Missourisynodin kantaa Luomiseen käsiteltiin artikkelissa. Jäin miettimään niitä viittauksia Lähetyshiippakuntaan ja myös Inkerin kirkkoon ikävästi viitattiin. Ovatko uskovat jo niin rappeutuneet moraaliltaan, että takki käännetään heti, kun saadaan rahaa vaikka on iankaikkisuus asiasta kyse. En uskoisi vielä, vaikka kotimaassamme yritetäänkin ohjailla rahavirroilla herätyliikkeiden ja lähetysjärjestöjen työtä, ainakin uutiset ovat sellaista kertoneet.
Jälleen tulee kysymys Raamatun arvovallasta tunnustammeko sen sellaisennaan vai vain osittain. Jos emme ymmärrä jotakin järjellämme niin tohtori Lutherin ajatus sopii hyvin: Nostamme hattua ja menemme ohi.
Nyt kannattaa kysyä: Kumpi suuntaus tekee suurempaa karhunpalvelusta sekö, joka ottaa asiat kirjaimellisesti, vai sekö joka yhdistää luomisen ja evoluution? Meidän pitäisi muistaa, että on kyse uskon alueesta ei tiedosta, koska usko uskon koteeseen lahjaksi saatuna on pelastava momentti, ei koskaan tieto, jota tutkimalla saadaan aikaan. Meidän täytyisi ymmärtää, että elämme kuitenkin Jumalan maailmassa ja kaikki on luotu Hänen Sanallaan mitä näkyy tai on näkymätöntä ja kaikki pysyy pystyssa Sanan varassa. Ei pitäisi olla niin kiiren Sanan kumoamisessa järjen tuotoksilla.
Olipa hyvä vertaus. Loppua kohden vain parani.
Tämä ei ole mikään uusi linjaus Missouri-synodissa. Linjaus löytyy jo vuoden 1932 Brief Statementissa.
Tuossa asiakirja suomeksi.
http://luterilainen.com/files/kirjasia/Raamattu%20opettaa.pdf
Omasta kokemuksestani voisin väittää, että todellisuuden kieltäminen on karhunpalvelus kaikille, riippumatta siitä mihin sen perustaa.
Voin myös avata vähän lisää omaa kokemustani tässä suhteessa, haluaisitteko kuulla? No ei se mitään, kerron silti. Kuten monet jo tietävät, synnyin Jehovan todistaja -perheeseen, ja Jehovan todistajathan ovat kreationisteja. (Tosin he kieltävät tämän, koska heille kreationismi on ainoastaan nuoren maan kreationismia, joka ei toki pidä millään tavalla paikkaansa – kreationismia on montaa mallia ja Jehovan todistajien kreationismi on lähinnä ”aukkojen kreationismia”, kts. Wikipedian artikkeli aiheesta). Maailmankuvani oli siis ihan lapsesta saakka kreationistinen. Kreationistinen maailmankuva aiheutti sen, että torjuin kaiken evoluutioteoriaan viittaavankaan alkuunsa. Minulle oli päivänselvää, että se ei voi pitää paikkaansa millään tavalla. Jehova on luonut kaiken ja piste, muu on humpuukia.
Muistan kun tutkimme innokkaasti Jehovan todistajien kirjaa ”Elämä maan päällä – kehityksen vai luomisen tulos”. Se oli mielestäni erittäin kiinnostava, sillä se todisti Jehovasta ja evoluutiota vastaan. Sen argumentit olivat yksinkertaisia niin että lapsikin ymmärsi, miten hataralla pohjalla evoluutioteoria lepää. Porukassa välillä vähän naureskelimme evoluutioon uskoville, miten hölmöjä he voivatkaan olla. Miten mitään voisi tulla muka ei mistään ja luoda elämää, melko typerä ajatus.
No, tästä pikakelauksella jonnekin 2000-luvun alkuun, kun aloin hiljalleen tutkimaan uskontoani tarkemmin ja avoimemmin. Kun pääsin alkujärkytyksestä, että monet kiistattomina faktoina pitämäni opilliset todisteet ja näkemykset eivät pitäneetkään paikkaansa, kiinnostukseni heräsi myös kreationistisen maailmankuvani suhteen. Onko sekään välttämättä kovin perusteltua ja olenko mahdollisesti ollut senkin suhteen tuuliajolla?
Kävi ilmi, että en häpeäkseni tiennyt evoluutioteoriasta käytännössä mitään. Olin niellyt kaiken kreationistisen maailmankuvan sellaisenaan kyseenalaistamatta sitä millään tavalla. Tämä johti siihen, että en oikeasti edes tiennyt miksi evoluutioteoria ei voisi pitää paikkaansa. Koska miten voisin rehellisesti pitää hölynpölynä jotain johon en ole edes tutustunut?
Nykyään pidän aikaisempaa kreationistista minääni varsin naiivina, hölmönä jopa. Ihan lonkalta kykenin debunkkaamaan valtavan määrän tieteellistä tutkimusta edes tutustumatta siihen kunnolla. Entinen minäni oli älyllisesti epärehellinen. Saatoin pitää evoluutioteoriaa vain hypoteesina, kuten joku tässäkin ketjussa on tehnyt (ja jota se ei ole). Toisaalta saatoin todeta, että no sehän on vain teoria, joka sekin esitys löytyy tästä ketjusta. Tieteellinen teoria on jotain muuta kuin teoria monissa muissa yhteyksissä, ja koska sen määritelmä oli helposti saatavilla enkä kuitenkaan viitsinyt tutustua edes siihen, en voi siinäkään suhteessa väittää suhtautuneeni asiaan kovin rehellisesti.
”Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle, joka on saavutettu käyttäen tieteellistä menetelmää ja on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden kautta.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_teoria
Niin ja se tutkimamme Jehovan todistajien kirja (Elämä maan päällä – kehityksen vai luomisen tulos). Siitä on tehty tutkimusta ja on osoittautunut, että siinä on yli 60 tarkoituksella harhaanjohtavaa lainausta. Ihan ei ollut sekään opus niin luotettava kuin silloin aikoinaan ”tiesin”.
https://jws-and-the-truth.blogspot.com/p/creation-book-references_7.html
Yksi esimerkki:
Luku 5, sivu 70, kpl 38: ”Tähtitieteilijä Carl Sagan puolestaan tunnustaa vilpittömästi kirjassaan Cosmos: ”Fossiilien tarjoamat todisteet voisivat sopia ajatukseen Suuresta Suunnittelijasta.””
Mitä tähtitieteilijä Carl Sagan todellisuudessa sanoi kirjassa Cosmos: ”Fossiiliset todisteet voisivat viitata suureen suunnittelijaan. Ehkä jotkut lajit tuhoutuvat, kun Suunnittelija tulee tyytymättömiksi niihin ja uusia kokeita yritetään tehdä epätäydellisellä tavalla. Mutta tämä ajatus on hieman hämmentävä. Jokainen kasvi ja eläin on hienosti tehty. Eikö huippusuunnittelija olisi voinut suunnitella lajiston alusta alkaen kunnolla? Fossiiliset todisteet viittaavat yritykseen ja erehdykseen, kyvyttömyyteen ennakoida tulevaisuutta, ominaisuuksiin, jotka ovat ristiriidassa kyvykkään Suunnittelijan kanssa.”
Kyse ei siis edes ollut Carl Saganin mielipiteestä. Hän vain spekuloi sillä, mitä ihmiset ovat vuosien mittaan ajatelleet.
Mitä ajattelen kreationismista nykyään? Pidän sitä jopa vahingollisena ajatusmaailmana. Se perustuu aina vähintäänkin jonkin verran todellisuuden kieltämiseen, joka ei ole koskaan hyvästä. Kreationismi on mielestäni myös täysin turhaa. Ei tiede pyri todistamaan Jumalaa vastaan millään alalla. Evoluutioteoria ei ole olemassa siksi, että sillä olisi tarkoitus päästä Jumalasta. Jos minkä tahansa tieteellisen tutkimuksen sivuosumana voidaan todeta, että siihen ja siihen ei välttämättä tarvita Jumalaa, se on tutkimuksesta johdettu johtopäätös, mutta se ei kerro tutkimuksesta tai sen tavoitteesta sellaisenaan mitään. Emme me alkaneet tutkia tähtitaivasta siksi, että Raamatun maalailemasta (ja etenkin joidenkin kirkkosuuntausten hellimästä) maakeskeisyydestä päästäisiin eroon. Sitä alettiin tutkimaan silkasta mielenkiinnosta ja tutkimuksen riemusta. Ihan sama koskee evoluutioteoriaa.
En minä varmuudella tiedä mistä maailmankaikkeudessa on kyse – eikä tiedä kukaan muukaan. Jokaisella on omat uskomuksensa tai näkemyksensä. Varmaa on vain se, että naulaamme me käsityksemme minkä tahansa ajatusjärjestelmän kylkeen ja pidämme sitä muuttumattomana totuutena, olemme hyvin suurella todennäköisyydellä väärässä. Vain tutkimus voi viedä meitä lähemmäs totuutta, oli se sitten mitä tahansa.
Niin ja onko se edelleen mielestäni typerää, että tyhjästä voisi syntyä jotain, kuten kokonainen maailmankaikkeus? Ei, koska se ei ole tieteellisten teorioiden ja laskelmien (kvanttifysiikan ja Heisenbergin epätarkkusperiaatteen) mukaan ollenkaan mahdotonta. Se, että joku asia kuulostaa minusta uskomattomalta tai ainakin hämmästyttävältä, ei tarkoita etteikö se ei voisi olla hyvinkin mahdollista. Todellisuus ei piittaa mielipiteistäni tai tuntemuksistani. Eikä valitettavasti kenenkään muunkaan mielipiteistä tai tuntemuksista. 😉
Kiitos! Antero Syrjänen mielenkiintoisesta blogista. Erityisesti mielenkiintoista oli lukea suhtautumisesi kirjaan Elämä maan päällä – kehityksen vai luomisen tulos. Olen saanut kyseisen kirjan lahjoituksena ja lukenut kertaalleen läpi. Siinä on aika paljon tuttua asiaa, jota voi kuunnella ja katsella Netistä Pekka Reinikaisen, Tapio puolimatkan ym. kreationistien esittämänä. Yllättävän paljon käytetään uskonnollisissa piireissä resursseja evolution kumoamiseen .
Em. kreationistit tuovat monesti esityksissään esille, että evoluutio on ateististinen oppi ja sillä pyritään ”kieltämään” Jumalan olemassaolo. Kommentissasi kumosit hyvin kyseisen väittämän:
”Ei tiede pyri todistamaan Jumalaa vastaan millään alalla. Evoluutioteoria ei ole olemassa siksi, että sillä olisi tarkoitus päästä Jumalasta. Jos minkä tahansa tieteellisen tutkimuksen sivuosumana voidaan todeta, että siihen ja siihen ei välttämättä tarvita Jumalaa, se on tutkimuksesta johdettu johtopäätös, mutta se ei kerro tutkimuksesta tai sen tavoitteesta sellaisenaan mitään. Emme me alkaneet tutkia tähtitaivasta siksi, että Raamatun maalailemasta (ja etenkin joidenkin kirkkosuuntausten hellimästä) maakeskeisyydestä päästäisiin eroon. Sitä alettiin tutkimaan silkasta mielenkiinnosta ja tutkimuksen riemusta. Ihan sama koskee evoluutioteoriaa.”
Näinhän se menee, Leo. Kreationistisessa maailmankuvassa käytetään paljon samankaltaisia argumentteja. Yleensä nämä ovat kehäpäätelmiä tai muita virheellisiä argumentteja. Evoluutioteoria ymmärretään usein niissä piireissä ylipäätään täysin väärin, rakennetaan olkiukkoja ja tanssitaan ilolla niiden ympärillä. Entisenä kreationistina lähinnä harmittaa heidän puolestaan. Maailma on huomattavasti kiehtovampi paikka kun ei ole pakkoa taistella minkään dogmin puolesta, vaan voi suhtautua kaikkeen tietoon avoimesti. 🙂
Antero, hyvin sanottu. Luterilainen linjaus on, että Raamattu on kokonaan Jumalan sanaa ja se ymmärretään oikein Joh. 3:16 kautta eli pelastusoppi edellä ja lakia sekä evankeliumia soveltamalla.
Jospa katsoisimme hetken vaikkapa Apostolista tunnustusta, niin voisimme oppia jotain tai paatua lisää. Jokainen sen lausunut on tunnustanut Jumalan Jumalaksi, Isäksi ja taivaan ja maan Luojaksi. Varmasti voimme ymmärtää, että jos jotain luodaan tyhjästä, vain Luoja voisi kertoa miten se tapahtui.
Eikö ole suurellista ryhtyä kertomaan Luojan töitä ikäänkuin tietäisi siitä jotakin. Ikäänkuin olisi ollut katsomassa, että näytä hitaasti miten tehdään kolibrin nokka?
Joka ei usko totuutta, mikä jää jäljelle uskottavaksi, vastatkoon siihen itse jokainen. Käänteisen luomistyön monet hyväksyvät, kun taikuri hävittää esineitä, eikä hänkään näytä hitaasti miten hän sen iluusioi ja sen ihmiset lähes poikkeuksetta hyväksyvät
Kun nyt olemme saaneet lukea selityksiä, niin havaitsemme, että luomistyötä on ollut katselemassa yksi ja toinen tietäjä, mutta on kummallista, että jokaisella suuntauksella on oma teoriansa ja selityksensä. Kun sitten joku luopuu lapsuuden käsityksistään ja samalla perimästään uskosta, niin heti on olalle taputtelijoita, jotka hyväksyvät luopumuksen, mutta uskoon tuleminen merkitsee monen mielestä järjen menetystä. Siksi on kehitetty usko, johon ei ole koskaan tarvinnut tulla sisälle. Kun on alettu tutkia asioita tieteellisesti, on ihan huomaamatta siitä olemuksesta kadonnut henki eikä materia mitään auta.
Lauri, kommentistasi käy ilmi, että et ilmeisesti oikein tunne sitä, mitä tieteellinen työskentely ylipäänsä on. Ei siinä mitään, itsekään en tunne luonnontieteitä läheskään niin hyvin kuin haluaisin. Luonnontieteet tutkivat juuri sitä maailmaa ja niitä luonnonlakeja, jotka Jumala on luonut ja joita Hän koko ajan pitää myös yllä. Raamatussa ja siitä johdetussa uskontunnustuksessa me tunnustamme tämän. Pointti on siinä, että tieteelliset selitykset edustavat toisenlaista näkökulmaa todellisuuteen kuin usko. On aivan eri asia käyttää tieteen tuloksia ateismin tukena ja kristittyjen pilkkaamiseen.
Minun luonnollisen viisauteni nollaamiseen ei tiedemieheltä mene kauan aikaa, mutta silti olen mieluummin tyhmä ja pelastettu, kuin jotain muuta. Siksi sanotaan: Muista luojaasi nuoruudessasi ennenkuin pahat päivät tulevat ja olet sanova eivät ne minulle kelpaa.
Haluaisin ihan vilpittömästi vastauksia/kommentteja edellisellä sivulla klo 14:11 kysymääni kysymykseen Raamatun synnystä, koska en ole itse asiassa koskaan mistään saanut siihen riittävän selkeää vastausta.
Olisi myös mukava kuulla niiltä, jotka pitävät tiedettä ”hömppänä”, että onko mielestänne maan pallomaisuus myös hömppää? Uskotteko edelleen maan litteyteen, vaikka avaruudesta kuvattuna näemme omin silmin maan olevan pallomainen?
Kysymyksesi on erittäin oleellinen ja tärkeä. Nyt on vain niin, että aihe on valtavan laaja ja vaatii ihan oman keskustelunsa. Raamatun kokoamisesta varmasti K24:ssä löytyy ihan ” virallista” asiantuntemusta, toki ei välttämättä yksimielisyyttä.
Raamattu yhdistää Jumalan tieteen tuloksiin sanoessaan, että ”Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan.” Siis mitä enemmän hienouksia ympärillämme tiede löytää sitä enemmän Tekijä tulee esiin.
Kuten Pekka tuolla myöhemmin hyvin totesi, ei Raamattua lukemalla maapallosta pannukakkua tule. Eikä maailmankaikkeuden keskipistettä.
”Raamattu yhdistää Jumalan tieteen tuloksiin sanoessaan, että ”Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan.” Siis mitä enemmän hienouksia ympärillämme tiede löytää sitä enemmän Tekijä tulee esiin.”
Kiitos Rauli, tämä oli hieno kommentti.
Mutta en siis kaipaa mitään historiallista Raamatun kokoamistarinaa, kyllä sen noin suunnilleen tiedän, vaan kysyin sitä kolmatta tai neljättä vaihtoehtoa, jota monet konservatiivit tuntuvat kannattavan. Se on jäänyt ainakin minulle hyvin epäselväksi ja epämääräiseksi…
Kari, totean vain lyhyesti ja karkeasti yksinkertaistaen: 1500-1600 -luvulla lähes kaikki läntiset kristityt jakoivat tietyn, uusaristotelismiksi kutsutun, tieteellisen ajattelutavan. Sen metodien avulla saatiin poimittua Raamatusta todella kunnioitettava määrä huomioita ja tietoja, jotka sitten yhdistettiin Raamatun ulkopuoliseen materiaaliin periaatteella: Jos muu materiaali on ristiriidassa Jumalan sanan eli Raamatun kanssa, Raamattu Jumalan inspiroimana on oikeassa ja muut väärässä. Tämä marssijärjestys ja ajattelutapa elää yhä näissä evoluutiodebateissa, koska se on selkeä, looginen ja jopa käyttökelpoinen. Jumala on varjellut valitsemansa kirjoittajat erehdykseltä ja samalla toki käyttänyt heidän persoonallisuuttaan…
Moderni konservatiivinen raamatuntulkinta lähtee siitä, että Raamattu on kokonaan luotettavaa Jumalan sanaa samalla kun se on syntynyt Jumalan johtamassa ja vaikuttamassa prosessissa. Kulttuurissa, jossa ei tunnettu kirjapainotaitoa ja jossa puhuttu/kerrottu sana oli etusijalla. Ero edelliseen on siinä, että kaikkia yksityiskohtia ja jännitteitä ei yritetä väkisin sovittaa toisiinsa.
Tavallisesti liberaaliksi nimitetty raamatuntulkinta taas lähtee siitä, että Raamatun tekstit ovat tuiki tavallisia, mutta Jumalan puheeksi/sanaksi koettuja tekstejä, joita on satojen vuosien aikana koottu, muutettu ja lopuksi alettu pitää pyhinä. Samalla ajatellaan, että Raamatussa on ihan vaan sepitettyjäkin tapahtumia, joilla tietysti on jokin sanoma.
Ensimmäinen tulkitsee Aadamin mutapaakusta luoduksi ja Eevan Aadamin kylkiluusta otetuksi. Toinen pitää Aadamia ja Eevaa historiallisina ihmiskunnan edustajina, joita kuvataan kirjoitusajalle tyypillisellä kuvakielellä. Kolmas pitää heitä tyypillisinä ihmisinä kuten sinä ja minä, mytologisella kielellä. Hyvä tarina puhuttelee, vaikka ei olisi tosi. Itse asemoitunen 1.ja 2. vaihtoehdon tienoille.
”Raamattu Jumalan inspiroimana on oikeassa ja muut väärässä”
”Jumala on varjellut valitsemansa kirjoittajat erehdykseltä”
”Raamattu on kokonaan luotettavaa Jumalan sanaa”
”Raamatun tekstit ovat tuiki tavallisia, mutta Jumalan puheeksi/sanaksi koettuja tekstejä, joita on satojen vuosien aikana koottu, muutettu ja lopuksi alettu pitää pyhinä.”
Kiitos Marko näistä tiedoista, joskaan ei siinä juuri mitään uutta minulle ollut.
Tuo Jumalan inspiraatio on se olennainen asia, joka ymmärretään monella tavalla. Mitä se oikein on?
Itse ajattelen, että tuo viimeinenkin, liberaaliksi katsantokannaksi sanomasi lähtökohta sisältää hyvin vaikuttavan Jumalan inspiraation. Ei Raamatun tekstejä muuten olisi edes kirjoitettu.
En osaa nähdä Jumalan inspiraatiota joksikin ”erehtymättömyydeksi”.
Jumalan Pyhä Henki, joka siis varmasti on ollut mukana tekstien kirjoittamisessa jollakin tavoin,
inspiroi meitä kaikkia Häneen uskovia kirjoittamaan, puhumaan, näkemään ja kokemaan Jumalan työn omassa ja koko maailman elämässä, mutta ei Hän meistä erehtymättömiä tee eikä nähdäkseni tehnyt Raamatun kirjoittajistakaan. Lisäksi mielestäni puhutaan liikaa jostain erehtymisestä tai erehtymättömyydestä, kun pitäisi puhua siitä, millä tavoin Raamatun kirjoittajat ovat kokeneet Jumalan ja millä tavalla tekstit ovat oikein syntyneet. Ei kuitenkaan liene mistään automaattikirjoituksestakaan ollut kyse…
Lauri,
Näissä asioissa ei ole kyse mistään luopumuksesta, vaan yksinkertaisesti siitä, mikä on totta konkreettisesti ja mikä on kuvakieltä.
Kun menet ulos kodistasi, mitä sanovat aistisi. Et tasapainoile pallon päällä vaan tasaisella alueella. Taivas kaartuu ylläsi ja aurinko nousee idästä ja laskee länteen. Tämä tieto riittäisi ihan hyvin. Ammatteja voidaan harjoittaa tällä tiedolla ja myös viljellä ja varjella maata. Mitä lisähyvää tavalliselle ihmiselle on tullut niistä ehkä sadoistamiljardeista. jotka on käytetty avaruuskilpaan ja on saatu jotakin kuvia sieltä. Joista aina kerrotaan, nyt on saatu paljon uutta tietoa, jota kestää kauan analysoida. Joku analysoi varmaan ihan kunnon palkalla, mutta tavalliselle ihmiselle harvoin tulee mitään hyödyllistä tietoa. Ehkä tätä suuntaa ei kannattaisi jatkaa, koska Raamattu on Jumalan ohjekirja hyvälle elämälle ja antaa mahdollisuuden toivoa uutta elämää tämän jälkeen.
”Kun menet ulos kodistasi, mitä sanovat aistisi. Et tasapainoile pallon päällä vaan tasaisella alueella. Taivas kaartuu ylläsi ja aurinko nousee idästä ja laskee länteen. Tämä tieto riittäisi ihan hyvin.”
Juuri tämänkaltaista tietoa luemme Raamatusta, eli sellaista miltä asiat ovat näyttäneet ja tuntuneet siihen aikaan. Se ei ole tieteellistä tietoa, vaan Raamatussa keskitytään Jumalan ja ihmisen suhteeseen ja niihin kokemuksiin, joita ihmisillä on Jumalasta.
Lauri Lahtinen: ”Mitä lisähyvää tavalliselle ihmiselle on tullut niistä ehkä sadoistamiljardeista. jotka on käytetty avaruuskilpaan ja on saatu jotakin kuvia sieltä.”
Riippuu vähän keneltä kysytään, mutta avaruustutkimuksen myötä lähes jokaisen puhelimessa on gps-paikannus, jonka ansiosta olemme löytäneet lukemattoman määrän ihan vaikka metsään eksyneitä ihmisiä, onnettomuuden uhreja ja selvittäneet rikoksia. Satelliittien ansiosta olemme myöskin saaneet tarkennettua sääennusteita, joiden avulla olemme myös pystyneet pelastamaan ihmisiä varoittamalla poikkeuksellisista sääoloista. Avaruustutkimus on ollut osana kehittämässä esimerkiksi parempia suodattimia juomavedelle. Saatat myös kirjoitella tänne avaruustutkimuksen ansiosta. 😉
Lauri Lahtinen: ”Ehkä tätä suuntaa ei kannattaisi jatkaa, koska Raamattu on Jumalan ohjekirja hyvälle elämälle ja antaa mahdollisuuden toivoa uutta elämää tämän jälkeen.”
Tätä mieltä oltiin jo varmasti tuhansia vuosia sitten. Itse en ainakaan mielelläni eläisi samoissa olosuhteissa kuin tuhansia vuosia sitten vaan valitsen mielummin maailman, joka on turvallisempi kuin koskaan, ja jossa ihmisten eliniänodote on korkeimmalla kuin koskaan. Toki aina löytyy niitä, jotka haluaisivat jonnekin historiaan, mutta kyse on yleensä perusteettoman romantisoiduista versioista historiasta tai sitten jopa pelkistä taruista.
Sinänsä hyvä kysymys. Eihän meidän elämämme siitä juuri miksikään muutu, onko niin tai näin.
Se on toki sitten jo ihan toinen asia, kun aletaan miettiä, että mihin kaikkeen täällä maailmassa rahaa laitetaan. Menit aika lailla ulos aiheesta.
Ei se ole ulkona aiheesta, koska metsästetään sitä ns alkuräjähdystä. Ihminen haluaa nähdä sen ja vielä menee muutamia satojamiljardeja siihen, kun tiedemiesten mukaan avaruus laajenee. Mikä laajenee ja minne, jos saa kysyä? Eikö olisi hyvä hyväksyä, että Luoja on luotuaan aina edellä.
Tietäskö joku mitä Cernissä nykyään tehdään? Semmonenkin kiekura on olemassa ja eppäillään, että kerran olisi joku hiukkanen horjahtanut radaltaan. No, siinä on ollut työtä monelle, jotka suunnitteliva ja jotka tekivät. Raamatun ajan asiat eivät ole historian hämärää vaan tätä päivää. Me melkein kaikki olemme saaneet elämän samalla tavalla ja samalla tavalla rakennetaan koteja syödään ja riemuitaan ja viimein maallinen osuus lasketaan maatumaan. Ei minun mielestäni elämän kiertokulussa ole tapahtunut muutoksia.
Jonkun kerran olen Raamatun lukenut läpi, mut kertaakaan ei oon silmiini osunu mitään puhetta pannukakkujutusta. Eikä edes mistään maa-keskeisestä jutustakaan.
Oiskohan jääny jotain semmosta huomaamatta? Jos joku on tämmöisiä asioita Raamatusta löytäny, ni olisin kiinnostunut kuulemaan enemmän. Sen oon kyllä huomannu, et porukoilla on hyvää mielikuvitusta riittäny, kun on semmosta kehdattu väittää.
Niin no, eipä kolminaisuuttakaan mainita Raamatussa, mutta kuitenkin se siellä selkeästi on.
Kovasti ne jotkut Raamatun puolustajat aikoinaan vastustivat tiedemiehiä, jotka alkoivat aavistella jotain maan pyörimisestä auringon ympäri ym.
Jotain sellaista sieltä voisi olettaa löytyvän, kun nykyaikaisetkin litteään maahan uskovat yhteisöt vetoavat usein Raamattuun uskomustaan perustellessaan. 😉
Maanpiiristähän siellä usein kieltämättä puhutaan. Piirihän on kaksiulotteisella tasolla, palloa oltaisiin kuvailtu ihan toisilla sanoilla. Erilaisia mittanauhojakin siellä vedetään maan ylitse, mutta ei koskaan ympäri.
Että lienee ihan tulkitsijasta kiinni, miten maan pallomaisuuden tai litteän muodon Raamatusta löytää.
Pointtini siis on koko ajan se, että Raamattu ei ole eikä siitä saa tehdä luonnontieteen oppikirjaa.
On ihan turhaa syyttää tiedettä Raamatun ohi menneistä tuloksista tai toisaalta Raamattua siitä,
ettei siellä ole tämän päivän tieteen mukaisia asioita kerrottu yksityiskohtaisesti. Ne eivät ole toisiaan vastaan vaan pikemminkin täydentävät toisiaan ja antavat kokonaisnäkemyksen meille tästä universumista.
Ehkä me panemme pisteen, en kuitenkaan osaa sitä tehdä Minä olen kohtalaisen vanha mies ja minun aikanani oli Raamattu arvossaan Jumalan sanana. En muista sellaista, että Hengelliset ihmiset olisivat alkaneet raamatun sanalla vesittämään ajallisia asioita. Sen sijaa hyvin varhaisessa vaiheessa Raamatun arvovaltaa alettiin murentamaan ihn mylnteiseksi katsottavassa hengessä Tässä sanotaan näin, mutta alkukieli sanoo oikeastaan noin ja kingjames on kolmatta mieltä. Ei siinä tarvitse vehnänjyvästäkään suurta palaa leikata, kun se lakkaa itämästä. Kylväjän kädessä saattaa truntua ihan aidolta, mutta ei kasvua.
Lauri,
Raamattu on edelleen arvossaan Jumalan sanana, enkä näe, että kukaan tässä ketjussa kirjoittanut olisi mitenkään ”vesittämässä” tai ”murentamassa” mitään. Kyse on vain erilaisista tulkinnoista ja näkemyksistä.
Itseäni usein harmittaa, kun juuri monet konservatiiveiksi itsensä lukevat ajattelevat kaiken niin mustavalkoisena. Ei tarvitsisi. Niitä harmaan sävyjäkin on ja jopa värejä. Asiat eivät useinkaan ole joko-tai vaan sekä-että, mahdollisesti, ehkä niin, ehkä näin. Emme me pysty kaikessa ymmärtämään Luojaamme eikä kaikessa tarvitsekaan. Mutta olisi mukava, jos yrittäisimme ymmärtää edes toisiamme vähän paremmin. Siksi kai näitäkin keskusteluja käydään.
Ja on muuten muitakin kuin konservatiiveja ja liberaaleja, itse asemoisin itseni johonkin siihen väliin.