Kamerunissa liikuimme maan eteläisissä maakunnissa. Tein papin töitä. Kasteita oli valtava määrä. Tuohon aikaan syntyvyys oli maailman korkeimpia. Noin 60 % maan väestöstä oli alaikäisiä.
Evankelioinnin takia liikuin paljon. Alue oli laaja ja työtä oli paljon. Opetus oli osa työtäni. Matkoilla hoidimme kasteita, konfirmaatioita, ehtoollisen viettoja, sairaiden puolesta rukoilemisia, kirkkoneuvostojen virkaan asettamisia, yhteyden pitoa paikallisiin viranomaisiin jne, miten kulloinkin tarvittiin.
Ihmisiä liittyi seurakuntiimme. Uusia seurakuntia syntyi monin paikoin. Kolmenkymmenen vuoden sisällä eteläisessä Kamerunissa kirkkomme kasvoi ensin yhdestä seurakunnasta rovastikunnaksi. Sitten rovastikunnasta tuli hiippakunta. Tuossa vaiheessa saavuin maahan. Aluksi kävimme ympäri hiippakuntaa. Tutustuimme kaikkiin seurakuntiin. Seurasi uusi kausi. Työmme painopisteeksi tuli uusien seurakuntien tukeminen. Seuraavana oli työntekijöitten kouluttaminen. Sekä seurakuntasaarnaajia että pappeja koulutettiin. Myös jatkokoulutusta annoimme. Opiskelun tukeminen tuli painopisteeksi.
Työn edistyminen toi tyydytystä ja riemua. Noita muistellessani voin elää todeksi 3. sunnuntain pääsiäisestä nimen latinaksi Jubilate, suomeksi riemuitkaatte.
Sunnuntain psalmin sanoin tuota ahertamisen ja työntäyteisen ajan oloja voi kuvata näin:
Jotka kyynelin kylvävät,
ne riemuiten korjaavat.
Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen,
ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään.
Muista uskonnoista kristinuskoon siirtyminen kulminoituu kasteeseen. Kaste on kristinuskon yhteyteen otto. Sunnuntain epistolassa 1. Piet. 1:3–9 puhutaan kasteen antamasta uudesta elämästä Kristuksen ylösnousemuksen yhteydessä. Kaiken perustana on Vapahtajamme voitto kuolemasta. Ylösnousemus, pääsiäisen riemusanoma, on täydellinen voitto kuoleman vallasta. Se tuo esiin elämän ja toivon. Toivo on meille ojennettu kasteessa. Siinä meidät on liitetty Vapahtajamme ylösnousemuksen todellisuuteen.
Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Suuressa laupeudessaan hän on synnyttänyt meidät uuteen elämään ja antanut meille elävän toivon herättämällä Jeesuksen Kristuksen kuolleista. Häneltä me saamme perinnön, joka ei turmellu, ei tahraannu eikä kuihdu. Se on varattuna teille taivaissa, ja voimallaan Jumala varjelee teidät uskossa, niin että te saavutatte pelastuksen, joka on valmiina saatettavaksi ilmi lopunaikana.
Kasteen antama osallisuus ylösnousemuksesta ei ole vain yhden hetken tai toimituksen ajan kestävä juttu, vaan se vaikuttaa koko elämään. Koko elämämme on ylösnousemuksen voimasta elämistä. Jeesuksen ylösnousemus nostaa katseemme eteenpäin. Ylösnousemus kohtaa myös meidät. Meidätkin herätetään kuolleista ja saamme siirtyä iankaikkiseen elämään, kun Jeesuksen antama uusi elämä tulee esiin kaikessa voimassaan.
Vielä emme ole päässeet perille. Vielä elämämme tässä maailmassa. Vielä eidän on jatkettava matkaamme tässä maailmassa, aina siihen aikaan, jolloin Jumala kutsuu meidät ajasta ikuisuuteen. Tämän maailman murheiden ja vaivojen keskeltä uuteen todellisuuteen, uuteen elämään, taivaan ikiriemuun.
Rlämän aikana meidän on kerta toisensa jälkeen tarkistettava elämämme kulkua. On tehtävä parannusta siellä, missä tarvitaan. On myönnettävä tapahtuneet erheet ja kompuroinnit. On työstettävä kaikki vaikeudet ja kamppailtava eteenpäin.
Pyhän kansan kohdalla tämä tuli vastaan hyvinkin rajuna, kun Jerusalem vallattiin ja temppeli hävitettiin vuonna 587 eKr. Tuon ajan tuskaa ja ahdistusta kuvataan myös apokryfitekstissämme. Avoimesti ja rehellisesti tunnustetaan tapahtunut moka:
Me olemme tehneet syntiä Herraa vastaan ja jättäneet hänen käskynsä noudattamatta.
Siinä tunnustetaan, mistä moinen virhe on peräisin. Se ei tullut yllätyksenä. Taustalla oli luopumus Jumalan sanasta. Kansa ei ollut kuunnellut Jumalan ääntä. Punaisen meren ihmekään ei ollut riitävä. Vaikka kansa oli kokenut ainutlaatuisen suuren Jumalan armoteon. Kansa oli pelastunut ihmeen kautta. Silti Jumala oli unohtunut mielestä.
Emme ole kuunnelleet Herran, meidän Jumalamme, ääntä emmekä ole vaeltaneet niiden säännösten mukaan, jotka hän antoi meidän seurattavaksemme.
Siitä päivästä lähtien, kun Herra toi isämme Egyptistä, olemme tähän päivään asti olleet tottelemattomia Herraa, meidän Jumalaamme, kohtaan emmekä ole välittäneet kuunnella häntä.
Kun tunnustamme syyllisyytemme Jumalan edessä, niin saamme myös vastaanottaa hänen armonsa. Ripissä on kaksi osaa: synnintunnustus ja synninpäästö. Rippi voi olla yksityinen tai yhteinen.
Yksityisessä tunnustamme syyllisyytemme ja saamme vastaanottaa synninpäästön rippi-isän edessä. Papeilla on tällaista toimitusta varten vaitiolovelvollisuus.
Yhteistä synnintunnustusta ja synninpäästöä käytämme jumalanpalveluksessa. Siinä luemme yhteen ääneen käsikirjan mukaisen synnintunnustuksen. Sanat löytyvät myös virsikirjoistamme. Sen jälkeen pappi julistaa synninpäästön sanan. Koko seurakunta yhtenä Jumalan kansana saa vastaanottaa todellisen synninpäästön. Kyseessä ei ole vain hyvän olon toivotus, vaan Jumalan nimissä annettu todellinen synninpäästö.
Yksi vaihtoehto käsikirjan synninpäästöistä on sunnuntain Vanhan testamentin tekstistä Jes. 54:7–10, sen lopusta.
Vaikka vuoret järkkyisivät
ja kukkulat horjuisivat,
minun rakkauteni sinuun ei järky
eikä minun rauhanliittoni horju,
sanoo Herra, sinun armahtajasi.
Jumala todellakin on meidän armahtajamme. Jeesuksen täytetyn sovintotyön ansiosta meidänkin syntimme on anteeksi annettu. Synninpäästö koskee koko Jumalan kansaa. Kaikkia yhteiseen jumalanpalvelukseen osallistujia.
SUNNUNTAI 30.4.2023
3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate)
Jumalan kansan koti-ikävä
Päivän apokryfiteksti on Barukin kirjassa
Bar. 1:15–22; 2:6–13
Sanokaa silloin näin:
”Herra, meidän Jumalamme, on oikeamielinen, mutta meidän kasvojamme varjostaa häpeä tänäkin päivänä. Kaikki me kannamme tätä häpeää: koko Juudan heimo ja Jerusalemin väki, kaikki kansamme kuninkaat ja ruhtinaat, papit, profeetat ja esi-isämme. Me olemme tehneet syntiä Herraa vastaan ja jättäneet hänen käskynsä noudattamatta. Emme ole kuunnelleet Herran, meidän Jumalamme, ääntä emmekä ole vaeltaneet niiden säännösten mukaan, jotka hän antoi meidän seurattavaksemme.
Siitä päivästä lähtien, kun Herra toi isämme Egyptistä, olemme tähän päivään asti olleet tottelemattomia Herraa, meidän Jumalaamme, kohtaan emmekä ole välittäneet kuunnella häntä. Siksi yllämme on kirous ja elämme onnettomissa oloissa. Sinä päivänä, jona Herra toi isämme Egyptistä antaakseen heille maan, joka tulvii maitoa ja hunajaa, hän käski palvelijansa Mooseksen uhata heitä tällä kirouksella. Emme kuitenkaan ole kuunnelleet Herran, meidän Jumalamme, ääntä, kun hän on lähettänyt profeettoja varoittamaan meitä. Kaikki me olemme seuranneet pahaa sydäntämme, palvelleet vieraita jumalia ja tehneet sitä, mikä on Herran silmissä väärää.
Herra, meidän Jumalamme, on oikeamielinen, mutta me ja meidän isämme kannamme häpeää tänäkin päivänä. Kaikki ne onnettomuudet, joilla Herra meitä uhkasi, ovat tulleet meidän osaksemme. Me emme ole rukoilleet, että Herra johdattaisi meidät kaikki pois pahan sydämemme aikeista. Siksi Herra piti onnettomuuksia valmiina ja antoi niiden kohdata meitä, ja minkä osan hän meille määräsi, sen hän määräsi oikeudenmukaisesti. Mehän emme kuunnelleet häntä emmekä eläneet niiden säännösten mukaan, jotka hän antoi meidän seurattavaksemme.
Herra, Israelin Jumala! Väkevällä kädelläsi, ihmeillä ja tunnusmerkeillä, suurilla teoillasi ja kohotetun kätesi voimalla sinä toit kansasi Egyptistä ja loit nimellesi maineen, joka on kestänyt tähän päivään asti. Herra, meidän Jumalamme! Me olemme tehneet syntiä, olemme eläneet jumalattomasti, olemme rikkoneet kaikkia sinun oikeamielisiä säännöksiäsi. Käännä suuttumuksesi meistä pois. Meitä on vain harvoja jäljellä niissä maissa, joiden kansojen keskelle sinä meidät hajotit.”
Kun viittaan taikaan, se on yhtäkuin temppu, jota Jumalan työstä ei voida sanoa. Taikatemppu edustaa ihmisen työtä, jota sakramentaliset, kaste ja leivän murtaminen ovat. Raamatullinen kaste on todistus, vahvistus siitä mitä on jo tapahtunut. Siksi esim. 1.Piet.3: 21, KR38:
21 Tämän vertauskuvan kr. Antitupos, KR38, KR92 : Tuon esikuvan kr. tupos – / mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena-joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta-Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,
KR2020, ei huomioi antitupos-sanaa, vaan kiertäää sen ”samoin” -sanalla.
Tähän hätään otan vain tämän tulkinnallisen sekavuuden. Alkuperäinen teksti puhuu vertauskuvasta, mikä on KR38:kin käännetty. Sitten KR92 puhuu esikuvasta. Nämä ovat kaksi eri asiaa eikä ole kysymys kielitieteestä vaan teologiasta, mikä on aina kallellaan pois Jeesuksesta, Sanasta.
On riittävän kauan ollut ilmaisut vertauskuva ja esikuva, eivät ne ole sama asia.
Jos sinulla on tähän jotain sanottavaa, niin tiivistä olennaiseen ja sitten menisin esim. sacramentteihin.
P.S.1 Kommentissani Anterolle ajatusvirhe, jonka aiheutta toiseksi viimeisensanan puuttuminen, joka piti olla ”….,yrittää edustaa.”
P.S.2 Matias, teetkö sen tarkoituksella, että jääräpäisesti sotket kaupunkien nimet ja keksit aivan oman nimen, ilmeisesti Locarno-kaupungille. Olen jo maininnut asiasta kolme kertaa aikaisemmin.
P.S.3 Koen, että osuutesi ottaa vallan niin tilana kuin mielipiteinä tässä Anteron blogissa.
Reijo
1) Kiitos kirjoitusvirheeni oikaisusta.
2) Liittyen lauseeseesi: ”Kun viittaan taikaan, se on yhtäkuin temppu, jota Jumalan työstä ei voida sanoa.”
Olen toiminut lähetystyössä Afrikassa. Sikäläinen luottamus taikavoimiin ei ole minkäänlaista viatonta temppujen tekoa, vaan mitä vakavinta taivavoimien todesta ottamista. Korkeasti oppineetkin saattavat todeta ihmetellen, kuinka eurooppalaiset voivat olla niin alkeellisen ymmärtämättömiä etteivät he ota taikavoimia todesta. Kamerunissa tällaisten taikavoimien käyttäviä poppamiehiä nimittettiin marabouksi.
Muutaman kerran otin kantaa tähän uskomukseen taikavoimista viittaamalla kristilliseen kasteeseeni. Toisinaan saatoin saarnassani sanoa, että vaikka kaikki maan marabout yhtä aikaa suuntaisivat kaikki heidän taikavoimansa yhteisvoimin minua vastaan, niin minun ei tarvitse pelätä, koska kaikki nämä taikavoimat törmäisivät minun kasteeseeni, kuin jos juoksisi avopäin täyttä vauhtia vahvaa kivimuuria vastaan otsa paljaana törmäten. Kasteessa ihminen vapautetaan Perkeleen vallasta ja hänet siirretään Jumalan valtakuntaan. Tämä ei ole toimenpide vain ennen kasteen aikaa varten vaan koko elämän jatkuva turvaverkko kaikkia pimeyden voimia vastaan.
Näin ollen kaste EI OLE taikatemppu, vaan kaiken taikuuden voittava toimitus, kun ihminen siirtyy kaikkia taikuuksia vastaan puolustavan kasteen turviin. Näin kristillisen uskon valtapiiriin siirtymisen mukana ihminen saa todeta sen sanan olevan totta, että meidän uskommeON kaikkiA maailman voimavaikutuksia vahvempi.
Tästä kasteen antamasta uudestisyntymisen voimasta ja kasteen synnyttämän uskon voimasta kerrotaan Ekassa Johanneksen kirjeessä. Uskomme voittaa KOKO MAAILMAN.
1.Johanneksen kirje:
5:4 sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.
5:5 Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?
Reijo
3) 1. Pietarin kirjeen komannen luvun kohdassa toistat saman lauseenjäsennysvirheen, josta olen jo aikaisemminkin huomauttanut. Panet toimituksen luonnetta selittävän apposition ikään kuin se olisi koko rakenteen määräävää peruslause.
Tällä kertaa nostat kuitenkin huomion uuteen kohtaan eli antitypos -sanaan. Tästä sinulle tunnustus, koska en muista, että olisimme siitä keskustelleet yhtä perusteellisesti kuin lauseen muista osista.
Kohdalla oli Vanhan testamentin esikuva: Nooan aikainen pelastuminen, missä VESI kannatti sitä arkkia, joka kuljetti pelastuneet maailmaa kohdanneen katastrofin yli. Siis arkissa sisällä ollen pelastui. Nämä ihmiset vesi kannatti onnettomuuden tuoman tuhon välttäen. Tähän liittyen vanha kirkko on tulkinnut tämän niin, että kirkko on tämä pelastuksen laiva, jonka veden aallot kuljettavat perille. Kirkon jäsenet viedään perille nimenomaan kirkon jäseninä, koska he ovat pelastukseen kuljettavan veden kantamina pelastettuja.
Se että vesi kannatti pelastuneet liittyy Uuden testamentin ilmoituksen tähän alkukertomusten tapaukseen. Uuden testamentin ilmoituksessa tämä pelastukseen pinnalla pitävänä vetenä on kaste. Kaste pelastaa meidät. Tekstin puhuttelijan ilmaisun mukaisesti ”kaste pelastaa teidät”. Kaste siis on pinnalla pitävä vesi joka kantaa aina perille asti.
Sinä keskität huomioon viitaten sanan ἀντίτυπον (antitypon) vastineeseen suomeksi.
Sana on adjektiivi ei siis substantiivi https://biblehub.com/greek/499.htm .
Se esiintyy Uudessa testamentissa kaksi kertaa. https://biblehub.com/greek/strongs_499.htm .
Antitypon -sanan ajatus siis on siinä, että samalla tavalla kuin vesi kannatti pinnallaan arkin ja sen mukana pelastuneen perheen, kasteen vesi nyt kannattaa pelastavan kirkon yhteydessä Jumalan perheväen pinnalla pitäen aina ikuisuuden rantaan asti taivaan iloon asti.
Sitten tätä koko lauseen kantavaa ajatusta täsmentämään on pantu kaksi lisäselitystä, yksi ulossulkeva ja yksi sen merkitystä selittäen.
Ulos suljettava asia on se, että kyseessä ei ole saunominen eikä mikään ammekylpy eikä muukaan ruumiillisen lian pois peseminen.
Myönteisesti kuvaava lisäselvitys on siinä että tämä kasteen antama pelastus liittää meidät sellaiseen liittoon, missä meidän syntimme ovat anteeksi annettuja ja siksi meillä on vapautunut riemu puhtaasta omastatunnosta.
Vuoden 1776 käännös sanoo tämän selkeästi
21 Se nyt meitäkin kasteessa autuaaksi tekee, joka sitä aavisti (ei että lihan saastaisuudet pannaan pois, vaan että se on hyvän omantunnon liitto Jumalan tykönä) Jesuksen Kristuksen ylösnousemisen kautta, 22 Joka on Jumalan oikialle kädelle, taivaasen mennyt, ja hänelle ovat enkelit ja vallat ja voimat alamaiset.
Reijo
Kun mainitset sakramentit: sanot palaavasi niihin myöhemmin, niin tiedätkö montako sakramenttia meillä luterilaisilla on. Tähän antaa vastauksen Augsburgin tunnustuksen puolustus vuodelta 1531.
Siinä sanotaan näin
”XIII uskonkohta. Sakramenttien luku ja käyttö
Kolmannessatoista uskonkohdassa vastustajamme hyväksyvät sen, mitä me lausumme sakramenteista: ne eivät ole ainoastaan ihmisten kesken käytössä olevia tunnustautumisen merkkejä, niin kuin jotkut kuvittelevat, vaan pääasiassa merkkejä ja todisteita Jumalan meihin kohdistuvasta tahdosta, merkkejä, joita käyttäen Jumala taivuttaa sydämiä uskomaan. Kuitenkin he tässä kohden vaativat meitä myöntämään, että sakramentteja on seitsemän. Meidän käsityksemme mukaan on huolehtidittava siitä, ettei Raamatussa määrättyjä toimituksia tai menoja laiminlyödä, olipa niitä kuinka paljon tahansa. Toisaalta ei mielestämme merkitse suuria, vaikka opetustarkoituksessa yksi laskee niin ja toinen näin, jos sen ohessa oikein säilytetään Raamatussa meille annetut pyhät toimitukset. Eivät vanhat kirkon opettajatkaan ole kaikki päätyneet samaan lukumäärään.
Jos sanomme sakramenteiksi sellaisia toimituksia, jotka perustuvat Jumalan käskyyn ja joihin liittyy armon lupaus, on helppo ratkaista, mitkä ovat varsinaisia sakramentteja. Ihmisten säätämiä jumalanpalvelusmenoja ei näet voida tässä mielessä sanoa varsinaisiksi sakramenteiksi. Eihän ihmisellä ole valtuuksia armon lupaamiseen. Näin ollen eivät ne merkit, joita on säädetty ohi Jumalan käskyn, ole varmoja armona merkkejä, jos kohta oppimattomille niihin sisältyy jokin opetus tai kehotus. Todellisia sakramentteja ovat siis kaste ja Herran ehtoollinen sekä synninpäästö, se kun on parannuksen sakramentti. Nämä toimitukset perustuvat näet Jumalan käskyyn, ja niihin liittyy armon lupaus, joka on uudelle liitolle ominainen.—” jne
https://tunnustuskirjat.fi/puolustus/XIII.html
Matias,
Sotkin blogit. Pahoittelen ja perun seuraavan:
”P.S.3 Koen, että osuutesi ottaa vallan niin tilana kuin mielipiteinä tässä Anteron blogissa.”
Eli tämä on sinun aloituksesi, joten anna palaa!
Reijo
Erehtyminen on inhimillistä.
Errare humanum est.
(Arto Kivimäki. Carpe diem! Hauskaa ja hyödyllistä latinaa. Hämeenlinna 1999. ISBN 951 – 23 – 3661 – 8. Sanonta 261, sivu 89.)
Onko raamattu teidän mielestänne kirja, jonka tehtävä on opettaa palvomaan kuolevaista ihmistä, ja opettelemaan ulkoa liturgioita hänen korottamisekseen, ja todistamisekseen ja uskon vanhvistamiseksi, koska muuten se katoaa.
Minun näkemykseni mukaan kuolleiden palvominen ja esiin manaaminen oli juuri kiellettyjä asioita.
Todistelusta Jeesus sanoo, ettei hän huoli ihmisten todistuksia koska isä todistaa hänestä ja hän itse.
Mielenkiinoinen on myös lause, jonka hän sanoo: ” Eikö teidän laissanne sanota, että kahden ihmisen todistus on pätevä. ”
Jonka perään toki heitän huomioni, että Ahaa, Isä on sittenkin Ihminen.
Tarja
1) Jeesus on noussut kuolleista. Hän elää. Jokaisessa messussa hän, ylösnoussut, on mukana yhtä todellisesti, kuin aikoinaan Tuomaalle ilmestyessään pääsiäisen oktaavina, ensimmäisenä kristillisenä sunnuntaina, läsnä olessaan. Toki näkymättömänä, mutta kuiten Tuomaan tavoin tunnustaessamme, että Jeesus on meidän Herramme ja meidän Jumalamme.
2) kuolleiden palvonta ei kuulu kristinuskoon. Sen sijaan pyhien muisto kannustaa meitäkin elämään uskossamme kestävinä niin, että mekin pääsemme taivaan iloon yhdessä heidän kanssaan.
3) Liturgiassa Kristus on läsnä yhdesä enkeleiden ja koko taivaallisen väen kanssa. Näin jokaisessa messussa on läsnä lukemattoman suuri väkijoukko Jumalan omia, vaikka me näkisimme vain muutaman ihmisen paikalla, kuten Kumlingessa oli huonon kelin aikana. (Mutta hyvän sään ja kelin aikana kirkko saattoi olla miltei täynnä.)
4) Tahalliseen vääntelyyn en vastaa. Totean vain että juutalaisessa tuomioistuimessa todistajien merkitys oli ratkaiseva. Ilman todisteita ketään ei saanut tuomita.
Matias,
Vulgatassa sana sakramentti esiintyy lukuisia kertoja. Latinan sana ”sacramentum” on samaa kieltä kuin meidän käyttämämme nykylatinatkin, aikoinaan sinun ja minun Lucarnossa puhumamme italia ja minun toinen kotikieleni ranska. Kasteen tulos ei suinkaan ole nolla, vaan sen lahja on jopa suurempi kuin luonnollisen syntymän. Luonnollinen syntymähän antaa vain ajallisen elämän, joka kerran loppuu, mutta kaste antaa iankaikkisen elämän, joka jatkuu taivaassa iankaikkisesti. Ilmestyskirjassahan luvussa 7 kerrotaan kuinka valkopukuiset eli siis kasteen saaneet ovat pesseet vaatteensa ja valkaiseet ne Karitsan veressä eli siis he ovat päässeet perille, koska heidän kasteensa on antanut heille Kristuksen täytetyn sovintotyön täyden lahjan, täydellisen syntien anteeksiannon.
—————————————————————
Kun Kirjoitusten alkuperäisestä muodosta puhutaan, niin ne on käännetty kaikille kielille niin, että alkuperäinen sanoma on tänään ymmärrettävissä, jopa ukrainaksi. – Kuitenkin kaiken voi tarkistaa. Tarkoitan lähinnä hebreaa, kreikkaa, arameaa. Latina oli yhteinen kieli, kunnes sen merkitys alkoi poistua ja tilalle tuli eri kulttuurialueilla kehittyneet kielet. Näille kielille käännettiin taivaasta pudonnut sanoma, ensimmäiset lähinnä hebreasta. Luen päivittäin Raamattua kolmella kielellä, hitaasti. Viimeiset kirkkoraamatut, etenkin KK92 on harhaanjohtavin silloin kun on kysymyksessä Uskon Perusta. UT2020 hämmentää lisää. Vulgata ei toimi viittauksena ilmaisun tarkkuudesta, eikä se olekaan alkuperäinen kieli.
Kunkin käännöksen oikeellisuus kulki testin läpi, testin jonka vain uskoontullut oli kykenevä arvostelemaan. Entinen Lain tuntemus siirtyi lähes merkityksettömäksi ja perustelen tämän siihen mikä on kirjoitettu Hebr. 4:
2 Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.
”Suurempi kuin luonnollisen syntymän”. Ihmisen on ensin synnyttävä tähän maailmaan, jolloin hän jo syntyy Taivaan Valtakunnan kansalaiseksi. ”.. sillä senkaltaisten on Jumalan Valtakunta”, Lk.18:15,16. Näissä kahdessa jakeessa kerrotaan Jeesuksen luo tuoduista lapsista, joista osa pystyi fyysisesti tulemaan Jeesuksen tykö.
Joh.3:3-7 kertoo kuinka ensin on synnyttävä tähän maailmaan jonka jälkeisessä tilassa esim 0-12 v. ei autuutukseen millään ihmisen teolla ole merkitystä. Minulle tuttu Valdolainen kirkko on kastanut ja siunannut vastasyntyneitä, jossa yhteydessä aina on julkaistu ikäänkuin klausuuli, että nämä toimet ei autuuta, eli ei pelasta eli ei vanhurskauta. Tämä siksi, että tämä lapsi on ”itse hypättävä synnytyskanavaan”, eli tultava uskoon. Eli evlut kahdella sakramentilla, kaste ja ehtoollinen, ei ole pelastavaa eikä puhdistavaa vaikutusta. Mikään näkyvä ei kestä ikuisuuteen.
Ilmestyskirjan 7 luvun viittauksesi toimii vain sakramentin perustalla, eli ihmisen ymmärryksen pohjalla, mutta ei nyt, tässä sinun kerronnassa ei ole sitäkään. Heidän valkoiset vaatteensa on pesty Karitsan verellä, ei sakramentalisen kasteen vedellä. Jotta voisit käsittää nuo vertauksen, ilmestyksen valkovaatteiset, on syytä lukea ainakin tuo 7. luku ajatuksella, vaikka silti, se ei välttämättä avaa, sulauta asiaa.
Reijo
Olen iloinen, että luet Raamattua säännöllisesti. Olen myös iloinen että käytät useampaa käännöstä lukiessasi. Hidas lukeminen myös antaa mielelle mahdollisuuden tutkia tekstiä syvällisemmin. Tämäkin on erittäin hyvä käytäntö pyhän tekstin äärellä mietiskeltäessä.
Hyvin siis toimit näin tehdessäsi: ”Luen päivittäin Raamattua kolmella kielellä, hitaasti.”
Tässä viime viikkoina olen lukenut ja/tai äänikirjana kuunnellut Roomalaiskirjettä paljonkin. Tästä suuresta lahjasta olen saanut nauttia noin 145 eri kielellä. Näistä olen tarkan analyysin tehden syvälukenut Room. 8:9-11 alkukielellä kreikaksi ja käännöksenä joillakin kielillä, vielä useammalla käännöskielellä luvun kahdeksan ja koko Roomalaiskirjeen alusta loppuun muutamalla kielellä.
Jos Jumala suo, niin saarnaan tuosta tekstistä Room. 8:9-11
Lammin kirkossa sotiemme veteraanien seutukunnallisessa messussa, maanantaina 8.5.2023 klo 11.00.
Muihin kohtiin palaan myöhemmin.
Reijo
Tulin juuri ystävämme Soili Norron väitöstilaisuuden jälkeisestä karonkasta.
Puhut ukrainan kielestä: ”—- ne on käännetty kaikille kielille niin, että alkuperäinen sanoma on tänään ymmärrettävissä, jopa ukrainaksi.”
Perjantaina 28.4.2023 palautin kirjastoon 1980 sivua ukrainankielistä kirjallisuutta. Vielä jäi luettavaa kotiinkin.
Ukrainankielisen kirjallisuuden lukeminen on minun tapani antaa moraalista tukea heille, kun voimani eivät enää riitä mihinkään aktiivisempaan toimintaan.
Muihin asioihin kommentistasi otan kantaa vasta nukuttuani.
Jo lauantaina klo 18 kirkonkellot soivat pyhärauhaa julistaen. Hyvää sunnuntaita sinulle ja lukijoillemme.
Jokainen sunnuntaihan on Kristuksen ylösnousemisjuhlan eli pääsiäisen oktaavi.
Reijo
Turhaan vähättelet Vulgataa sanoessasi:
” Vulgata ei toimi viittauksena ilmaisun tarkkuudesta, eikä se olekaan alkuperäinen kieli.”
Kaikista maailman Kristukseen uskovista yli puolet kuuluu katoliseen kirkkoon, jonka oppiperustana on Vulgata. Heillä on huippupäteviä tutkijoita kaikilla teologian osa-alueilla, mutta jos tulee tarvetta määritellä hiuksenhienoja eroja heprean, kreikan, syyrian, armenian, georgian tai latinan kielisten vanhojen tekstien välillä, niin kirkon virallinen tulkinta tehdään Vulgatan sanamuodon mukaan.
Joten mielestäni on aivan turhanpäiväistä vähätellä latinankielisen Vulgata käännöksen merkitystä meidän armaan kristikuntamme keskellä.
Reijo
Ilmestyskirjan luvussa 7 asetat kasteen sakramentissa asetat sakramentin syvimmän olemuksen vastaisesti kasteen veden ja kasteen välittämän Jumalan lahjan virheellisesti toisiaan vastaan sanoessasi:
”Heidän valkoiset vaatteensa on pesty Karitsan verellä, ei sakramentalisen kasteen vedellä.”
Kasteen ulkonainen muoto on vesi ja Jumalan sanan liittyminen toisiinsa Jumalan työn välineinä. Kasteen antama lahja on meidän yhdistymisemme Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Room. 6:2-11. Kasteen anti siis on Jeesuksen veren antaman täytetyn sovintotyön lahjoittama täysi pelastus.
Ilmestyskirja muuten on Uuden testamentin raamatullisin kirja. Sen jokainen kohta on jonkun Vanhan testamentin tekstin kuvaus uudelleen tekstitetyn sanamuodon mukaisesti.
Näin myös Ilmestyskirjan kuvaus pyhän kasteen sakramentista on uudelleen kirjoitettu sanamuoto Hes. 36:25-27 sanomasta. Kasteessa Jumala itse VIHMOO vettä ja tämän veden vihmonnaLLA hän puhdistaa kaikesta pakanuuden saastasta, epäjumalien palvonnasta jne ja antaa PYHÄN HENGEN sekä hänen antamansa uuden sydämen ja ihmisen mielen uudistuksen jne.
Valkoinen puku eli alba on ollut kastepuku jo aivan alusta asti. Niinpä Ilmestyskirjan mainitessa valkoisen puvun kyseessä on aina viittaus kasteeseen. Sama viittaus kasteeseen on konfirmaation valkeissa puvuissa, papin liturgian albassa. Myös vanha tapa pukea vainaja valkeaan pukuun on viittaus albaan eli vanhurskauden vaatteeseen. Alba siis julistaa siitä Jumalan vanhurskaudesta, jonka saamme lahjaksi kasteen välityksellä meille ojentamana. Tämän jumalan armon varassa siis vainajat on laskettu haudan lepoon Ilmestyskirjan 7. luvun suurta vastaanottoa Vapahtajan edessä odottamaan.
Matias,
Mitä tulee sanihin ”tupos, antitupos”, ne on vuosien aikana käsitelty puoleltani.
Olisi hyvä, että kommentoisit jokaiseen keskeiseen asiaan, niin, ettet liittäisi siihen muita juttuja.
Arkissa pelastus ja pelkkän kasteeseen hukkuminenkin on puoleltani käyty kymmeniä kertoja läpi sinulle suunnatuista kommenteissa ynnä monelle muullekin. Näihin ei olla kommentoitu, eli tarkoitan siihen mitä Kirjoituksissa on luettavissa.
Kieliopin opetuksesi on usein harhautusta, suorastaan puppua. Senkin olen todistanut puoletani, ja olet jatkanut juttua jostain muusta tms. Olisi vähintään ystävällistä, ettet esittäisi väiteitä, jotka vaikuttavat tieteellisiltä, mutteivät ole sitä eikä etenkään raamatullisia.
Siksi pyysin, että otettaisiin esille vain ensimmäisen kommenttisi alkuosa. Näistä, niinkuin Augburgistakin tulen kirjoittamaan, enkä edellä mainituista syistä näe tarvetta että vatkaisit enempää enkä minäkään.
Reijo
Huomaan käsityksesi kreikan osaamisestani asiaa tuntemattoman perusteettomaksi huitaisuksi. Voisitko ystävällisesti kertoa nykyisen Ukrainan alueen muinaisesta kreikankielisestä historiasta. Esimerkiksi, mikä kreikankielinen kaupungin nimi sieltä on usein mainittu meidän uutisissamme?
Reijo
Kaipaat tieteellistä otetta teksteihini,
Toisaalla mollaat vuoden 1992 käännöstä. Tällä osoitat hylkääväsi kaiken tieteellisen edistyksen Raamatun tutkimuksessa.
Kumpi siis on pyrkimyksesi: tieteellisen otteen lisääminen vaiko sen hylkääminen? Nykyisellään puhut itseäsi vastaan.
Matias,
Tämä ei ole vastaus tai kommentti asiaan.
Tiedän paljon asioita, mutta ne eivät liity tähän keskusteluun.
Yritä edes, tiivistää ja keskittää! Huitaisu-ilmaisu on minun copyright, eikä sitä ole vielä minusta käytetty.
Malta ja keskity vai kirjoitettuun ja odota, että muiden suu sinua kehuu.
Reijo
Huitaisu ilmaan ilmaus oli kannanotto sinun ilmaukseesi, missä väitit minu kreikan taitojani vähäisiksi. Sellainen lausuntosi ei mielestäni osu laisinkaan konteeseensa.
Montako teosta sinä olet lukenut kreikaksi tänään. Minä olen lukenut neljä lyhyttä teosta. Oletko seurannut kreikankielisiä uutisia tänään. Minä olen.
Oletko käyttänyt kreikan kieltä ratkaistaksesi jonkun sukulaiskielen ongelmia tuottaneen tekstin merkityksen? Vähän yli viisikymmentä vuotta sitten erään heetin kielisen lakipykälän tulkinnasta ei ollut varmuutta. Katsoin tuossa tekstissä olleen ratkaisevan sanan etymologisen vastineen kreikan kielestä. Erään ison sanakirjan antama 11. vastine sopi tutkimaani yhteyteen täydellisesti. Koko tuo heetinkielinen teksti aukeni tuon jälkeen päivänselvänä.
Joten mietipä kahdesti ennen kuin menet arvioimaan keskustelukumppanisi tietojen laajuutta ilman selkeitä perusteita.
Matias,
Ehdotan, että sovimme, tämä on viimeinen itsekehu ja toisenmollaus!
Olen pystynyt ”tenttaamaan” kreikantaitoasi. Niihin lausuntoihini et ole mitään asiaan kuuluvaa tuonut. Johtuuko se oikukkaasta kielitaidostasi vai Itse Asian vaivalloisesta avautumisesta, mikä toisaalta on vain sakramentalismin puolustusta. Lieventävä seikka on se, ettet ole yksin. Kuitenkin kaikkein reiluin tapa puolustaa kahta evlut sakramenttia on sanoa, että tämä on kirkkomme oppi, ja YJV julistuksen pelkistykseen uskomme, että ei ole autuutusta ennen eikä jälkeen sakramentalisen kasteen. Sinun ei todellakaan kannata lähteä kreikan kautta avaamaan sitä, mikä on jo selkeästi suomeksikin. Eli Jeesuksen seuraajat, uskovat, tietävät millä perustalla he seisovat.
Olen useasti kyseenalaistanut kielitaitosi, vai olisiko kysymys Sanan sulautumisesta, vt. Hebr. 4:2. Jumalsuhteestasi minulla ei ole tietoa, koska uskovakin voi estää Pyhän Hengen toiminnan. Liekö syynä tuo älyttömältä kuulostava esimerkiksi ukrainaksi lukeminen. Siellä Somerollahan on ukrainalaisia sotapakolaisia, jotka ovat vierailleet kirkossasikin. Sensijaan, että itseksesi lueskelet kirjanverran aamutuinteina päivisin, esim. ukrainaksi, olisi mielekkäämpää koota heidät ukrainankieliseksi raamattupiiriksi. Tämä ehdotukseni ei nyt tule täysin vilpittömästi, mutta pidetään se vaikka tasauksena tölmäyttelyihisi.
Mitä ”huitaisu”-sanaan tulee, niin pahoittelen, ettet käsittänyt ”yksinoikeuttani” keksimääni ilmaisuun.
Reijo
Minulla ei ole pienintäkään halua mollata sinua, jos omalta puoleltasi lopetat toisten uskovien mollauksen niin, ettet enää perusteettomasti moiti katolisia, vuoden 1992 suomennosta, UT2020 käännöstä jne.
Katolisethan ovat huolehtineet koko maailman evankelioinnista paremmin kuin mikään muu kirkkokunta ja tämän hedelmänä heitä myös on yli puolet kaikista Vapahtajamme opetuslapsista koko maailmassamme.
Vuoden 1992 käännöksen tekijöistä hyvin monet teologimme ovat vuosikymmenien kuluessa tulleet tutuiksi eri yhteyksissä 1960-luvulta vuosituhannen vaihteeseen. Tunnen heitä ja tiedän heidän pätevyytensä.
UT2020 käännöksen porukka on sen verran nuorempaa, että vain Thurénin kanssa olemme tavanneet evankelisen liikkeen parissa sekä Åbo Academin eksegetiikan tutkijaseminaarissa, missä muuan hänen esityksensä oli yksi parhaista.
Muuten. En muistaakseni ole nähnyt sinua eksegeettisissä yhteyksissä sen paremmin Helsingin yliopiston kuin Åbo Academinkaan tutkijaseminaareissa. En myöskään Suomen eksegeettisen seuran toiminnassa. En myöskään muista sinun olleen vuosituhannen vaihteessa mukana siinä Suomen akatemian huippuyksikössä, missä meitä oli 60 eksegeetin porukka.
Useasti olen huomannut sinun naljailleen retorisilla trikeillä muiden Kristukseen uskovien uskoa halventavasti. Näistä en ole pitänyt ja siksi olen reagoinut näissä yhteyksissä käyttämiäsi kielellisiä kömmähdyksiä paljastaen.
Matias,
tässä yleisesti vain tämä:
”Näistä en ole pitänyt ja siksi olen reagoinut näissä yhteyksissä käyttämiäsi kielellisiä kömmähdyksiä paljastaen.”
Et ole vielä paljastanut yhtään kömmähdystäni, mitä kieleen tulee. Miten voisitkaan, koska näyttää, ettet tekstiäni edes lue. Olen puoleltani mennyt järjestyksessä väitteitäsi, mutta et niihin puutu, vaan kerrot omia juttujasi eri asioista, eri asiayhteyksistä.
Loppuun tässä, palaan muuta kautta.
Reijo
Totean vain että 9. ja 12. huhtikuuta 1906 kahden henkilön kokeman elämyksen tuoma uudelleen tulkinta sitoo silmäsi, niin että näet kaiken vain siinä valossa. Panet jopa kreikankielisen tekstin tulkintasi palvelemaan tuon ilmoituksen tarkoitusperiä. Mielestäni tämä estää sinua näkemästä tekstien alkuperäistä klassista rakennetta ja sen ilmaisemaa yhteisöllistä henkistä ilmapiiriä.
Voimme lopettaa tässä ketjussa ja mikäli tahdot jatkaa juttelua, niin tehkäämme se uudessa blogitekstissä. Hyvää vappua ja suuremmoista pääsiäisaikaa sinulle ja kaikille lukijoillemme !
Matias Roto palaan vielä kirjoittamaasi ”kaste antaa parannuksen” väitteeseesi, tuot esille luterilaisia kirjoja, mm jokin augsburgin puolustus, siis Löytyykö siitä tukea väitteellesi?
Kun lukee ko puolustuksen niin ei sieltä löydy väitteellesi tukea, mistä olet keksinyt väitteesi?
Ari
Kiitos puheenvuorostasi.
On miellyttävää huomata, että olet lukenut tunnustuskirjoja.
Luterilaissa kirjoissa kaste mainitaan esim
Luomiskertomuksessa Pyhä Henki liikkuu vesipilvellä ratsasten ja loi elämän koko maailmaan. Jokainen kaste toistaa tämän uuden elämän luomisessa. Lapsi alkaa elämän Jumalan lapsena.
UT:ssa kasteesta käytetään ilmaisua PARANNUKSEN kaste.
Nikean tunnustuksessa sanotaan, että me tunustamme yhden kasteen syntien anteeksisaamiseksi.
Augsburgin tunnustuksessa artikkelissa perisynti todetaan, ettei kukaan pelastu ilman kastetta, vaan kastamaton tuomitaan kadotukseen.
Jne
–
Matias Roto lueppa nyt itse noita kirjoja ja näytä niistä missä kaste sisältää parannuksen?
Toisaalta lueppa mitä niissä sanotaan parannuksesta?
Ari
Yhteenveto aikoinaan noin 40 vuotta sitten tekemästäni paperista kasteen ja parannuksen suhteesta:
Ennestään kastamattomalle parannus lahjoitetaan kasteessa,
Ennestään kastetulle parannus on palaamista kasteen armoon.
Matias Roto et taaskaan vastannut kysymyksiini, mistä löydät väitteellesi perustan?
Kerroppa kuinka Luther sanoittaa Pietarin helluntai saarnan kohdan ”tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen….”?
Ari
Viittaamasi apostoli Pietarin kansallisen suuren tapahtuman helluntain yhden liturgisen jumalanpalveluksen juhlasaarnan teksti
on kielellisesti ja ajatuksellisesti ymmärrettävä niin, että
Pietari kehottaa kansaa tekemään parannuksen.
Tämä parannus sitten määritellään tarkemmin niin, että pitää SAADA Jeesuksen valttuuttama kaste eli siis kaste Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tämä kaste antaa lahjana parannuksen, nimittäin sekä syntien anteeksiannon että Pyhän Hengen lahjan.
Edelleen sinun äkkiväärän ahtaan tulkintasi täydellisenä vastakohtana apostoli tuo esille Jumalan evankeliumin avaran ja kokonaisvaltaisen parannuksen sekä omassa yhteiskunnassa että maaailmanlaajuisesti.
Omassa yhteiskunnassa niin että kaikkien sukujen ja suurperheitten väki yhteisesti kastetaan vauvasta vaariin, ”teille ja teidän LAPSILLENNE”,
ja että
annetaan lahkolaisen rajauksiin ja rajaseiniä tekevien hölmöjen erottelujen sijaan tulee koko maailmaa syleilevä näköala koko maailman evankelioinnista
Apostolien teot:
2:39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.”
Näin Pietarin helluntaisaarna on täysin samassa linjassa kuin Matteuksen evankeliumissa kerrottu Vapahtajamme lähetyskäsky: Kaikki maailman kansat on kokonaisina KANSOINA saatettava Jeesuksen opetuslapsiksi KASTAMALLA.
Matias Roto tuot taas omiasi jostain hatusta tempaamiasi, siis näytä mistä nuo saat, kukaan ei ole noin kirjoittanut minun mielestä ja jos et näytä jotain tekstiä mistä noita olet oppinut niin ei vakuuta yhtään?
Ari
Kerron tapauksen niin kuin sen on tuon ajan ihminen ymmärtänyt omassa kulttuuriyhteydessään.
Sille ei voi mitään jos sinä luet tuohon tekstiin sellaista, mikä jo ajatuksena olisi ollut täysin käsittämätöntä mielikuvituksen harhailua että mukamas lapsi ei olisi seurannut muita perheenjäseniä kasteen pelastuksen yhteyteen.
Muista että nykyaikainen individualismi tuli suomenruotsalaiseen kirjallisuuteen täydellisesti uutena ajatusmallina vasta 1880 -luvulla ja suomenkieliseen kirjallisuuteen vasta sen jälkeen. Nyt sitten vajaa puolitoista vuosisataa sitten pidät tuon ajan radikaalia aatteellista uutuutta suorastaan tavallisen ihmisen tavalliseen ajatusmaailmaan kuuluvana mallina, niin että olet valmis jopa kinaamaan sen puolesta ikään kuin se olisi maailman ainoa ihmisten välisten suhteiden malli.
Matias Roto väitteesi että minä lukisin jotain siihen mitä siinä ei ole on täysin tuulesta temmattu, minähän luen sen juuri niinkuin se on kirjoitettu, sinä lisäät siihen omiasi kuvitelmiasi.
Siis parannus on kääntymistä Jumalan puoleen, ei sitä voi toinen tehdä toisen puolesta, tätä et ymmärrä.
Ari
Toistat itseäsi. Näin ainoastaan todistat sen, mitä väitin sinusta, kuinka olet sisäistänyt tuon vähän yli satavuotiaan aatteen niin syvällisesti, ettet edes huomaa lukevasi tekstiin sellaista mitä siinä ei sanota.
Koska vain toistat itseäsi, niin ellet tuo esiin joitain uusia näkökohtia, niin on parempi lopettaa keskustelumme tässä ketjussa tähän. Mutta olet aina tervetullut ottamaan esille näkökohtiasi uusissa blogeissani, kun jos Herra niin suo, kirjoitan tällä samalla kotimaa.fi -alustalla.
Hyvää vappua sinulle ja lukijoillemme.
Jos Herra suo, niin itse menen saarnaamaan vappuna 1.5.2023 klo 14 Forssan rukoushuoneelle, Keskuskatu 9, 30100 Forssa.