siinäkin asiassa on varmasti jokaisella kilvoittelemista.