Siitä on nyt puoli vuotta, kun blogissani muistutin Laajasalon Teemua kolmesta suuresta vaarasta hänen matkallaan piispankamariin. Oli oikeastaan vähän kurjaa, että Teemun, Hallamaan Jaanan ja Hintikan Kaisamarin lisäksi kukaan muu ei lähtenytkään mukaan leikkiin. Kahden kuukauden ilmoittautumisaika kului turhaan odotellessa.
No, sitten kun toukokuussa piispakokelaat alkoivat yhtä jalkaa juosta vaikka millaisissa kissanristiäisissä (lue: vaalipaneeleissa), niin sitä ravaamista riitti ihan kyllästymiseen asti. Enkä usko, että Ruttopuiston rovasti olisi ollut ainoa väsähtänyt. Kauhea haloo ja mediarummutus nousi asiasta, jonka kuitenkin ratkaisee noin 900 pappia ja yhtä monta luottamusmaallikkoa. Turhauttavinta ratkaisijoittenkin näkökulmasta on, että kisa näyttäisi päättyvän ratkaisemattomaan. Eihän noitten yhteisen todistuksen väliin saa laitetuksi minkäänlaista kiilaa.
Jos nämä kolme olisivat jonkinlaisia tuotteita, joita pitäisi mainostaa, niin se tapahtuisi selvittämällä, miten yksi tuote eroaa edukseen muista tarjolla olevista. Sopivasti voisi kukin itseään kehua, leikkiä kissaa, joka oman hännän nostaa, koska kun kerran toisia ei saa mollata.
Jonkinlaisesta äänestäjien periksi antamisesta kertoo yleisesti kuultu hokema, että nuo kaikki kolme hoitaisivat piispan homman ihan kunnialla, joten on ihan sama, kuka heistä valitaan. Koska kaikkia ei voi valita, niin se ratkaisu on vain jotenkin tehtävä. Suorastaan raukkamaisena pitäisin sitä, että liian vaikean tehtävän edessä joku jättäisi äänioikeutensa käyttämättä. Kell’ ääni on, se ääntä käyttäköön!
Itse pidän Hallamaata joukon syvällisimpänä ajattelijana, Hintikkaa troikan edustavimpana ja Laajasaloa karismaattisimpana, muitakin innoittavana tapauksena. Kaisamaria en ikävä kyllä tunne lainkaan, Jaanan hyvä maine on kulkenut hänen edellään, mutta Teemua, entistä työtoveriani, tunnen sen verran hyvin, että uskallan suositella häntä Helsingin seuraavaksi piispaksi.
Pelkän mutun (musta tuntuu) varassa en ole, vaan Teemun kelpoisuudesta on olemassa useita kiistattomia näyttöjä: Ensin hän oli suosittu nuorisopappi Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa, sittemmin hyvin aikaansaava toiminnanjohtaja ns. Agricola-liikkeessä. Myöhemmin Kallion seurakuntalaiset valitsivat Teemun kirkkoherrakseen, Helsingin kirkkoherrat huusivat hänet seurakuntayhtymän johtoon ja hiippakunnan papisto äänesti hänet tuomiokapituliin pappisasessoriksi. Ei kai tällainen voi ihan turha jätkä olla, mitä?
Laajasalo klaaraa hyvin myös median kanssa. Oma näkemykseni on, että Eero Huovinen vaikutti omana aikanaan omalla olemuksellaan ja viisaudellaan siihen, että Helsingin piispan mediakuva vahvistui rutkasti Turun kustannuksella. Tuomiokapituli on samassa talossa kuin Tuomiokirkkoseurakunnan virastokin, joten laiskojen toimittajien on helppo kysyä kirkkoon liittyvistä asioista useammaltakin jumaluusoppineelta (tuomiorovasti, johtava kappalainen) saman katon alla. Jos Laajasalo kapuaa (eikä siis aja hissillä) Bulevardi 16 B:n vitoskerrokseen, niin haastattelujen määrä lisääntyy taatusti niin, että piispan työhuoneeseen voisi vallan hyvin vetää kiinteät piuhat tiedotusvälineitä varten niin kuin aikanaan oli Vanhassa kirkossa YLE:n ääntä ja kuvaa varten.
Huovista ei saatu siirtymään Helsingistä Turkuun arkkipiispaksi. Eikö sekin jo osaltaan kerro siitä, miten tärkeä tukikohta Suomen Siionissa Annankadun ja Bulevardin kulmatalon ylin kerros on? Suoraan sanottuna en näkisi Laajasaloakaan piispana missään muualla kuin Helsingissä. Teemu sopii stadiin piispaksi niin kuin nenä päähän. Sopii niin tänä vuonna kuin myös vielä kymmenenkin vuoden päästä, jos nyt ei jostakin syystä tärppäisi. Silloin Laajasalo näet olisi ihan miehen… siis tosi piispan iässä eli vasta 52 v.
Täytyy olla kyse jonkinlaisesta taktisesta vedosta, kun arkkipiispa Mäkinen ilmoitti juuri ennen Helsingin vaaleja, että kyllä heillä Turussakin pruukataan pitää piispanvaaleja, eikä mitä tahansa arkipiispanvaaleja vaan ihan arkkipiispan. Ruttopuiston rovastin ensimmäinen ajatus oli, että sittenhän Turkuun taitaa muuttaa joko Kuopion piispa Jari Jolkkonen tai Espoon piispa Tapio Luoma.
Arkkipiispan valitsee ensi keväänä vielä pienempi porukka kuin Helsingin piispan. Viisautta – tai ainakin oikein ja kohtuullista – olisi, jos piispat voisivat tehdä tuon valinnan keskenään ja omista joukoistaan. Näinhän kävi Kari Mäkisenkin kohdalla, kun kyseinen Turun piispa sai painavamman ristin. Periaatteen nimi on Primus inter pares, ensimmäinen vertaistensa joukossa.
Joku eläketeologi ehti jo heti parahtaa, että turkulaisille pitäisi nyt antaa työrauha tuon arkkipiispa-asian kanssa. Tämän kirjoittaja on kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että turkulaisille mitään rauhaa anneta. Eikös se eläkkeelle jääminen merkitsekin sitä, että nyt voi ihan vapaasti sekaantua toisten ihmisten kaikkiin mahdollisiin asioihin niin paljon kuin sielu sietää…?
* * * * * * * *
Puoli vuotta sitten kirjoitin Teemu Laajasalosta näin:
YLE piispuuden merkityksestä 5 vuotta sitten:
https://yle.fi/uutiset/3-5065334
YLE piispanvaaliehdokkaista 2,5 kk sitten:
https://yle.fi/uutiset/3-9638387
Foto: RR
Tietoisuus eri uskonsuuntauksista on todella nykymaailmassa ensiarvoisen tärkeää. Lähtökohdat ja nykyinen merkitys olemassaoloineen.
Uskonnollinen ihminen on vaarallinen tai uhkaava on aivan perusteltu ajattelu. Opetetaan, että jokainen lapsi, nuori, on perisynnin vallassa ja siitä vapautuu vain kirkon opin rituaaleihin uskomalla. Kaikkialta saa lukea uskonnollisten ihmisten pedofiili ja muista tapahtumista, jotka tulevat kylläkin korostetusti esiin kaikissa tiedotuskanavissa, joita nykyisin riittää. Lähi-idän ja Afrikan tapahtumat.
Nykyään lapset, nuoret, ja varttuneemmat ihmiset käyttävät jokaiselle annettua hemkistä ajattelukykyä yhä enemmän hyväksi, jotta tämä elämä tulisi mahdollisimman rikkaaksi ja rakkaaksi elettäväksi. On aivan loogista ja realistista, että tämä näkyy yhä selvemmin myös suhtautumisessa eri uskonsuuntauksiin.
Jeesus. ” Kenellä korvat, kuulkoon ”, sanoisi nyt ” Kenellä aivot, ajatelkoon ”
Eivätköhän lasten ajatukset ja suhtautumistapa ole aikuisilta omaksuttuja. Vastuussa ovat vanhemmat, mutta myös media ja sen edustamat arvot ja asenteet. Ja pitkän kokemukseni mukaan mikään ei ole niin helppoa kuin peloittelu.
The Bible Society: ”…Raamatun tunteminen oleellisesti sivistykseen kuuluvaa.”
…ja varmaan kaikille maailman ihmisille…
Suhteellisuudentaju ja itsekriittisyys tulvii tuosta niin, että melkein pelottaa.
We are most amused!
Minä ainakin olen kohdannut sellaisia uskonnollisia ihmisiä, jotka lapsi voi helposti kokea uhkaaviksi. Heidän oman näkemyksen ehdottoman totuuden korostaminen ja ympäröivän kritiikin mitätöinti antaa vähän kuin jääräpäisen humalaisen mielikuvan. Silloin lapsi ei voi aidosti kohdata tuota ihmistä ja kokee tilanteen uhkaavana.
Sellainen lähetystyö, jossa vaaditaan tekemään uskonratkaisu ja heittämään järki nurkkaan helvettiin joutumisen uhalla tuottaa jokaista kääntynyttä kohti moninkertaisen määrän pakanoita. Kristinuskosta tehdään irvikuva joka sitten pitäisi niellä purematta. Eihän kukaa järkevä, normaalissa mielentilassa oleva ihminen lähde tällaiseen mukaan. Lapsien ja yhtä lailla aikuisten saama kuva kristinuskosta jää helposti näiden kiihkoilijoiden värittämäksi.
Minut pantiin lapsena jostain syystä helluntailaisten pyhäkouluun. Muutamat aikuiset käyttäytyvät siellä samalla tavalla kuin juoppohulluuden vaivaamat spurgut, joita Helsingissä oli 60-luvulla paljon. Kieltäydyin parin kerran jälkeen enää menemästä sinne.
Kyllä uskontunnustuksemme ja Augsburgin tunnustuksen mukaan lihassa eli elossa oleva Ihminen ei lihassaan vapaudu turmeluksestaan vaan vakaumuksellisena ja pelastuksessaan uskovana olevana tarvitsee ja ennenkaikkea ymmärtää tai haluaa sanan- ja ehtoollisen armonvälineen säännöllistä hoitoa. Tämä on kirkkomme tunnustuksen mukainen opetus, vaikka pappimme sitä Meille eivät halua kertoakaan. Asiassa on myös kysymys Ihmisen pelastuksesta.
Pekka: Olet korostanut usein aivan oikein tärkeyttä olla säännöllisesti osallinen armonvälineistä, sanasta ja sakramenteista. Se on Pyhän Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen mukaista. Mutta kun tässä kirjoitat, että ”vaikka pappimme sitä meille eivät halua kertoakaan”, niin tämä on yleistys. Ei pidä antaa väärää todistusta.
Tähän on hyvä heittää anekdoottina, että jos USAsta poistuis kaikki ateistit, niin 93% tieteentekijöistä lähtisi, mutta vain 1% vangeista.
Hitchensiltä aikoinaan kysyttiin haastattelussa, että jos vastaan tulisi miesjoukko, niin eikö hän tuntisi olonsa turvallisemmaksi jos tietäisi heidän tulleen juuri rukoustapaamisesta, johon Christopher vastasi loistavasti ”Pysyäkseni pelkästään kirjaimella B alkavissa kaupungeissa joissa olen käynyt kuten Belfast, Beirut, Baghdad, Bombay, Bethlehem ja Belgrad, niin voin epäröimättä sanoa tuntevani oloni uhatuksi mikäli tietäisin joukkion olevan tulossa uskonnollisesta tilaisuudesta”
”Tähän on hyvä heittää anekdoottina, että jos USAsta poistuis kaikki ateistit, niin 93% tieteentekijöistä lähtisi, mutta vain 1% vangeista.”
Olen lukevinani tuosta jotain sellaista, että vangit olisivat huonompia ja pahempia ihmisiä kuin muut. Itse en ajattele niin. Enkä varsinkaan niin, että usko Jumalaan saisi ihmisen rikoksen tielle.
Toki riippuu miten rikos määritellään. Se ei ole välttämättä paha teko, varsinkin jos ajatellaan monia muita maita kuin Suomea.
Ovatko Otto C sinun mielestäsi Jumalaan uskovat ihmiset pahempia ja huonompia kuin muut? Ateistit eivät ole mitenkään pahempia, paitsi ehkä silloin kun yrittävät saada uskovat näyttämään pahoilta. Ja päinvastoin 🙂
Ja kyllä jokainen uskovainenkin tietää miten epätervettä uskonnollinen meno voi olla. Mutta mielestäni on eroa siinä ollaanko tulossa ”uskonnollisesta tilaisuudesta” vai rukoustapaamisesta. Jos rukoustapaamisessa on oltu rukoilemassa asioiden puolesta, se ei saa ihmisiä epäterveeseen kiihkoon.
Minua näin uskovana suoraan sanottuna vähän pelottaa tulevaisuus. Kun koko ajan enemmän tulee tällaisia uutisia ja otsikoita, joissa uskovat kuvataan uhkaavina ja epäterveinä tai typerinä, varsinkin kun samanaikaisesti kaikki kristillinen toiminta pyritään piilottamaan, ja niiden sisältö jää vain huhupuheiden varaan (kuten alkukirkon aikanakin) niin millainen on uskovien asema tulevaisuudessa?
Aiotko sinä Otto Chrons puolustaa uskovia tai tuoda keskusteluissa (toisaalla) esiin näkökulmaa, että eivät uskovat ole hulluja, tyhmiä tai vaarallisia, vaikka joitakin ääritapauksia on, ja on aina ollut?
Sari, ja Ottokin, osaa Yhdysvaltain vinosta vankintilastosta selittää se, että vangit uskovat ehdonalaislautakuntien olevan myönteisempiä heitä kohtaan, mikäli he osoittavat olevansa uskovaisia, mutta on mahdotonta sanoa kuinka isoa osaa. Sinänsä voidaan kuitenkin sanoa, että uskovainen uskoo olevansa vastuullinen vain Jumalalle, ja voi pyytää rikostaan anteeksi tältä. Ateistilla ei ole tällaista porsaanreikää. Muuttaako tämä sitten uskovaisen käyttäytymisen helpommin rikollista toimintaa kohtaan verrattuna ateistiin? Jälleen mahdoton sanoa, mutten sinänsä usko tähän. Joillain ihmisillä voi vain olla taipumus rikolliseen toimintaan uskomuksista riippumatta. On osoitettu, että uskovaisia ja rikoksiin syyllistyneitä* on suurempi osuus köyhistä ja kouluttamattomista, kuin rikkaista ja koulutetuista, joka myös vinouttaa rikollis- ja uskovaisuustilastoja.
*Tarkoituksenani ei ole tässä yhdistää uskovaista ja rikollista yhdeksi, vaikka se siltä ainakin minun silmiini näyttää. Ainoastaan ilmaista nämä yhdellä lauseella.
”Toki riippuu miten rikos määritellään. Se ei ole välttämättä paha teko, varsinkin jos ajatellaan monia muita maita kuin Suomea.”
No ajattele vaikka tätä USA:ta. Ovatko siellä vangit pääsääntöisesti pahantekijöitä? Ja kyllä minä sanoisin, että esim. murhaajat ovat ihan määritelmällisesti pahempia ihmisiä kuin muut. Ei se ihmisarvoa kuitenkaan poista.
”Jos rukoustapaamisessa on oltu rukoilemassa asioiden puolesta, se ei saa ihmisiä epäterveeseen kiihkoon.”
Oman kansan puolesta rukoillaan noissa kaupungeissa varsin usein ja sitten mennään varmistamaan, että oma kansa pärjää. Se, että sinulla ei ole varsinaista syytä Suomessa päivittäin rukoilla turvallisuutesi puolesta, johtuu osaksi siitä, että olemme varsin maallinen maa, eikä meillä ole kehittynyt uskontojen välisiä konflikteja. Toivotaan, että näin on jatkossakin.
”Kun koko ajan enemmän tulee tällaisia uutisia ja otsikoita, joissa uskovat kuvataan uhkaavina ja epäterveinä tai typerinä, varsinkin kun samanaikaisesti kaikki kristillinen toiminta pyritään piilottamaan, ja niiden sisältö jää vain huhupuheiden varaan (kuten alkukirkon aikanakin) niin millainen on uskovien asema tulevaisuudessa?”
Toivottavasti tuo uhkaava ja epäterve uskonnollisuus ei rantaannu meille. Sinäkin varmaan olet sitä mieltä, että sellaista on olemassa. Briteissäkin hakattiin vähän aikaa sitten kadulla veitsillä palasiksi nuori sotilaspoika uskonnon nimissä. Millä tavalla kristillinen toiminta on piilotettu? Mediat ja kampanjat ovat aina vaan näkyvämpiä. Meilläkin näkyy ihan kristillinen kanava vaikken sellaista haluaisi. Kun vain 27% kansasta osaa sanoa uskovansa kristinuskon Jumalaan niin sanoisin, että näkyvyys on jopa suhteettoman suurta.
Tuota anekdoottia voisi myös jatkaa, että ”vain 2% kongressin jäsenistä lähtisi maasta”, joten tarkoittaako tämä, että uskovaiset ovat erityisen hyviä politiikassa? 🙂
Uskonnot ovat yhteisöllisiä (toisin kuin uskonnottomuus), josta seuraa sekä hyviä että huonoja asioita. Sanotaan esimerkiksi että 0.01% muslimeista on vaarallisia terroristeja, 5% muslimeista hyväksyy tämän, mutta ei itse ikinä osallistuisi tekoihin ja loput 95% ovat hiljaa, koska eivät voi ”vastustaa islamia” kun ääriliike edustaa sitä ”oikeaa islaminuskoa”. Tästä seuraa yleinen epäluulo kaikkia muslimeita kohtaan.
Samanlaista oman uskonnon puolustamista ja ongelmien kieltämistä löytyy vaikkapa kotoisista VL ja JT liikkeistä. Siksipä ei ole kovin ihmeellistä, että ihmisten mielissä (vahva) uskonnollisuus näyttää uhkaavalta.
Yksittäisen ihmisen henkilökohtainen usko ei aiheuta uhkaa, mutta kuuluminen uskonnolliseen ryhmään aiheuttaa. Perinteinen ”guilty by association” ongelma siis.
No otsikko on taas aika kumma ja juttu ”useampi kuin yksi kahdeksasta lapsesta ajattelee, että uskonnolliset henkilöt tai eri uskonnon edustajat kuin lapsi itse, ovat uhkaavia tai vaarallisia. The YouGov -mielipidetutkimukseen vastasi 795 opettajaa ja 566 iältään 8-15 -vuotiasta lasta. Asiasta kertoo Western Daily Press ”
Englannissa ja Walesissa asuu yhteensä muutama kymmen miljoona ihmista. Otos jo on aika niukka. Mitä tarkoittaa, että useampi kuin yksi kahdeksasta lapsesta? Eikös tutkimus saanut sitä selville? Googlaamalla saa varmaan selville tutkimuksen tekijän. Se ja sen tausta kertovat sitten jotain. En nyt viitsi vaivautua.
Voisiko tällaiset löysät ns. uutiset jättää julkaisematta?
Ja Chronsin heittoon kommentti, että mihin ja kenen tuottamaan tietoon sekin perustuu.
Alla olevassa jutun lopussa suuntaa-antavia lukuja vangeista uskontokunnittain.
http://www.patheos.com/blogs/friendlyatheist/2013/07/16/what-percentage-of-prisoners-are-atheists-its-a-lot-smaller-than-we-ever-imagined/
Tuo mainittu 93% koskenee tieteen kovinta eliittiä, National Academy of Sciences, johon kuuluu n. 2 000 tieteentekijää.
Mitä kovempi luu, sitä vähemmän luulee…, ja kääntäen…
Koska mielipidetutkimusten osallistujamäärä tuntuu usein aiheuttavan epäilyjä, niin lienee syytä selventää, että 1000 henkilön satunnaisotos riittää käytännössä aina antamaan riittävän hyvän tuloksen, vaikka kyseessä olisi USAn 200M aikuisen kokoinen henkilömäärä. Suurempi haaste onkin tuo satunnaisuus, koska ihmisiä ei yleensä voi pakottaa vastaamaan. Tosin kun tässä on kyse lapsista, niin ehkäpä ongelma ei ole niin suuri, koska lapset yleensä saadaan vastaamaan tällaisiin kyselyihin helposti 🙂
Tietenkään tuloksia Britannista ei voi yleistää koskemaan esim. Suomea, koska uskonnollinen tilanne siellä on hyvin erilainen. Myös kyselyn ajankohta vaikuttaa, jos esim. juuri ennen kyselyä on uutisissa ollut juttuja uskonnollisista terroriteoista tms.
Tutkimuksen tilaajana oli ”Bible Society”, joten sekin lienee värittänyt kysymyksenasettelua. Kotoisena esimerkkinä kirkon tutkimukset, joissa vastausvaihtoehtoina:
Uskonnollinen ihminen
Ei uskonnollinen ihminen
Vakaumuksellinen ateisti, jumalankieltäjä
Tällaisen jälkeen onkin sitten hyvä uutisoida isosti, kuinka nuorista vain 7% on ateisteja 🙂
Yritetäänkö tässä esitellä ns. tieteellistä maailmankatsomusta? Tämä on tyypillistä nettitieteellisyyttä, jossa prosenttijakauma on lukumäärän ohella ainoa tilastollinen suure eikä taustamuuttujista välitetä sen kummemmin.
Mitään järkeviä yleistyksiä uskonnollisuuden ja rikollisuuden välisestä suhteesta ei tästä voi tehdä. Todennäköistä on, että köyhyys on se taustamuuttuja, joka selittää vankien näennäisen uskonnollisuuden. Tyypillinen vankilassa olija on köyhä ja kouluttamaton. Kouluttamattomilla ihmisillä on taipumusta synkretistiseen, mytologiseen maailmankuvaan, jossa on jäsentymättömänä sekoituksena kristillisyydestä ja eri lähteistä tulevaa taikauskoa. Nämä yhteiskunnan vähäosaiset eivät kuitenkaan tyypillisesti ole järjestäytyneen uskonnon aktiivisia harjoittajia.
He kuitenkin kelpaavat ateisteille, jotka eivät maaiman menosta muuten paljoa ymmärrä, edustamaan uskonnollisia ihmisiä. Päämäärä oikeuttaa vapaa-ajattelijat käyttämään falskeja keinoja, kun se heille sopii. Muilta sen sijaan vaaditaan ”tieteellistä näyttöä” ja esitetään itse hyvinkin sivistyneitä, vaikka omat esitykset ovat lukiolaistasoa.
”Todennäköistä on, että köyhyys on se taustamuuttuja, joka selittää vankien näennäisen uskonnollisuuden. Tyypillinen vankilassa olija on köyhä ja kouluttamaton. Kouluttamattomilla ihmisillä on taipumusta synkretistiseen, mytologiseen maailmankuvaan, jossa on jäsentymättömänä sekoituksena kristillisyydestä ja eri lähteistä tulevaa taikauskoa.”
Ohhoh. Köyhä on siis oletettavasti tyhmä, eikä osaa uskoa oikein. Koulutettu ihminen uskoo oikein.
”He kuitenkin kelpaavat ateisteille, jotka eivät maaiman menosta muuten paljoa ymmärrä, edustamaan uskonnollisia ihmisiä.”
Eli, et halua, että ateistit pitäisivät köyhiä uskonnollisina ihmisinä. Mitäs Jeesus tähän sanoisikaan?
”Muilta sen sijaan vaaditaan “tieteellistä näyttöä” ja esitetään itse hyvinkin sivistyneitä, vaikka omat esitykset ovat lukiolaistasoa.”
Lukion opettajana voin sanoa, että sinä tässä nyt alitat rimaa.
Otsikon mukaan lapset pitävät uskonnollisia ihmisiä uhkaavina tai vaarallisina. Jutun mukaan näitä pidetään enemmänkin kummallisina, vanhanaikaisina tai kiinnostavina.
Suomalaisia olosuhteita kuvaa se mitä muutama vuosikymmen sitten yksi vankilanjohtaja antoi asiakkaistaan. Asiakkaiden ikäryhmä oli sellainen että he olivat lapsia kun valtaosa suomalaisista lapsista kävi pyhäkoulun.
Hän totesi että hänen asiakkaistaan vain 2 % oli koskaa eläessään ollut mukana pyhäkoulussa.
Monikohan prometheusleiriläinen on vankilassa? Kyse taitaa enemmän olla vanhempien tuesta lapsille kuin itse uskonnollisuudesta.
Matias, tämä on jo toinen kerta, kun näen sinun käyttävän tuota anekdoottia. Onko sinulla lähdeviitettä kyseiseen lausuntoon, jotta voisin tarkistaa, onko ko. henkilö noin sanonut.
Olisi myös mielenkiintoista tietää, miten kyseinen vankilanjohtaja oli nämä tietonsa kerännyt. Tarkistettiinko seurakuntien arkistoista jokaisen vangin osallistuminen pyhäkouluun, vai kysyttiinkö sitä kaikilta vangeilta, vai perustuiko otanta vain sellaisiin vankeihin jotka itse ilmoittivat osallistuneensa pyhäkouluun lapsena?
On helppo kuvitella, kun prosenttijengiläiseltä huumerikolliselta kysytään ”kävitkö lapsena pyhäkoulua” niin vastaus on ”no en v***ssa käyny!”, joten mikä on kyselyn luotettavuus tällaisessa tilanteessa?
Entäs kuinka suuri osa vangeista oli käynyt rippikoulun? 🙂
Jos joku otanta on alle 3000, ni eipä sitä tutkimusta kovin luotettavana voi pitää. Oikein huvittaa nämä otsikotkin, joiden selkeä tarkoitus on luoda uskonnollisuuden vastaisia näköaloja. Useinmat lukevat vain otsikot ja täydestä menee, kuin väärä raha.
Pekka, jutussa sanotaan, että ”useampi kuin yksi kahdeksasta lapsesta ajattelee, että uskonnolliset henkilöt tai eri uskonnon edustajat kuin lapsi itse, ovat uhkaavia tai vaarallisia”, mutta jos pyöristetään tuo tasan kahdeksaann, niin 95% luottamusvälillä saadaan kaavalla 1,96* (neliöjuurimerkki)(p*(1-p)/n), jossa p on prosettiosuus lapsista, jotka ilmoittavat pitävänsä uhkaavina, ja 1-p muut, sekä n on tutkimusjoukon koko, eli 566, tällöin virhemarginaaliksi saadaan 3,5%yksikköä suuntaansa. Eli tutkimuksen voidaan sanoa olevan melko luotettava.
pikkukorjaus virhemarginaaliin: 2,7%yksikköä suuntaan.
Kyllä aikuinenkin voi kokea uskonnollisen ihmisen vaarallisena tai uhkaavana. Minä ainakin koen kumpaakin, kun näen tv:ssä Isisin johtajia. Hehän ainakin ovat uskonnollisia ihmisiä.