Kotoisessa kuvassa näkyy rakas prinsessani Colette taustanaan pieni osa kotokirjastomme lukemattomista hyllyistä. Olen onnellinen rakkaastani ja iloitsen myös jokaisesta teoksesta, joka kotiimme on kerääntynyt vuosien mittaan.
Kolmas adventtisunnuntai puhuu
Johannes Kastajan toiminnasta
Johannes Sakariaan poika valmisti ihmiset vastaanottamaan Vapahtajamme Jeesuksen. Johannes oli voimakas julistaja. Paljon kansaa saapui hänen luokseen kastettavaksi. Näitä tuli kaikista yhteiskuntaluokista.
Johannes kertoi, että Jeesus on Jumalan pelastus. Jeesuksen uhri on koko maailman toivo.
Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. Johannes sanoi: »Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! (Joh. 1:29)
Johannes ei sanonut tätä tyhjästä. Kasteen toimittaminen oli avannut hänen silmänsä. Johannes näki sen, kun Jeesus oli tullut kasteelle. Kolmiyhteinen Jumala ilmoitti itsensä: Isä taivaassa, Poika Jordanin virran äärellä ja Pyhä Henki, yhteyden Henki, laskeutui taivaasta, Isän luota Pojan luo.
Johannes todisti: »Minä olen nähnyt, kuinka Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen tavoin ja jäi hänen päälleen. Minäkään en häntä tuntenut. Mutta hän, joka lähetti minut kastamaan vedellä, sanoi minulle: ’Se, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, kastaa Pyhällä Hengellä.’ Minä olen sen nähnyt ja todistan, että tämä mies on Jumalan Poika.» ( Joh. 1:32-34)
Kolmiyhteinen Jumala toimii pyhässä kasteessa
Luominen, lunastus ja pyhitys pitävät yhtä. Kasteessa toimii Jumala. Hän yhdistää ihmisen yhteyteensä. Ihmisestä tulee Jumalan lapsi. Ihminen saa syntiensä anteeksiannon. Ihminen saa Pyhän Hengen lahjan. Hänessä ihmisen elämään tulee uudistus, parannus. Pakanasta tule kristitty, kuten Luther sen ilmaisee.
Kaikki tämä sisältyi jo tuohon kastetoimitukseen, missä Johannes toimi kätenä, Jeesus kasteen keskuksena ja Pyhän Hengen aktiivisuus toiminnan merkityksen avaajana, uskon antajana. Sama sisältö on jokaisella kasteella, jossa Jeesus on keskuksena, Taivaan Isä kertoo ihmiselle oman rakkautensa ja Pyhä Henki vaikuttaa Kristuksen tuntemisen sisällön.
Jeesuksen kasteessa Johanneskin sai silmänsä auki. Jeesus on koko maailman syntien sovitus, Jumalan Karitsa, koko maailman synnin pois ottaja.
Jumalan armahtava laupeus
Sirakin kirjassa kerrotaan Jumalan armahtavasta rakkaudesta. Hänen laupeudestaan, joka hyvyydessään vetää syntisen ihmisen oman mielisuosionsa osallisuuteen. Jeesuksessa tämä ikuinen rakkaus tuli todeksi. Jumala Poika syntyi maailmaamme. Elämällään, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan hän toi meille taivasten valtakunnan.
Kuinka suuri onkaan Herran laupeus, kuinka anteliaasti hän armahtaa ne, jotka palaavat hänen luokseen!
Jeesus on koko langenneen maailmamme käännekohta. Hänessä ihmiset saavat kääntymyksen. Paluun Jumalan yhteyteen. Synti alkoi ensimmäisestä ihmisestä ja jatkuu jokaisessa ihmisessä. Jumalan antama armo vapauttaa synnin tuomiosta, pelastaa meidät anteeksiantamukseen, rauhaan ja vapauteen. Kaiken tämän tekee Vapahtajamme Jeesus, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa.
Jokapäiväisessä parannuksessa ihminen saa alati elää todeksi Jumalan laupeuden. Päivittäin tarkistaa elämänsä kulun, ojentautua uuteen päivään uusin voimin ja alati uudistuvana. Kasteessa lahjaksi saatu armahdus tukee meitä. Vie meidät perille asti. Aina Kristuksen takaisin tuloon asti ja nostaa taivaan iki-iloon. Jumalan kirkkauden asuntoihin, täyttymykseen, onneen, autuuteen.
SUNNUNTAI 11.12.2022
3. adventtisunnuntai
Tehkää tie Kuninkaalle
Viikon apokryfiteksti Sir. 17:25–32
Käänny Herran puoleen, jätä syntinen elämä, rukoile häntä ja pyri eroon synneistäsi. Palaa Korkeimman luo, käännä selkäsi vääryydelle. Hän johdattaa sinut pimeydestä pelastuksen valoon. Vihaa sydämesi pohjasta sitä, mitä Herra kammoksuu. Kuka ylistää Korkeinta tuonelassa? Eläviltä hän saa kiitoksensa. Ei kuollut kiitä, ei mikään eloton, Herraa ylistävät ne, jotka ovat elossa ja voimissaan.
Kuinka suuri onkaan Herran laupeus, kuinka anteliaasti hän armahtaa ne, jotka palaavat hänen luokseen! Samaan ei ihminen yllä, koska hän on kuolevainen. Mikään ei loista aurinkoa kirkkaammin, mutta sekin pimentyy, ja ihminen, joka on lihaa ja verta, hautoo pahoja ajatuksia. Herra valvoo taivaan korkeuksien joukkoja, mutta ihmisten suku on tomua ja tuhkaa.
Sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-11-12-2022/
Suomen Pipliaseuran raamattusivustolta voi Sirakin kirjaa lukea. Panen viitteen lukuun 17, josta voi sitten vaihtaa käännöksen myös vuoden 1938 hyväksyttyyn käännökseen.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/SIR.17/
Tällä sivustolla osa on vapaasti luettavissa osa vaatii kirjautumista. Ohjeita saa sivustolta
https://www.piplia.fi/raamattu-fi-ja-piplia-sovellus/
finbible.fi -sivustolta voi katsoa vuosien 1933/38 ja 1776 sekä 1642 käännökset
http://finbible.fi/Apkryfk/38jessir_17.htm
http://finbible.fi/Apkryfk/JesSirB_17.htm
http://finbible.fi/Biblia1642/Apokryfikirjat/jesus_sirach_17.htm
Kreikankielinen Septuagintan käännöksen teksti yhdessä englannin kielisen käännöksen kanssa alkuperäisen kirjoittajan pojanpojan kääntämänä:
https://www.ellopos.net/elpenor/greek-texts/septuagint/chapter.asp?book=30&page=17
Latinankielisen Vulgata käännöksen teksti yhdessä englannin kielisen käännöksen kanssa kirkkoisä Hieronymuksen tarkistaman käännöksen mukaisena.
https://vulgate.org/ot/ecclesiasticus_17.htm
Nämä kaksi ovat pitkään olleet vanhimmat säilyneet kielet Sirakin kirjan kääntämiseksi muille kielille. Nykyisin on löydetty vanhempia hepreankielisiä käsikirjoituksia, joihin näitä voidaan tutkimuksissa verrata.
Sukulaisnaapurimme viron kielellä Sirakin kirjaa voi lukea osoitteesta
https://www.piibel.net/srk-17.html
Naapurimme norjan kielellä Sirakia voi lukea täältä
https://bibel.no/nettbibelen?slang=nynorsk11&type=and&book2=-1&parse=Sirak+17&submit=Vis
Toisella kotimaisella Sirakia voi lukea täältä
https://raamattu.fi/raamattu/B2000/SIR.17/Jesus-Syraks-vishet-17
Seuraavassa Paavalin sanoja:
Room. 1:18
Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,
Room. 2:8
mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee viha ja kiivastus.
Ef. 4:31
Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.
Ef. 5:6
Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä semmoisten tähden kohtaa Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia;
Mitä on ”tyhjät puheet” ja ”pitävät totuutta vääryyden vallassa”?
Keitä ovat ”tottelemattomuuden lapsia”?
Ari
Kiitos puheenvuorostasi
Kukin raamatunkohta on otettava omassa yhteydessään.
1) Roomalaiskirjeen kohdat seuraavat alkutervehdystä, jossa Paavali kirjoittaa Jumalan vanhurskaudesta, joka tulee uskosta uskoon. siinä hän torjuu kaiken sellaisen pöyhkeilyn toisia uskovia vastaan, missä pyritään julistamaan itsensä toisia paremmaksi turvautumalla omiin suorituksiin tai ansioihin. Sen sijaan todetaan että pelastuminen on yksistään uskosta. Uskosta ihminen elää ei omiin suorituksiinsa luottamustaan pannen.
Siis jo tässä johdannon ajatusten kiteyttämisessä tuodaan esiin Roomalaiskirjeen keskeinen ajatus: uskovat eivät saa erottautua toinen toistaan vastaan ihmisten omiin ansioihin tai tekoihin luottamustaan pannen, vaan kaikki on Jumalan armoa, lahjaksi saatua, vain Jumalan teoksi tunnustettua, siis uskon varassa.
Room. 1 : 16-17
Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: »Uskosta vanhurskas saa elää.»
Viittaamasi lause aloittaa uuden osion kirjeen sisällössä. Siinä torjutaan sellaiset suuntaukset, missä omaa hurskautta pidetään parempana kuin toisten jopa siinä määrin, että aletaan näykkimään toisia Kristuksen seuraajia vastaan.
Koko kirjeen sosiologinen tilanne oli juutalaisten ja ei-juutalaisten välinen kulttuurinen kuilu. Paavali haluaa sanoa, että yksistään Jumalan armosta ihminen elää, se on uskon varassa, ei ihmisten omien pyrkimysten ja hössötysten varassa omaan erinomaisuuteensa luottaen. Sen sijaan että näiden ryhmien edustajat kiivailisivat toisiaan vastaan, heidän kummankin on todettava, että itsessään ihminen on kokonaan syntinen. Kaikki ovat pois poikenneita, joten myös vain armosta autuaaksi tuleminen on AINOA toivo, Jumalan vanhurskaudessa eläminen eli siis yksistään Jumalan tekoon turvauminen on elämän perusta.
Kun tämän tajuaa, niin syytökset toisia ryhmiä vastaan jäävät tyhjäksi puheeksi, perusteettomiksi. Ne ovat kuin jos jalkapalloilija ottaisi kovan vauhdin ja potkaisisi täydestä voimasta, mutta sen tuloksena lentäisikin itse, pallon jäädessä paikalleen.
Tämä osa jatkuu aina kolmannen luvun puoliväliin asti. Siinä torjutaan kaikki omavanhurskaus, jolla joku kuvittelee olevansa parempi ja pyhempi kuin joku toinen, tajuamatta, että kaikki ihmiset ovat pois poikenneita, jokaikinen, erotuksetta jokainen. Yksikään ei elä ilman Jumalan armahtavaa työtä Jeesuksen ansion turvissa, yksistään uskosta, yksin armosta ja yksistään Kristuksen tähden.
Ari
2) Efesolaiskirjeen sanomassa kaiken perusta on Kristus. Jumala itse armahtaa syntisen ihmisen puhtaasti armosta, ilman ihmisen omia tekoja.
Ef. 1: 4-9
4 Jumalan laupeus on kuitenkin niin runsas ja hän rakasti meitä niin suuresti, 5 että hän teki meidät, rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa. Armosta teidät on pelastettu.
6 Jumala herätti meidät yhdessä Kristuksen Jeesuksen kanssa ja antoi meillekin paikan taivaassa 7 osoittaakseen kaikille tuleville aikakausille, kuinka äärettömän runsas on hänen armonsa ja kuinka suuri hänen hyvyytensä, kun hän antoi meille Kristuksen Jeesuksen. 8 Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. 9 Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.
Efesolaiskirje yhdistää Jumalan armoteon kasteessa annettuun yhteyteen Jumalan kanssa. Kaste on yksi, koska Jumala on yksi ja koska usko on yksi ja yhteinen, sellainen jonka perustana ei ole oma teko vaan armahtavan Jumalan suuri hyvyys, kasteen armo.
Efesolaiskirje:
1:6 sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän ( Jumala ) on lahjoittanut meille siinä rakastetussa,
4:5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;
Juutalaisille ensin
,Tuskin juutalaiset ryhtyvät syömään Jeesuksen lihaa ja juomaan hänen vertansa, kun Toora on sellaisen kieltänyt, eikä se heitä mistään pelasta.
Muslimit voisivat nauraa koko touhulle. Ja rabbit puistelevat päätänsä, että miten nuo kristityt, jotka niin kauniisti puhuvat syövät kuitenkin ruumista ja juovat verta kuin ihmelientä.
Miten kaikki lähetyshenkilöt ovat sellaista voineet edes vaatia, ei mitään tokkua. Itsensä häpäisemistä ainoastaan.
Tarja
Kiitos kommenteistasi
Viittaamasi tulkinta ehtoollisen vietosta esiintyi jo Kapernaumissa.
Johanneksen evankeliumi:
6:52 Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: ”Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?”
Jeesus oli edellä puhunut Herran pyhän ehtoollisen ateriasta, missä leipä on Kristuksen ruumis ja viini on Kristuksen veri. Herran pyhän ehtoollisen lahja on iankaikkinen elämä.
Sisällöltään tämä on verrattavissa pääsiäisateriaan ja sen liturgiassa ja uhrikaritsan syömisessä toteutuvaan Jumalan avun tykö tulemiseen. Jokainen pääsiäisateria oli samalla ajan ja välimatkan pois ottamista muinaisesta Egyptissä tapahtuneesta ateriasta, jonka aikana pyhä kansan vastustajat saivat Jumalan rangaistuksen ja kansa sai vapauttavan yhteyden pyhän kansan vapautta kohti matkustamiseen.
Vuotuisessa aterian toistossa tuon alkuperäisen tapahtuman voima tuotiin osallistujien elämään. Asia on sama vaikka sanana myöhäsyntyinen, tilaisuudessa oli aina sakramentaalinen yhteys Egyptistä vapautumiseen. Kyseessä siis oli vapautumisen toteutuminen, uskon todellisuudessa eteenpäin meno. Sen sijaan tilannetta ei saanut tulkita niin että jokaisen aterian aikana vielä pitkälti yli tuhat vuotta myöhemmin tuon toisen ajan egyptiläisten esikoiset surmattaisiin. Tuollainen olisi menneisyyden tapahtuman vääriin yhteyksiinsä siirtämistä. Yhteys on nimenomaan toimivan Jumalan tekojen ajankohtaistamista. Sama Jumala joka aikoinaan vapautti kansansa, toimii myös tässä tilanteessa ja vapauttaa ne ihmiset , jotka tässä tilanteessa ateriaan osallistuvat.
Samalla tavalla Herran pyhällä ehtoollisella tuodaan ehtoollisen vieton ajankohtaan Jeesuksen ristillä uhraaman ruumiin ja vuodattaman veren tuoma koko maailman sovitus ehtoollisella osallistuvien elämän voimaksi ja uskon rohkaisuksi sekä iankaikkisen elämän osallisuuteen liittämiseksi. Niin kuin Golgatan ristin kuolemaa seurasi ruumiin ylösnousemus, samoin pyhän aterian osallisuudessa meidänkin ruumiimme vihitään ylösnousemuksen todellisuuteen. Kyseessä siis on sakramentaalinen yhteys, Jeesus antaa ruumiinsa leivässä ja verensä viinissa. Näin me syömällä ja juomalla vastaanotamme todellisen yhteyden Jeesuksen ristillä uhraamaan ruumiiseen ja veren vuodatuksella tehtyyn täydelliseen yhteyteen Jumalan hyvyyden, armon ja laupeuden lahjaan.
Sen sijaan emme uusi pari vuosituhatta sitten tapahtunutta ristiinnaulitsemista, vaan ainoastaan tuomme ehtoollisen mukana tuon tapahtuman sisältämän Jumalan läsnäolon ja työn. Jumala antaa meille itsensä ja me elämme hänen lahjansa varassa.
Matias Roto otetaampa ensin tämä:
Room. 1:18 Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,
Eiväthän ne jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa itse tiedä tekevänsä niin, vaan he kyllä todella uskovat omiin oppeihinsa ja toimiinsa.
Ajatteleppa nyt tuossa naapurissa käytävästä sodasta, onko nyt siellä kirkon johtajien toimet jumalattomuutta vai mitä, siis eikö tuossa ole selkeääkin selkeämmin esillä että heillä on totuus vääryyden vallassa?
Samoin kuin Lutherilla, siis kun lukee hänen kirjjoituksiaan niin esim se että hän antoi ns ”Raamatulliset” perusteet ns ”uudestikastajien” vainoille (tappamiselle) niin se selkeä todiste että hänellä oli totuus vääryyden vallassa.
Ari
Kristityt uskovat Jeesukseen. Tämä on oikea oppi. Sen sijaan on väärää oppia kuvitella, että voisi muka olla sellaista uskoa, joka ei sisällä yhtään mitään, eli siis muka voisi olla sellaista oppia, jossa ei olisi mitään oppia.
Oppi -sana esiintyy yksistään Uudessa testamentissa jopa 129 kertaa, miinus muutama kohta, missä se on sanan osa, kuten isoppi, anoppi jne.
Joten miksi annat sitoa itsesi sellaiseen harhaan, missä halutaan tyhmentää ihmistä puhumalla opista halventavasti.
Tässä kakukoneessa sana oppi Uuden testamenti puolella.
https://www.koivuniemi.com/raamattu?tila=pikahaku&hakuehto=oppi+&kaannos=fi-38&kirjat=ut
Ari
Toiseksi. Hyökkääminen toisen valtion kimppuun on väärin. Ne ovat väärin tekipä ne kuka tahansa. Ei siinä ole mitään eroa.
Suurimman vastuun kantavat ne, jotka moiseen vääryyteen yllyttävät. Useinkin johtajien niskoille lankeea vastuu koko joukon yhteisestä toiminnasta olipa se sitten pienemmissä ympyröissä, jengeissä, työyhteisöissä ja vapaa-ajan piireissä tai kansallisella tasolla tai sitten kansainvälisellä tasolla.
Kolmanneksi
Lutherin aikana jokainen rauhattomuuden lietsominen katsottiin uhkaksi koko yhteiskuntaa vastaan. Siksi sitä vastaan toimittiin hyvin tarmokkaasti. Kuoleman rangaistusta käytettiin, mikäli teko oli liian vakava. Kuoleman rangaistus poistui Suomen laista vasta 5.5.2072. Viimeinen rauhanaikainen kuolemanrangaistus pantiin täytäntöön vajaa 200 vuotta sitten vuonna 1825.
Uudestikastajain liike syntyi talonpoikaiskapinan aikaisesta kansan kiihottamisesta vakiintuneita tapoja vastaan. Kapinalliset kuvittelivat että lasten kastamatta jättäminen muka voisi toimia protestina esivaltaa vastaan ja kun sitten 20.1.1525 ensi kerran koko maailmanhistoriassa muutamat kastoivat toinen toisensa niin sekin tapahtui protestina Zürichin tekemää poliittista päätöstä vastaan.
Ensi askelissaan uudestikastajain toiminta siis oli poliittista protestia vallitsevaa järjestelmää vastaan.
Virastaan juutalaisvainon nostattamisen takia pois potkitun yliopistomiehen vuosina 1525-27 kirjoittamiin Raamatun sanan vääristelyihin Luther vastasi jo 1529 kirjoittamassaan Isossa katekismuksessa.
Tässä on Lutherin teksti. Siinä on ihan aito Raamatun sanan mukainen opetus.
https://tunnustuskirjat.fi/ik/4osa.html
Matias Roto uskon ja toimin Paavalin sanojen mukaan eli:
Ef. 5:6 Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä semmoisten tähden kohtaa Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia;
En siis anna Lutherin enkä sinun ”tyhjien puheiden” pettää itseäni.
Ari
Olen täysin päinvastaista mieltä siitä, kuka tässä puhuu perusteettomia eli siis sisällöltään tyhjiå puheita. Panet näkyviin raamatunlauseita ymmärtämättä, mitä ne sanovat.
Esimerkiksi Efesolaiskirjeen eka luvusta on alkukielessä erittäin monen jakeen pituinen lause, joka itse asiassa ei ole mitään muuta kuin Raamatun ensimmäisen sanan ”Alussa” alkukielisen sanan eri merkitysten hyväksi käyttöä ja niiden varaan rakentamista ison palan verran eka lukua.
Ef. 5:6 varottaa sellaisista harhoista, joissa kirkon yhteyttä hajoittavat puhujat yrittävät houkutella seurakuntalaisia luopumaan yhteisestä kirkosta. Tottelemattomuuden lapset tekevät näiden houkutusten mukaan ja jättävät yhteisen kirkon omaksi tuomiokseen.
Luther oli Raamatun selitysopin professori, jonka vuosien 1502 – 1522 välillä tekemänsä lyhin työpäivä oli 12 tuntia vuorokaudessa. Paljonko sinä hankit tietoa ja minkä verran opiskelet Raamatun tuntemista. Lutherin tuotanto on ollut niin laaja, että vasta viime suosisadan puolella kukaan on pystynyt tuottamaan yhtä paljon tekstiä, silloinkin sähköisiä kirjoitusvälineitä hyväkseen käyttäen. ( Olen tästä lukenut, mutta mulla ei ole pienintäkään aavistusta, kuka tämä tuotannon ylittänyt voisi olla.)
Matias Roto sillä ei ole mitään merkitystä mitä ihminen tekee eli lukeeko kuinka paljon tahansaKUN Jumala SALAA, siis kun Luther antaa väkivallalle ns ”Raamatulliset” perusteet niin siitä voi selkeästi sanoa ettei hän voi olla Pyhän Hengen johdatuksessa, eihän yhdessäkään murhaajassa ole Jumalan henkeä.
Mitä on ”tyhjät puheesi”, no ensinnäkin kun yrität selittää venäjän ortodoksien suorittamaa kansanmurhaa, kuinka voit edes ajatella että Jeesuksen seuraajat voisivat olla osallisena siinä, no ainoastaan kun ”puhut tyhjiä”.
Ari
Venäjän hyökkäys sisältyi käyttämääni vääryyden ajatukseen. Sanoin: ”Hyökkääminen toisen valtion kimppuun on väärin.” Jos siis tuomitset tämän ajatuksen, niin silloin julistat Venäjän hyökkäyksen oikeaksi.
Tätkö tarkoitat, vai kävikö sinulle niin, että kiivastuksissasi puhuit itseäsi vastaan? Olisi hyvä pitää silmänsä auki, kun lukee, ettei sekoita tekstiä omiin huuruisiin harhoihinsa.
Miksi haluat hyökätä sellaista vastaan, joka julistaa puhdasta evankeliumia? Mikä on se kiivaus, joka moista ajaa sinut kirjoittamaan Totuuden sanan esillä pitäjää vastaan?
Omalta puoleltani kiitän Jumalaa siitä, että saan olla Jumalan sanan palvelija. Sirakin kirjan luku 17 sanoo ennen meidän tekstiämme näin, (sulut kertovat eri käsikirjoitusten erilaisista lukutavoista, eivät muusta):
Hän (Jumala) antoi heille harkintakyvyn,
kielen, silmät ja korvat
ja sydämen ajattelemista varten.
7 Hän täytti heidät tiedolla ja ymmärryksellä
ja opetti, mikä on hyvää, mikä pahaa.
8 He saivat sydämeensä Herran pelon,
jotta oppisivat hänen tekojensa suuruuden.
{Ajasta aikaan hänen ihmetekonsa ovat heidän ilonaan.}
9 Siksi he kuuluttavat hänen tekojensa suuruutta
10 ja ylistävät hänen pyhää nimeään.
Matias Roto nyt ei minulla kyllä ymmärrys riitä selityksiisi, siis mitä haluat sanoa?
Mitä on ”vääryyden ajatus”?
Siis teoista voi selkeästi kertoa ketä ihminen/ihmiset seuraavat, Jumalaa vai pahaa, nyt kyllä on selkeää etteivät venäläiset ortodoksit seuraa Jumalaa vaan toteuttavat pahan tahtoa.
Ajatuksesi yksittäisen ihmisen vastuusta on Raamatun vastainen eli jokainen on täydellisesti vastuussa itsestään Jumalan edessä, ei siinä auta jos nyt lähtisin seuraamaan sinua ja sitten sanoisin kun Matias Roto niin opetti, ei auta kun Pyhä henki on kirkastanut mistä tunnistaa ”tyhjän puhujat” niin on omalla vastuulla ketä kuuntelen.
Ari
Vääryyden ajatus tuossa Efesolaiskirjeen kohdassa on Jumalan kansan eli kirkon jäsenyyden hylkääminen. Se on lähtemistä omille teilleen Jumalan kansan ulkopuolelle, kadonneen lampaan toimintaa laumasta lähdettyään, viinipuusta irronneen oksan kohtaloa siinä tilanteessa, kun se irtosi puusta, ja ihmisen elimistön yhteydestä irronneen jäsenen kohtalo, kun se joutui Kristus kirkosta erilleen.
Muista Ef 1:22-23
22 Jumala alisti kaiken Kristuksen jalkojen alle, teki hänestä kirkon pään 23 ja kirkosta hänen ruumiinsa. Siksi Kristus on läsnä kaikkialla ja täyttää kaiken.
Matias Roto nyt sitten muuntelet Raamatun sanaa, seurakunta ei ole sama kuin kirkko(si), näitäkö minun pitäisi uskoa?
Ari
Seuraan uusinta käännöstä UT2020. Sen toimikunnassa on ollut eri kirkkojen edustajia ja sen teologisena asiantuntijana on ollut mm Itä-Suomen yliopiston eksegetiikan professori Lauri Thuren. Niinpä juuri tässä kohtaa käännös on erittäin hyvä.
Efesolaiskirje puhuu nimenomaan kirkosta eli siis yhteisestä Jumalan kansasta.
Matias Roto se kyllä täytyy myöntää ettei Luther tohtinut lähteä muokkaamaan Raamattua oman oppinsa mukaiseksi, mutta nyt tuntuu olevan jo siihenkin uskaliaita.
Tuot esille:
””Vääryyden ajatus tuossa Efesolaiskirjeen kohdassa on Jumalan kansan eli kirkon jäsenyyden hylkääminen. Se on lähtemistä omille teilleen Jumalan kansan ulkopuolelle,””(Matias Roto)
Kuinka tuota tuot esille kun on puhe venäjän ortodoksikirkosta, eihän sen johtajat ole lähteneet pois kirkostaan vaan johtavat lampaitaan tappamaan saman kirkon toisia lampaita, ymmärrätkös tätä?
Ari
Muutama kommentti väitteisiisi
1) Esität täysin typerän väitteen sanoessasi: ”—täytyy myöntää ettei Luther tohtinut lähteä muokkaamaan Raamattua oman oppinsa mukaiseksi, mutta nyt tuntuu olevan jo siihenkin uskaliaita. ”
Lausuntosi on täysin mieletöntä tyhmyyttä. Mistä tempaat epärehellisyyssyytteesi? Tuolaisia väitteitähän esittävät vain ne, jotka itse niin tekevät. Onko siis sinulla tapana puhua mielessäsi valheiksi tietämiäsi sanoja. Meillä luterilaisilla ei todellakaan ole mitään tarvetta ruveta kinaamaan Raamattua vastaan omaa kasteoppiamme esillä pitäessämme, koska meidän kasteoppimme on yhtäpitävä alkuperäisen Jeesuksen asettaman kasteen kanssa.
Sitten kuvitelmaasi, että muka seuraisit apostolien kasteoppia. Etkö todellakaan tajua, että sinun oma oppisi ajaa täyttä vauhtia päin mäntyä. Sotket tekstien merkityksen omine vääristelevine käsityksinesi. Ota huomioon, että luterilainen kirkko seuraa vanhan kirkon yhteistä kasteoppia juuri siksi, että se on RAAMATUN MUKAISTA. Vanhan kirkon perinne on nimenomaan kasteopissaan pitäytynyt siihen oppiin, jota jo Jeesus toiminnassaan opetti ja jota apostolit uskollisesti seurasivat.
Muista Jeesuksen sana kasteen tapahtumasta:
”Matteuksen evankeliumi:
3:15 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Salli nyt; sillä NÄIN ( KASTAMALLA ) meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus.” —
Miksi sallit silmiesi sokaistua lukemasta tästä sitä perustavaa pelastuksen sanomaa, että kaste antaa KAIKEN VANHURSKAUDEN, jonka Jeesus on meille valmistanut.
Ari
2) Kinaat edelleenkin asiasta, josta jo edellä olen kannanottoni lausunut, nimittäin Venäjän tuhoisa hyökkäys Ukrainaa vastaan: Se on väärin.
Miksi yritä esittää sellaisia ratkaisumalleja, jotka eivät alkuunkaan toimi. Miksi leijut haavepilvissä mielepiteinesi jalat tukevasti ilmassa riippuen.
Vastaapa kysymykseeni: Mikset sinä jo ole mennyt Punaiselle torille avaamaan suutasi mielipiteitä Venäjän retkeä vastaan? Oletko niin saamaton, niin laiska tai miksi et vielä ole moista tehnyt, vai oletko sellainen, joka yksinomaan vinollakseen toisille vaatii toisilta sellaista, jota itse et ole jo edes yrittänyt tehdä.
Näistä toisille taakan vääntäjistä Jeesus varottaa mitä vakavimmin
Matteuksen evankeliumi:
23:4 He sitovat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät tahdo niitä sormellaankaan liikuttaa.
”sellainen jonka perustana ei ole oma teko vaan armahtavan Jumalan suuri hyvyys, kasteen armo. ”
Oma teko tuntuu olevan suurikin pahuus, ja kuitenkin kirkko kehuu diakoniatyöllä ja hyväntekeväisyydellä. Ei niillä taivaaseen tietenkään pyritä, vaan autetaan sitä toista, ihan omilla teoilla.
Lisäksi on toinen ulottunvuus, eli tekemättä jättäminen, se tarkoittaa niitä huonoja ja pahoja tekoja, jotka kannattaa jättää tekemättä, jo senkin takia, että niillä kerää vain tulisia hiiliä oman päänsä päälle, koska niillä aiheuttaa kärsimystä muille.
Oikeus toteutuu sitä kautta, että kukin vastaa omista teoistaa, ja siksi on hyvä osata oikein elämisen taidot, vaikka se kristikansaa niin suuresti harmittaa, kun armo jää osattomaksi. Ei armo ole ihminen, eikä jumala, se on vain sana, ja sen osattomuus ei ole sääli ollenkaan. Pääasia että oikeus toteutuu.
Kasteesta sen verran, että lapsesta tulee henkilö, eli ihminen kun hänelle annetaan nimi, sitä ennen hän on vain enkeli, tai poika, tai tyttö, isänsä, tai äitinsä nimessä.
Tarja
Muutama kommentti tekstiisi
1) Ihmisen oma teko ei ole mikään pahuus siksi että ihminen sen tekee. Päin vastoin jokainen hyvä teko on suoraan luomisesta johdettavissa oleva hyveen ilmaus.
Ongelma useinkin on sellainen, että ihminen kuvittelee näiden omien töidensä tekevän hänet niin hyväksi, että niiden takia muka ostetaan taivasosuus. Omille teoille annetaan sellainen vaikutuskentän laajennus, johon sen toimivalta ei ulotu. Hyvillä teoilla on merkityksensä tämän ajan sisäisissä asioissa, työn teossa, perheensä hoitamisessa jne lukemattomissa hyvissä ja tarpeellisissa toimissa. Mutta ne eivät riitä meidän ikuista elämäämme turvaamaan. Siihen sen voima ei riitä. Vertausta käyttääkseni. Kyvyllä hypätä jonkun matkaa on käyttöä kun luonnossa kulkiessaan hyppää jonkun kaivetun ojan yli sen toiselle puolelle, mutta omaan hyppyvoimaansa ei voi turvautua, kun haluaa matkustaa vaikkapa Helsingistä Lontooseen. Sellaista loikkaa kukaan ei pysty tekemään.
2) Tekemättä jättäminen on yksi teon muoto. Se voi olla hyvän teon laiminlyönti tai huonosta teosta kieltäytyvän mielekäs toimi asioiden hoitamisen ilmiöinä.
3) Ihmisten oman toiminnan ympyröissä teko ei ole armoa pois sulkevaa, vaan kumpikin liikkuu omassa toimialueessaan. Kun elämän tarkoituksen antava Jumalan hyvyyden vastaanottaminen on armoa, eikä vaadi meidän omia puurtamisiamme, niin silloin me vapaudumme tekemään sellaisia tekoja ja toimia, jotka kuuluvat meidän vastuualueeseemme. Sen takia toisinaan jopa raskaskin työ muuttuu Jumalan antaman elämänkutsumuksen täyttämiseksi ja paljon palkitseva työ luo kiitollisuuden Jumalamme meille suomaan suureen iloon olla mukana hänen antamansa luomistyön toteuttamisessa.
4) Ihmisen syyllisyys Jumalan täydellisyyteen verrattuna on niin syvä, ettei yksikään voi täyttää niitä mittoja, joihin armoton tuomio johtaisi. Sen sijaan Jumalan armostaan antama vapauttava tuomio antaa meille rohkeuden uusien haasteiden toteuttamiseen, innostaa uusiin pyrkimyksiin ja vapauttaa mielen ahdistukset turhien ongelmien jauhamiselta. Jumalan rakastama ihminen uskaltaa kypsyä terveeseen ja armahtavaan asenteeseen toisia ihmisiä kohtaan.
5) Luonnollinen syntymä antaa meille ajallisen elämän. Kaste antaa meille iankaikkisen elämän joka alkaa jo täällä maan päällä ja ylösnousemuksen riemullisen tapahtuman jälkeen jatkuu kiusena ilon taivaan ihanissa saleissa Jumalan kirkkauden loisteen valaistessa suloisina säteinä.
Matias
6:52 Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: ”Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?”
Ei tuossa ole kysymy riidasta vaan ihmettelystä, ja kuten se luku kertoo, kaikki lähtivät pois, eivätkä enää seuranneet häntä, Vain ne kaksitoista jäi,koska heillä ei ollut paikkaa minne mennä.
Jeesus vaatii uskomaan kuka hän on.
Ja ihmiset kysyvät ” Kuka sinä sitten olet”
Jeesus puhuu isästä ja kuinka isä on hänet lähettänyt, ja kansa kysyy: ” Kuka sinun isä on?”
Ihan normaaleja kysymyksiä, kun yksi puhuu isästä, joka on lähettänyt hänet kertomaan, että pitää syödä Ihmisen pojan lihaa ja juoda hänen vertansa, niin ei koskaa näe kuolemaa.
” Meidän isämme on Aabraham, kuka sinun isäsi on ? ”
Jeesus sanoo, ”joka uskoo minun sanani se ei näe kuolemaa. ” Te olette alhaalta ja minä ylhäältä, kun te ylennätte ihmisen pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se joka minä olen. Tulette tuntemaan totuuden ja totuus tekee teistä vapaita.”
-” Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä, emmekä ole kenenkään orjia.
Aabraham on meidän isämme, Me emme ole aviorikoksesta syntyneitä, meillä on yksi Isä, Jumala. ”
Jeesus suuttuu ja rääkkyy : ” Te olette isästä perkeleestä ja isänne himoja te haluatte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija, ja sen isä ”
Juutalaiset sanoivat hänelle: ” Emmeko ole oikeassa kun sanomme, että sinä ole samarialainen ja sinussa on riivaaja. ”
” Nyt me ymmärrämme, että sinussa on riivaja. Aabraham on kuollut ja profeetat ja sinä sanot: ” Jos joku pitää minun sanani, se ei maista kuolemaa. ” Oletko sinä suurempi, kuin isämme Aabraham joka on kuollut, ja profeetat ovat kuolleet. Keneksi sinä oikein itsesi teet ?”
Jeesus : ” Aabraham, teidän isänne riemuitsi siitä, että oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi. ”
Juutalaiset ” Et ole vielä viidenkymmen vuoden vanha Ja olet nähnyt Aabrahamin. ”Jeesus: ” Totisesti, minä sanon teille, ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä ollut. ”
Kumpi puoli tässä vaikuttaa normaalilta, sen saa jokainen päättää itse.
Tarja
1) Eräs psykologi totesi aikoinaan, että hyvän persoonallisuuden mallin löytää Johanneksen evankeliumista. (Olen unohtanut nimen.)
2) Joh. 6. luvun sanomassa puhe Herran pyhän ehtoollisen opetus liittyy selvästi edellä kerrottuun ruokaihmeeseen. Miehiä paikalla oli noin 5000 henkeä. Johanneksen evankeliumin kerronnassa tämä leivän jakaminen Jumalan ihmeenä antoi aiheen tarkastella tapausta syvällisemmin. Kysymys ei ollut vain ajallisen ravinnon jakamista, vaan siihen sisältyi myös taivaallisen ravinnon jako. Isä Jumala on lähettänyt ainosyntyisen Poikansa maailman Vapahtajaksi. Jeesus on tämä koko maailman Vapahtaja. Hänen ruumiinsa ja verensä jaetaan Herran pyhässä ehtoollisessa leivässä ja viinissä.
Kirkkoisä Augustinus on tämän kohdan perusteella puhunut kauniisti ehtoollisen suurena Jumalan antamana ikuisen elämän lahjana.
Matias Roto tuot esille Matteuksen evankeliumista 3:15 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Salli nyt; sillä NÄIN ( KASTAMALLA ) meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus.”
Siis mikä oli tilanne ennen tuota, Johannes kastaja julisti parannusta ja kastoi ne jotka tunnustivat syntinsä, mitä hän sanoi fariseuksille ja kirjanoppineille jotka tulivat kastettaviksi?
Siis oli todella outoa kun Jeesus tuli kasteelle, Johannes tunnisti Hänet ja tiesi synnittömäksi, silti Jeesus ITSE halusi ottaa kasteen, siis Jeesus otti itse kasteen eli meni kasteelle, eikö siinä ole esimerkkiä myös Hänen seuraajilleen, kyllä on.
Se mainintasi että tuonko ”tietoisesti” valhetta, niin en varmasti sillä tunnen Totuuden, toisaalta eivät ne jotka pimeydessö vaeltavat tiedä julistavansa valhetta niinkuin kirkkolliset tekevät, ei Lutherkaan tiennyt.
Ari monet vaapakirkolliset, helluntailaiset ovat sotilaita. Asevoimat pitävät yllä turvallisuutta. Mihin kirkkoon, seurakuntaan Ari kuulut. Ari sinun kasteesi on suorittanut joku villi saarnaaja, et edes liittyvyt ko. seurakuntaan, Raamatussa kaste liittyy aina seurakunnan jäsenyyteen. Missä olet jäsenenä.
Sekoitat Johanneksen kasteen ja Jeesuksen asettaman Ut kasteen. Lutherista pitää muistaa se, että hänellä on myös paljon hyvää, kuten on monilla kristityillä riippumatta kirkkokunnasta.
Sinun tietosi on kovin heiveröistä. Sinun kannattaisi lukea kirkon historiaa, se voisi auttaa päätäsi. Jatkuva jankkaaminen ilnan kunnon perusteita, ei auta sinua.
Ari
Useampi kohta sinun tekstissäsi vaatii korjauksia
1) Jeesuksen kasteen tilanteessa Jumala itse oli läsnä kastetoimituksessa. Jeesus on Jumala jo ikuisuudesta aina ikuisuuteen. Ihmisyyden hän otti olemukseensa neitsyt Mariassa. Jumala itse toimii kasteessa. Läsnä oleva Jumala oli siis läsnä tuossakin kasteessa. Siksi että Jumala itse toimii kasteessa, tuo kaste antaa Jumalan vanhurskauden.
Tekstisi kertoo, ettet ole ottanut todesta sitä, missä tilanteessa tuossa kastetoimituksessa oltiin. Jumala itse oli läsnä, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Siksi tuon kasteen varsinainen toimittaja olikin Jeesus ja Johannes oli vain kasteessa vettä valanut käsi.
Koska Jumala itse on läsnä jokaisessa kasteessa, niin jokainen kaste on Jumalan teko. Tämän totesi jo Hesekiel profeetta, joka sanoo, että JUMALA TEKEE KAIKEN KASTEESSA
– Hän vihmoo
– Hän vapauttaa pakanuudesta
– Hän puhdistaa
– Hän antaa uuden sydämen
– Hän antaa Pyhän Hengen lahjan ( ”minun Henkeni”)
Hesekiel:
36:25 Ja MINÄ ( JUMALA) vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan.
36:26 Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.
36:27 HENKENI ( PYHÄ HENKI) minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.
Jeesuksen kaste on jokainen kaste, missä ihminen kastetaan. Jeesus on läsnä. Kaste on Jumalan työ. Siksi kaste myös lahjoittaa Jumalan vanhurskauden kasteen saajalle.
Ari
2) Sanot aivan oikein, että Johannes julisti parannusta. Mutta huomaan, että kokonaan unohdat, millä toimituksella Johannes sitten ojensi kuulijoille tuon parannuksen reaalisen tapahtuman: kasteella, kasteen välityksellä.
Ilmaus jota Raamatussa Johanneksen kasteesta käytetään on verrattavissa ilmaukseen ”kirjeen kirjoittaminen”, ”pullan leipominen”, ”talon rakentaminen” jne. Genetiivi kertoo tekemisen tuloksen. Näin myös Raamattu puhuu siitä, että Johannes ojensi Jumalan antaman parannuksen kasteen välityksellä. ParannuKSEN KASTE
Markuksen evankeliumi:
1:4 niin Johannes Kastaja saarnasi erämaassa parannukSEN KASTETTA syntien anteeksisaamiSEKSI.
Luukkaan evankeliumi:
3:3 Ja hän vaelsi kaikissa seuduissa Jordanin varrella ja saarnasi parannukSEN KASTETTA syntien anteeksisaamiSEKSI,
Apostolien teot:
13:24 sittenkuin Johannes ennen hänen tuloansa oli saarnannut parannukSEN KASTETTA kaikelle Israelin kansalle.
Ja jottet alkaisi tyhmää kinaamista Raamattua vastaan, niin Johannes julisti tätä kasteessa ojennettavaa parannusta KAIKELLE KANSALLE. Hän siis ei suinkaan rajoittanut toimintaansa jonkun salaseuran porukalle, vaan koko kansalle, koko Israelille, julkisesti, ei missään nurkan takana piilossa vaan näkyvästi koko omaisuuskansalle.
Johanneksen evankeliumi tiivistää sekä Johannes Kastajan että Jeesuksen koko toiminnan yhteen lauseeseen. Kaikki mitä he tekivät voitiin tiivistää tietoon, että he kastoivat.
Johanneksen evankeliumi:
3:22 Sen jälkeen Jeesus meni opetuslapsineen Juudean maaseudulle ja oleskeli siellä heidän kanssaan ja kastoi.
3:23 Mutta Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä; ja ihmiset tulivat ja antoivat kastaa itsensä.
Sami
Kiitos puheenvuorostasi
Todellakiin voimme todeta, että Arilta puuttuu aivan alkeellisimpienkin kirkon historian perusteiden tuntemus.
Otetaanpa nyt esimerkiksi kaksi kohtaa, jotka Ari useampaan kertaan on missannut, nimittäin uudelleen kasteelle menossaan ja kirkon yhteyden jättämisessään.
Jos hän olisi ottanut tosissaan vanhan kirkon opetuksen, että kirkko Kristuksen ruumiina on yksi eli ulkonaisista historiallisista eroistaan huolimatta koko kristikunta on Kristuksen tähden yksi, niin hän ei olisi tehnyt niin jumalatonta tekoa kuin jättänyt näkyvän ja yhdessä elettävän kirkon elämän eroamalla kirkosta.
Ja jos hän olisi ottanut todesta sen, että kaste antaa syntien anteeksiantamuksen eli siis ojentaa syntiselle ihmiselle parannuksen niin hän ei olisi mennyt pilkkaamaan lapsena saamaansa kasteen armoa.
Kaiken tämän selkeän ja yksiselitteisen opin hän olisi voinut löytänyt jo koko kristikunnan yhteisestä uskontunnustuksesta Nikean tunnustuksesta, jossa sanotaan Pyhän Hengen tekojen piiriin kuuluvan sekä kirkon että kasteessa saatavan syntien anteeksinnanon:
Ensiksi kuka toimii kirkossa ja kasteessa
Nikean tunnustus sanoo tästä:
Uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja Pojasta ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta.
Ja sitten kerrotaan, miten hän meidän pyhittämisemme tekee eli siis jakaa Jeesuksen tekemän pelastuksen meidän elämäämme:
Uskomme YHDEN, pyhän, yleisen ja apostolisen kirkon. Tunnustamme YHDEN kasteen syntien anteeksiantamiseksi,
Ja kolmanneksi sanotaan miten pitkälle kirkon elämä ulottuu ja kasteen armo antaa pohjan, kun Pyhä Henki toimii näiden välityksellä, aina ruumiin ylösnousemukseen ja iankaikkiseen elämään asti, kun Kristuksen kirkko nostetaan ikuiseen elämään taivaan kirkkaudessa. Se sanoitaan Nikean tunnustuksessa sanoin
odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.
Joten Sami
Viisaasti neuvot, kun sanot, että Arin pitäisi opiskella tuntemaan kirkon historiaa, niin ettei hän menisi päästämään suustaan aivan alkeellisimpia virheitä aivan uskomme kannalta perustavista asioista.