Kuvassa rakkaani Colette kotonamme vuoden alussa 2.1.2025.
Toisella vuosisadalla kirkko eteni Egyptissä hyvin nopeasti. Yksi juhla hidasti etenemistä. Erään pakanallisen jumalan kunnian ilmestymisen juhla. Se päätettiin vallata. Alettiin julistamaan Jeesuksen Kristuksen kunnian ilmestymistä, epifaniaa. Tämän juhlan vanhin aihe oli Jeesuksen kaste. Näin syntyi meidän loppiaisemme eli epifaniamme 6. tammikuuta.
Jeesuksen kasteessa käytettiin vettä. Kasteen toimitti Johannes Kastaja. Oleellista kuitenkin oli se, että Jeesus itse oli läsnä tuossa kasteessa. Näin kristillinen kaste sai alkunsa. Samalla kerralla Jumalan kunnia tuli valtaisana esille. Taivaat aukenivat. Jumala, Isä Kaikkivaltias kuulutti läsnä oleville, että Jeesus on Jumalan Poika, siis olemukseltaan Jumala. Samalla kertaa myös Pyhä Henki laskeutui taivaasta Isän luota Pojan luo. Kyyhkysen muodossa hän laskeutui tuoden taivaan tervehdyksen maan päälle. Jeesus on Jumala.
Jeesuksen kaste julistaa, että Jumala on Kolmiyhteinen. Kun siis kirkko kastaa Kolmiyhteisen Jumalan nimeen, niin tällä tavoin ylistetään Pyhää Kolminaisuutta. Kirkko seuraa Jeesuksen kastekäskyä, kastaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Kun loppiaiseen on myöhemmin liitetty viisi muutakin Jumalan kirkkauden ilmestymisen aihetta, niin kasteen ylistystä vietetään loppiaisen jälkeisenä sunnuntaina.
Sunnuntai 12.1.2025
1. sunnuntai loppiaisesta
Kasteen lahja
Kasteen sunnuntain aiheena on se, että kasteessa Jumalan ääretön rakkaus meitä ihmisiä kohtaan tulee näkyviin. Jumala ottaa meidät omakseen. Hyvyydessään hän julistaa, että me kuulumme hänelle.
Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme,
hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin,
Tämä taivaallisen rakkauden julistus on Jumalan oma teko. Hänen oman päätöksensä mukaisesti. Hän itse on kaiken tehnyt meidän puolestamme. Hänen lahjaansa kaikki on. Hän ojentaa pelastuksensa. Jeesus itse on tapahtuman keskus. Hänen hyvyytensä ojentaa meille armon ja anteeksiannon. Hän meidät vanhurskauttaa ilman meidän pienintäkään omaa osuuttamme tai ansiotamme.
hän pelasti meidät,
ei meidän hurskaiden tekojemme tähden,
vaan pelkästä armosta.
Jeesuksen kasteessa Johannes Kastaja käytti vettä. Veden käyttö esiintyy runsaana jo Vanhassa testamentissa. Hepreankielisessä Raamatussa pestä -sanakin esiintyy jopa 72 kertaa. Puhdistautuminen esiintyy niissä milloin arkisemmissa, milloin mitä pyhimmissä toiminnoissa. Kasteen sunnuntain epistolassa kerrotaan, että Jumala pelasti meidät pesemällä meidät kasteen vedellä. Tämän pesu liittyy jo noin 600 vuotta varhaisempaan profetiaan, jonka Jumala antoi Hesekielille.
Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä,
niin että te puhdistutte,
minä puhdistan teidät kaikesta saastastanne
ja epäjumalienne kaikesta iljettävyydestä.
Minä annan teille uuden sydämen
ja teidän sisimpäänne uuden hengen.
Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois
ja annan tilalle elävän sydämen.
Minä annan Henkeni teidän sisimpäänne.
Hes. 36:25-27
Toisessa lukukappaleessamme tuohon profetiaan viitataan. Jumalan pyhässä käytössä kaste antaa uuden elämän ja Pyhän Hengen uudistuksen. Piispa Titukselle lähetetyssä kirjeessä se sanotaan näin:
niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät.
Vanhassa testamentissa kerrotaan erilaisten nesteiden valuttamisesta, vuodattamisesta. Myös epistolamme käyttää vuodattaa -sanaa siinä yhteydessä, kun Jeesuksen lähettämä Pyhä Henki kasteen tapahtumassa laskeutuu yllemme.
Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme
Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,
Luonnollinen syntymämme antaa meille ajallisen elämän.
Mutta kasteessa annettu uusi syntymä antaa meille iankaikkisen elämän.
Tämän meidän lukukappaleeseen sisältyvän sanoman kirkkoisä Augustinut on selkeästi korostanut omassa kasteopetuksessaan, kun hän vertaa luonnollista syntymäämme ja Jumalan lapseksi syntymäämme.
jotta me hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi
ja saisimme osaksemme ikuisen elämän, niin kuin toivomme.
Toinen lukukappale eli epistola: Tit. 3:4–7
Kirjeestä Titukselle, luvusta 3
Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin,
hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta.
Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi,
niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät.
Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme
Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,
jotta me hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi
ja saisimme osaksemme ikuisen elämän, niin kuin toivomme.
Augsburgin tunnustus on kirkkomme tärkein 1500 -luvulla laadittu tunnustuskira. Se luettiin julki 25.6.1530. Sen puhe kasteesta on luettavissa osoitteessa
https://tunnustuskirjat.fi/augstunn.html#Kaste
Kirkkomme tunnustus Augsburgin tunnustuksen puolustuksen kasteopetus näkyy osoitteessa
https://tunnustuskirjat.fi/puolustus/IX.html
Kirkkomme tunnustukseen kuuluu myös Lutherin Iso katekismus
https://tunnustuskirjat.fi/ik/4osa.html
Panen esille vain pienen pätkän tästä selityksestä
Kaste on aivan eri asia kuin muu vesi. Tämä ei johdu veden luonnollisesta olemuksesta, vaan siitä, että veteen tulee jotain jalompaa. Jumala itse luovuttaa siihen kunniansa ja panee siihen valtansa ja voimansa. Siksi se ei olekaan pelkkää luonnollista vettä, vaan jumalallista, taivaallista, pyhää ja pelastavaa vettä tai jotain vielä ylistettävämpää.
Kirkkomme tunnustukseen kuuluu myös Lutherin Vähä katekismus.
Tässä sen opetus kasteesta
https://tunnustuskirjat.fi/vahakatekismus.html#pyhankasteen
Myös Schmalkaldenin opinkohdat kuuluvat kirkkomme tunnustuskirjoihin.
Sen kolmannessa osassa luvussa viisi käsitellään kastetta:
https://tunnustuskirjat.fi/s/kolmas.html
Maailman suurimman tunnustuskunnan Katolisen kirkon Katekismuksen kasteopetus kohdat 1213. – 1284 on luettavissa täällä:
https://usercontent.one/wp/katolinen.fi/wp-content/uploads/2024/08/KKK-2.OSA-2.JAKSO-1-2.L-1210-1532.pdf?media=1733210520
Rakkaan kotomaamme toisessa kansankirkossa Ortodoksisessa kirkossa olevaan ohjelmaan
radiossa 5.1.2025 klo 20 toimitetun veden pyhityksestä pääsee kuuntelemaan täältä
https://areena.yle.fi/podcastit/1-72493180
Teofanian juhlaliturgia ja suuri vedenpyhitys 6.1.2025 pääsee seuraamaan täältä
https://ort.fi/news/verkkolahetys-teofanian-liturgia-uspenskin-katedraalista/
Opetuslapsi Tuomas on merkittävässä asemassa Johanneksen evankeliumissa. Evankeliumin perusjuoni eli kertomuksen kaarisilta alkaa siitä, että SANA TULI LIHAKSI eli siis Jumala otti ihmisyyden olemukseensa. Tuomaan tuonnustuksessa perusjuoni saa kaarisillan toisen pään eli perusjuonen valmiiksi tulon. Kirkon elämässä. seurakunnan tunnustuksessa YLÖSNOUSSUT JEESUS on läsnä ja HÄN TULEE LIHAKSI SEURAKUNNAN TUNNUSTUKSESSA. Tuomashan tunnustaa Jeesuksen HERRAKSEEN JA JUMALAKSEEN. Näin Jeesus -tunnustus jatkuu kautta koko kirkon historian ylösnousseen Vapahtajamme ollessa jokaisessa messussa toimituksen keskeinen läsnäolija. Hän on meidän kanssamme. Tuomaan tunnustus on uskon apostolin sana, jota kirkko julistaa kaikkialla maailmassa. Jeesus on meidän Herramme ja Jumalamme.
Johanneksen evankeliumi:
20:28 Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: ”Minun Herrani ja minun Jumalani!”
Apostoli Tuomas tuli nykyisen Intian alueelle, nykyisen Keralan osavaltion alueelle vuonna 58 jKr. Intian Tuomaskirkko katsoo oman historiansa alkaneen tuosta lähetysmatkasta.
Nykyisin Keralan osavaltion väestöstä suurin osa on dravidalaisia malajaleja. Se on Intian kehittynein osavaltio. Malajalam on Keralan virallinen kieli,
Kuuntelin äänikirjana Tituksen kirjeen ja Heprealaiskirjeen malajalamiksi.
Panen linkin blogini tekstin takia Tituksen kirjeeseen.
https://www.wordproject.org/bibles/audio/25_malayalam/b56.htm
Sanskritin kielinen käännös Tit. 3:4-7 sanoo selkeästi kasteen ja Pyhän Hengen saamisen yhteyden:
४(4) किन्त्वस्माकं त्रातुरीश्वरस्य या दया मर्त्त्यानां प्रति च या प्रीतिस्तस्याः प्रादुर्भावे जाते
५(5) वयम् आत्मकृतेभ्यो धर्म्मकर्म्मभ्यस्तन्नहि किन्तु तस्य कृपातः पुनर्जन्मरूपेण प्रक्षालनेन प्रवित्रस्यात्मनो नूतनीकरणेन च तस्मात् परित्राणां प्राप्ताः
६(6) स चास्माकं त्रात्रा यीशुख्रीष्टेनास्मदुपरि तम् आत्मानं प्रचुरत्वेन वृष्टवान्।
७(7) इत्थं वयं तस्यानुग्रहेण सपुण्यीभूय प्रत्याशयानन्तजीवनस्याधिकारिणो जाताः।
Suomeksi selitettynä
4(4) Mutta kun Jumalan, meidän Vapahtajamme, hyvyys ja rakkaus ihmistä kohtaan ilmestyi,
5(5) ei vanhurskauden teoilla, joita olemme tehneet, vaan armonsa mukaan hän pelasti meidät uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistamisen pesulla,
6(6) jonka hän on vuodattanut meidän päällemme runsaasti meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,
7(7) että olemme vanhurskautettuja hänen armostaan, ja meistä tulee iankaikkisen elämän perillisiä toivon mukaan.
Ja pannaanpa vielä meidän kirjaimillamme edellä kopioitu teksti.
4 kintvasmākaṁ trāturīśvarasya yā dayā marttyānāṁ prati ca yā prītistasyāḥ prādurbhāvē jātē
5 vayam ātmakr̥tēbhyō dharmmakarmmabhyastannahi kintu tasya kr̥pātaḥ punarjanmarūpēṇa prakṣālanēna pravitrasyātmanō nūtanīkaraṇēna ca tasmāt paritrāṇāṁ prāptāḥ
6 sa cāsmākaṁ trātrā yīśukhrīṣṭēnāsmadupari tam ātmānaṁ pracuratvēna vr̥ṣṭavān|
7 itthaṁ vayaṁ tasyānugrahēṇa sapuṇyībhūya pratyāśayānantajīvanasyādhikāriṇō jātāḥ|
Marathi (मराठी, marāṭhī) on Maharashtran osavaltiossa, Intiassa, puhuttu kieli. Se on Maharashtran osavaltion virallinen kieli.
Kuntelin Tituksen kirjeen ja Heprealaiskirjeen marathiksi. Viite Tituksen kirjeeseen.
https://www.wordproject.org/bibles/audio/28_marathi/b56.htm