Jonkin tarinan mukaan kiinalainen seisoi suomalaisen maantien varressa ja katseli liikennettä. Oikealta tuli tukkirekka ja katosi vasemmalle. Jonkin ajan kuluttua vasemmalta tuli tukkirekka ja häipyi oikealle. Henkilö pudisteli päätään ja totesi: Hulluja nuo suomalaiset! Vuolasti virrannut ajatusten raisionjoki päässäni on ehtynyt. Olen vain katsellut ja pakonomaisesti jotain kommentoinut.
Nykykriteereillä ei varmaan Vuorisaarnaakaan olisi voinut pitää, kun ainoa esiintyjä oli tiettävästi mies. Jeesus sanoi joillekkin: Mene äläkä enää syntiä tee! Uskonpuhdistuksen juhlavuonna taannoin paikallinen lehti laittoi suuren otsikon siitä, mitä Luther oli sanonut Melanktonille: Tee rohkeasti syntiä! Olihan siinä jatkokin, mutta lehti ei sitä välittänyt lukijalle.
Jos väkikato hermostuttaa, niin pitäisi tehdä tutkimus mitä ihmiset hengellisyydesta hakevat. Jos haetaan viihdettä, niin esimerkiksi Ruisrock on vain kerran vuodessa. Jos ohjelma on samanlainen joka viikko, niin kolmannen viikon jälkeen kyllästytään. Ei Tuntematonta sotilastakaan katsota kuin Itsenäisyyspäivänä. Jos hengellisellä toiminnalla ei ole syvempää merkitystä, vaikea on keksiä lisää vetovoimaa.
Onhan toki sitten ns vapaa kristillisyys, jossa ei ole käsikirjan orjuuttavaa voimaa. Siellä voi aina tapahtua jotain. Mitä kiihkeämmin jotain mainostetaan ja odotetaan, sitä avoimempia ihmiset ovat uuden vaikutukselle. Hengelliselläkin alalla on muodostunut stara-kulttuuri. Nimi vetää ja ja aina kokoonnutaan paikalle, kunhan ei sama tähti loista montaa kertaa kuukaudessa. Liika tiheys muuttaa helposti ihmisen siis ihmiseksi. Profetioita tulee ja menee eikä juurikaan kiinnitetä huomiota siihen ovatko ne olleet totta vai ei.
Löydän itseni seisomasta pölyävän maantien laidasta. Liikennettä kulkee oikealta vasemmalle ja vasemmalta oikealle ajatuksella: päämäärä ei ole tärkeä vain liike! Oliko se joku Schindlerin lista, joka kertoi toimeliaisuudesta, joka tarvitsi paljon väkeä, mutta tiesikö joku mitä aineellista hyvää se tuotti. Taidan vetäytyä mökkiini ja voin todeta: Juuri kukaan ei pysähdy ja kysy: Olisiko pappa menossa jonnekkin?
Hyviä ajatuksia, hitaus, hiljaisuus, tavanomaisuus ja inhimillinen elämä se on sallittua.
En nyt muusta tiedä, mutta tukkirekkavertaus oli huono, etten sanoisi populistinen. Puutavara-autot eivät nimittäin aja Suomen teillä päämäärättömästi edes takaisin vaan tarkasti laaditun logistisen aikataulun mukaan. Ajoa säätelee tietojärjestelmässä ohjattu päiväkohtainen tieto siitä, milloin mitäkin puulaatua tarvitaan milläkin tehtaalla. Tällä saadaan myös tyhjänä ajaminen minimoitua.
Puutavara-autojen logistiikassa päämäärä on ainoa määräävä tekijä, ei liike. Sillä saadaan Suomen metsäteollisuus osaltaan pysymään kilpailukykyisenä ja leipä monen ammattilaisen pöydässä.
Ilmeisesti tartuit oleelliseen?
Kyllä se oli oleellista, koska se oli koko juttusi lähtökohta. Siis Fake news. Päämäärä on tärkeä.
Olen kuullut opetusta siitä, että kristinusko vapautti Eurooppaa sekamelskasta ja palautti avioliiton miehen ja naisen välisenä ja jälkikasvua tuottavana kunniaan. Uuspakanuus palauttaa entiset tavat ihmisten keskuuteen. Väistyykö kristikunta vai sopeutuuko, siinäpä pulma.
Olen kuullut opetusta siitä, että kristinusko vapautti Eurooppaa sekamelskasta …
Milaisessahan kunnossa Eurooppa oli esim. välillä 1300-1600 jKr kun kristinuskon vaikutus oli voimakkaimmillaan.
Suomen kansa taistelee Arielia (Jumalan Leijona) vastaan päämiehiään myöten kuin houkka kansa, joka ei ymmärrä mikä on ollut sen rauhan takaajana.
Kansa on pian pakanain veratainen, joka etsii mielenrauhaa maallisista, vaikka joka kylässä on kirkko muistuttamassa todellisesta Rauhan Lähteestä.
Jeesuksesta on pian tullut kirosana ja Korkeimman oikeus on vääristelty ihmismielen mukaan. He sanovat, ei voi tietää, mitä Raamatussa tarkoitetaan, koska sen sanat ovat niin hämäriä, mutta sen tähden he sulkevat itsensä pois kaikkivaltiaan siunaukselta ja kääntävvät katseensa pakanoiden puoleen, joilta he apuansa toivovat…
”Niinkuin yöllinen uninäky on oleva kansain lauma, joka sotii Arielia vastaan, kaikki, jotka sotivat sitä ja sen varustuksia vastaan ja sitä ahdistavat.
Niinkuin nälkäinen on unissaan syövinänsä, mutta herää hiuka sydämessä, ja niinkuin janoinen on unissaan juovinansa, mutta herää, ja katso, hän on nääntynyt ja himoitsee juoda, niin on oleva kaikki kansain lauma, joka sotii Siionin vuorta vastaan.
Hämmästykää ja ihmetelkää, tuijottakaa sokeiksi itsenne ja sokeiksi jääkää! He ovat juovuksissa, vaikkeivät viinistä, hoipertelevat, vaikkeivät väkijuomasta.
Sillä Herra on vuodattanut teidän päällenne raskaan unen hengen ja sulkenut teidän silmänne-profeettanne, ja peittänyt teidän päänne-näkijänne.
Niin on kaikki ilmoitus teille niinkuin lukitun kirjan sanat; jos se annetaan kirjantaitavalle ja sanotaan: ”Lue tämä”, niin hän vastaa: ”Ei voi, sillä se on lukittu”,
ja jos kirja annetaan kirjantaitamattomalle ja sanotaan: ”Lue tämä”, niin hän vastaa: ”En osaa lukea”.
Ja Herra sanoi: Koska tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta pitää sydämensä minusta kaukana, ja koska heidän jumalanpelkonsa on vain opittuja ihmiskäskyjä, sentähden, katso, minä vielä teen tälle kansalle kummia tekoja-kummia ja ihmeitä, ja sen viisaitten viisaus häviää, ja sen ymmärtäväisten ymmärrys katoaa.
Voi niitä, jotka syvälle kätkevät hankkeensa Herralta, joiden teot tapahtuvat pimeässä ja jotka sanovat: ”Kuka meitä näkee, kuka meistä tietää?”
Voi mielettömyyttänne! Onko savi savenvalajan veroinen? Ja sanooko työ tekijästään: ”Ei hän ole minua tehnyt”, tai sanooko kuva kuvaajastaan: ”Ei hän mitään ymmärrä”?
Vain lyhyt hetki enää, niin Libanon muuttuu puutarhaksi, ja puutarha on metsän veroinen.
Sinä päivänä kuurot kuulevat kirjan sanat, ja sokeiden silmät näkevät vapaina synkeästä pimeydestä.
Nöyrät saavat yhä uutta iloa Herrassa, ja ihmisistä köyhimmätkin riemuitsevat Israelin Pyhästä.
Sillä väkivaltaisista on tullut loppu, pilkkaajat ovat hävinneet, ja kaikki vääryyteen valppaat ovat tuhotut, ne, jotka sanallansa langettavat ihmisiä syyhyn ja virittävät pauloja sille, joka oikeutta puolustaa portissa, ja verukkeilla syyttömän asian vääräksi vääntävät.
Sentähden Herra, joka Aabrahamin vapahti, sanoo Jaakobin heimolle näin: Ei Jaakob enää joudu häpeään, eivätkä hänen kasvonsa enää kalpene.
Sillä kun hän näkee, kun hänen lapsensa näkevät keskellänsä minun kätteni työn, niin he pyhittävät minun nimeni, pitävät pyhänä Jaakobin Pyhän ja peljästyvät Israelin Jumalaa. Jes.29:7-23