Lause on minulle ollut, yksi vaikeimmin käsitettäviä Raamatun kohtia. Miksi Jesajan piti julistaa jotain mitä kuulijat ei käsitä. Puuttumatta ollenkaan siihen miten Jesajan ennustus koski Vapahtajamme elämää. Mietinkin miten se koskee meitä.
Äsken silmäilin tunnustuskirjoja ja silmiini osui tieto, jonka mukaan Lutherille oli tärkeää ulkoaopitun ymmärtäminen. Keskiajalla tyypillistä oli vain ulkoaopitun osaaminen. Siksi Luther kyseli: mitä se on, mitä se tarkoittaa ja mitä hyödyttää. Opitun henkinen ymmärtäminen oli Lutherille kaikki kaikessa.
Kysymysten vastaukset oli ennen opeteltava kirkossamme myös ulkoa. Ikään kuin se olisi sama , kuin asian käsittäminen. Näin on jo aikoja sitten palattu keskiaikaiseen ja ennen Lutheria vallitsevaan käytäntöön. Välineestä jonka piti olla apu asioiden käsittämisessä onkin tullut itsetarkoitus. Onhan rippikoululaisen osattava nytkin ulkoa tietyt keskeiset osat. Häneltä ei kuitenkaan ollenkaan edellytetä niiden merkityksen käsittämistä.
Jesajan opetus on näköjään ajankohtainen tänäänkin. Opetamme uskon aivan keskeisiä asioita. Silti kuulijat eivät käsitä lainkaan mistä ja miten merkityksellisestä asiasta on kyse.
Juhlimme pian Lutheria ja hänen työtään. Samaan aikaan mitätöimme hänen työnsä keskeistä osaa.
”Vaika teillä on silmät te ette näe, vaika teillä on korvat te ette kuule.”
Tarkoittane että ihmset näkevät ja kuulevat vain yhde sude yuhteen oman kokemustaustansa pohjalta. Ilmenee esim. hermeneutiikan tuottamien uusin tulkintojen vahvana torjuntana.
Hyvä kysymys miksi ihmiset eivät ”näe ja kuule”, siihen Jeesus antaa selkeän vastauksen koska ihmisillä on paatunut sydän.
Miksi ottaa Luther esimerkiksi koska ei hänkään ”nähnyt ja kuullut” siis kyllä hänen teoistaan selkeästi voi käsittää ettei hän ollut alkuunkaan ymmärtänyt mitä evankeliumi tarkoittaa.
Tähän blogin aiheeseen sopii seuraava Lutherin teksti papeille jotka opettavat nuoria:
Nuorten keskuudessa pidä kuitenkin aina kiinni yhdestä ja samasta muodosta ja esitystavasta. Opeta heille ensimmäiseksi yllä mainitut kappaleet, nimittäin kymmenen käskyä, uskontunnustus, Isä meidän -rukous jne., sana sanalta tekstin mukaisesti siten, että he kykenevät toista maan ne ja oppivat ne ulkoa.
Mutta niille, jotka eivät halua oppia, on sanottava, että he kieltävät Kristuksen ja ovat kaikkea muuta kuin kristittyjä. Heitä ei myöskään saa päästää ehtoolliselle, ei todistamaan yhdenkään lapsen kastetta eikä nauttimaan vähääkään kristityn vapautta, vaan heidät on jätettävä kerta kaikkiaan paavin ja hänen virkakuntansa, vieläpä itse Perkeleen käsiin. Heidän vanhempiensa ja isäntiensä on kieltäydyttävä antamasta heille ruokaa ja juomaa sekä ilmoitettava heille, että ruhtinas haluaa ajaa tuollaiset raakalaiset maasta pois.
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/vahakatekismus.html
Aika vänkää Ari, kun et hyväksy Lutheria, ni kuitenkin lainaat hänen tekstiään noin keskeisellä kohdalla.
Pekka Pesonen siis lainaus oli esimerkki Lutherin evankeliumin vastaisuudesta eli hänen paatuneesta sydämestä
Pidät ilmeisesti Lutheria typeryksenä ja koet että tunnustuskirjat antavat hänestä oikean kuvan.
Asiakastiskiini liimasin lapun itselleni muistutukseksi. Siinä luki: Älä hermostu typeryyksiin. he voivat olla oikeassa.
Mitä siitä miten minä ajattelen Lutherista, kyllä nuo tekstit näyttää mitä miehiään hän oli ja jokaisen itse tulee päättää ottaako häneltä opetusta kun kerran Jeesus kieltää huonoa hedelmää tuottavilta etsimästä yhtään mitään niin kuin ei orjantappuroista voi kootaa viinirypäleitä, se jolla korva on kuulkoon.
Päivittäin syön oikein hyviä hedelmiä Lutherin teksteistä. Jospa asenteessasi olisi korjaamisen varaa.
Tämä on niin tärkeä aihe, että salli Pekka vähän pidempi…
”Niin minä sanoin: ”Voi minua! Minä hukun, sillä minulla on saastaiset huulet, ja minä asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet; sillä minun silmäni ovat nähneet kuninkaan, Herran Sebaotin.”
Silloin lensi minun luokseni yksi serafeista, kädessään hehkuva kivi, jonka hän oli pihdeillä ottanut alttarilta,
ja kosketti sillä minun suutani sanoen: ”Katso, tämä on koskettanut sinun huuliasi; niin on sinun velkasi poistettu ja syntisi sovitettu”.
Ja minä kuulin Herran äänen sanovan: ”Kenenkä minä lähetän? Kuka menee meidän puolestamme?” Minä sanoin: ”Katso, tässä minä olen, lähetä minut”.
Niin hän sanoi: ”Mene ja sano tälle kansalle: ’Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö’.
Paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämellään eikä kääntyisi ja parannetuksi tulisi.”
Mutta minä sanoin: ”Kuinka kauaksi aikaa, Herra?” Hän vastasi: ”Siihen asti, kunnes kaupungit tulevat autioiksi, asumattomiksi, ja talot tyhjiksi ihmisistä ja pellot on hävitetty erämaaksi;
kunnes Herra on karkoittanut ihmiset kauas ja suuri autius tullut keskelle maata.
Ja jos siellä on jäljellä kymmenes osa, niin hävitetään vielä sekin. Mutta niinkuin tammesta ja rautatammesta jää kaadettaessa kanto, niin siitäkin: se kanto on pyhä siemen.” Jes.6
Meidän on vaikea käsittää, mikä on Jumalan tarkoituksena, kun Hän on paaduttanut oman kansansa? Ilmeisesti tarkoitus on saattaa koko maailma tietoiseksi Kristuksen Evankeliumista Juutalaisten kautta, sillä heidän kauttaan on tullut pelastus meille Pakanoille ja kuitenkin ensimmäiset Kristityt olivat Juutalaisia ja Evankeliumissa Jeesus todistaakin:
”Mutta autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat. (Autuaat siis kuulevat ja näkevät Jumalan Pelastuksen Kristuksessa, eivät muut.)
Sillä totisesti minä sanon teille: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet. Kuulkaa siis te vertaus kylväjästä:
Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, niin tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, mikä kylvettiin tien oheen.
Mikä kallioperälle kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja heti ottaa sen ilolla vastaan; mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän kestää ainoastaan jonkun aikaa, ja kun tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin hän heti lankeaa pois.
Mikä taas orjantappuroihin kylvettiin, on se, joka kuulee sanan, mutta tämän maailman huoli ja rikkauden viettelys tukahuttavat sanan, ja hän jää hedelmättömäksi.
Mutta mikä hyvään maahan kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää sen ja myös tuottaa hedelmän ja tekee, mikä sata jyvää, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä.”
Toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: ”Taivasten valtakunta on verrattava mieheen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa.
Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta nisun sekaan ja meni pois.
Ja kun laiho kasvoi ja teki hedelmää, silloin lustekin tuli näkyviin.
Niin perheenisännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: ’Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen sitten on tullut lustetta?’
Hän sanoi heille: ’Sen on vihamies tehnyt’. Niin palvelijat sanoivat hänelle: ’Tahdotko, että menemme ja kokoamme sen?’
Mutta hän sanoi: ’En, ettette lustetta kootessanne nyhtäisi sen mukana nisuakin.
Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani.'”
Vielä toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: ”Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa.
Se on kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille.”
Tuo sinapinsiemen on Jumalan Sana, josta kasvaa puu, johon taivaan kansalaiset tekevät kotinsa. (Kristus) Kysymys kuuluukin kuka on kylvänyt sen siemenen, josta usko syntyy? Kuka on uskon alkaja ja täyttäjä? Jumala vai ihminen?
Kokoajan on kysymys Jumalan teoista, jos emme sitä näe, niin emme ymmärrä, jos kuulemamme ei tuota hyvää hedelmää, eli jos Jumalan Sana ei vaikuta meissä parannusta ja Pelastusta, niin emme ole kuulleet niinkuin kuulla tulee ja Kristus ei saa vaikuttaa meissä, koska oma elämä ja omat teot ja maailman turhuus on meille rakkaampi. Jolla on korva se kuulee.
Jumalan Sana siis tuottaa sen hedelmän, minkä sen on tarkoituskin tuottaa. Ihminen on Jumalan teko ja ihminen on myös Jumalan huolenpidon kohde, Hänen Rakkautensa on ilmoitettu meille Kristuksen kautta, jossa on myös Jumalan Armo ilmaistuna täydellisesti.
Kuitenkin on myös niin, etteivät kaikki huoli Kristuksesta vaan perustavat elämänsä omaan varaansa ja tulevat saamaan myös sen mukaisen palkan. Jesaja sanoo myös: ”Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?” Jes. 53
Minun työpaikallani oli tapana laittaa ilmoitustaululle aforismeja. Yksi parhaista mielestäni oli seuraava: Jos väittelet idiootin kanssa, varmistu, ettei hän tee samoin.
Keskustelu, joka etenee väittelyksi tuottaa useasti idioottimaisia kommentteja, koska lihallisuus haluaa voiton eikä aseiden laatu ole niin nuuka. Voidaan käyttää ns ”likaisia” pommeja.
Alkuperäisestä kysymyksestä on riittänyt pohdittavaa. Jotenkin on alkanut tuntua siltä, että sillä suljettiin pois se mahdollisuus, että pelastukseen voisi päästä matkimalla uskovai sisäistämättä asian ydintä.
Juuri näin se on. Jokainen joka on lahjaksi saanut, voi lahjaksi antaa, mutta joka ei ole saanut, puhuu omaansa.
”Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat?”