Tänään on julkistettu maanlaajuinen jutun loppu: kaunokirjoituksen pakko-opetus kouluissamme lakkaa. Tilalle tulee aivan ensi luokilta 2016 alkaen vain tikkukirjainten opetus, siis tekstauskirjoitus isona ja pienenä, ymmärtäisin. Tietokoneen käyttö edellyttää tätä vähintä kirjoitusestetiikkaa. ”Uudistuksella halutaan taata, että kaikilla on mahdollisuus koneella kirjoittamisen opetteluun.” Kone sivuuttaa käden käsinkirjoittamisen taidot. Uutta koneromantiikkaa tämä ei ole, vaan myönnytys realiteeteille.
Sanan ”kirjoittamisen estetiikka” omaksuin lukiessani Matii Klingen, arvokonservatiivimme, kommenttia Kotimaasta. Hän puoltaa kaunokirjoituksen, käsialan kehittämisen, opetusta ihmisen kasvun kannalta. Olen hieman samaa mieltä. Käsiala on kuitenkin niin persoonalllinen asia, että kurillinen opetus ei aina takkaa hyvää tulosta. Mutta hyvä on oppia alkeet, että osaa puumerkkinsä kirjoittaa muuta kuin tekstaten. Tuskin posti, poliisi ym. viranomaiset vielä tyytyvät tekstattuun puumerkkiin. Ehkä joskus tulevaisuudessa se käy, kun henkilökortin pakollisesta etusormen jäljestä voidaan lukea jokaisen nimi henkilötunnisteen kera.
Mutta vakavammin, sanoo asiasta teologi. Miten nyt opetellaan lukemaan teologisia vanhoja asiakirjoja kuten käsinkirjoittetuja kirkonkirjoja tärkeämmistä vanhoista teksteistä puhumattakaan? Ehkä vastaus on samantapainen, jonka havaitsin jo onneksi ennen yliopistoa. Oli opeteltava painetusta tekstistä fraktuuran lukeminen nykykirjoitustavan lisäksi. Onnekseni osasin sen, kun taidehistorian tentissä heti alkajaisiksi oli yksi tärkeä pikkukirjanen vain saksaksi ja fraktuuralla painettuna. Moni jätti sen väliin. Itse nautin suunnattomasti sen annista vielä nykyäänkin. Kirja oli goottilaisten kirkkotilojen analyysia ”diasfaanin struktuurin” taivaskantoisuuden myötä.
Mitä menetämme, kun emme enää omaksu kaunokirjoitusta? Klinge viittaa kärsivällisyyteen ja harjoittelun saavutuksellisuuteen. OK. Itse olen oman tieni kulkija kaunokirjoituksen suhteen. Kaikista vinoiluista huolimatta, opettajani ja vanhempieni suruksi päädyin kirjoittamaan itsepintaisesti pystyllä käsialalalla. En tiedä, onko geeneissä selitys. Enoni oli tunnettu pystystä omintakeisesta käsialastaan. Minusta tuli samanlainen. Pikkusiskoni oppivat asian minulta, samoin kirjeenvaihtoystäväni Pudasjärveltä. Kaikkia meitä pidettiin lähes erottamatomina tekstinäytteiden suhteen, vaikka itse kylläkin kukin erotimme ne toisistaan. Iän myötä kunkin persoonallinen panos on vain lisääntynyt. Eikä Pudasjärven Liisalla ollut sukuni geenien kanssa tekemistä. Voisi puhua mallioppimisesta.
Opettajani kansakolussa oli opettanut jo isoa siskoani 2 vuotta aiemmin. Siskollani oli harvinaisen selkeä kaunokirjoitus valmiina kouluun mennessään 6-vuotiaana. Opettaja Päivi Oinonen innostui ja laati väitöskirjan lasten käsialoista. En ole sitä lukenut, mutta vanhempieni kertomasta tiedän. Myös sikäli omasta kokemuksestani, että alakouluun mennnessäni sain tuta opettajan tutkimusinnosta. Kun hän paneutui välillä väitöskirjatyöhönsä opetustyön ohessa, sain toimia luokan pikkuopettajana jo 7-vuotiaana. Osasin nimittäin kirjoittaa, laskea ja lukea kouluni alkaessa. Mutten kirjoittanut ”yhtä kypsästi” kuin siskoni aiemmin.
Se oli ongelmani. Olin normipoikkeama, anomalia, huonoon suuntaan, kun sisareni taas toiseen ääreen poikkeus. Väänsin väkisin vinoa tekstiä kun kirjaimet tahtoivat itsepintaisesti nousta pystyyn. Annoin itse periksi oppikoulussa, jossa kaunokirjoituksen pakko oli ohi. Tekstasin ja kirjoitin pystyä yhtä kaikki. Tein niin lopulta kaunokirjoitukseni nimissä jopa lisensiaatin tutkinnon opinnäytetyössä. Kirjoitin koko alkuperäistekstin käsin monelle A4 ruutupaperilehtiölle. Maalla mökillä en voinut käyttää konetta. Esitarkastajan ainoa vaatimus oli, että käsialassani oli oltava riittävän suuri ero n,m, l ja u -kirjainten välillä. Sanasta ”muulla” ei saanut tulla yhtä pystypuuroa ”uuuulla”. ”Muunlainen” ei saanut olla uuuuulainen ulkoiselta luettavuudeltaan.
Sen tein, eli nykyään u on u, l on l ja ämmät ja ännät ynnä muut ovat kohdallaan. En menettänyt mitään. Voitin asiallisuudessa ja luettavuudessa. Lopulta puhtaaksikirjoittaja kirjoitti esitarkastetun työni koneella, koska käteni nivelet pettivät ensi kerran.
Mitä tästä on yleistettävissä. Ei ainakaan persoonallisuuden menetys, ei kärsivällisyyden eikä harjoittelun tappiota. Ranne vain petti, ja olen kirjoittanut siitä lähin aina suuremmalla mielihyvällä kuunnellen näyttöpääteen kevyttä naputusta. Jos tekniikka helpottaa, olkoon se kirjoittamisen iloksi nykylapsillakin! Jos hitaus ei ole innostavaa, innostakoon nopeus kirjoitustaitoon ylipäänsä. Eihän tavoitteena ole, että lapsista koulutetaan varsinaisia pikakirjoittajia (jotka vieläkin kai tekevät merkinnät käsin). Jos he oppivat näin lukemaan ja tuottamaan omaa tekstiä paremmin kuin käsialanäyttöjä harjoitellen, hyvä on. Onneksi käsinkirjoittaminen jotenkuten säilyy tekstatenkin.
Tärkeintä on, ettei kirjoittaminen lakkaa, kirjoitustaito kärsi. Näin syntyy tuotteliaasti myös kirjallisuutta. Kaunokirjoituksen lopettaminen opetusaineena, jota arvostellaan, ei merkitse kaunokirjallisuuden synnyn ja kuoleman kysymystä. Ei myöskään tietokirjoittamisen. Kuva ja kuvakkeet, sana ja kuva jäävät täydentämään toisiaan mielessäja kielessä. Mutta kulttuurisesti on kyse identiteetin menetyksestä eräässä mielessä. Oma kirjotusnormimme ei ole ollut yleismaailmallinen kaunokirjoituksen malli. Erotan vielä hyvin kirjeistäni USA:sta tulleen kirjoittajan lähettämän postin, jos se on käsinkirjoitettua tekstiä. Sikälaiset ovat oppineet kirjoittamaan niin, etten toisaalta kaunokirjoituksesta erota muuta kuin tietyn USA- tyypin. En henkilökohtaisia tunnusmerkkejä. Se ei ole tietysti kovin hyvä. (Toki ymmärrän, että usalaisilla on oma normistonsa, jonka puitteissa he erottavat persoonallliset käsinkirjoittajat).
Mika, pitää keskustella uutisesta. Ei jaksa jauhaa noita samoja vääntöjä turhaan.
Nyt on kyse tuomiokapitulin ja kirkkoherran asioista, joista kirkkoherra on saanut varoituksen, koska ”Tuomiokapitulin kokonaisharkinnan mukaan kirkkoherra ei ole toiminut virassaan tasapuolisesti, Aalto sanoo.”
Mika Turunen: ”Kimmo, keskustelua edistäisi jos osaisit erottaa kysymyksen ja väitteen toisistaan”.
Tämä ei käsittääkseni ole kysymys vaan pikemminkin väite:
Turunen: ”Sille kaiketi ei anneta arvoa, että hän hoitaa työnsä hyvin ja järjestyksen mukaan”.
Sitä ei ollut uutisoitu ainakaan tuossa Kotimaa 24:n uutisessa. Mistä moinen johtopäätös?
Lisäksi Yle uutisoi jo viime syksynä, että Parpala kieltäytyy yhteistyöstä naispappien kanssa. Tuntuu varsin vahvasti siltä, että Parpala on syyllistynyt naispappien syrjintään ja tuomiokapituli on menetellyt asiassa oikealla tavalla antaessaan varoituksen.
Sonja, uutisesta minä mielestäni keskustelenkin. Onko se väärin jos yritän hahmotella aihetta hieman laajemmasta näkökulmasta käsin?
Kimmo, lauseeni ei ole väite vaan lähinnä toteamus.
Saathan sinä siitä kirjoittaa.
Lainaus ylen uutisesta:”Kantelu aiheutti erimielisyyttä Vetelin kirkkoneuvoston jäsenistössä, sillä suurin osa katsoi, ettei Parpalan virkakäsitys vaikuta hänen työskentelyynsä kirkkoherrana. Osa jäsenistä oli kuitenkin sitä mieltä, että Parpalan toiminnan seurauksena Vetelin seurakuntaan ei seurakuntalaisten toiveista huolimatta ollut kutsuttu naispappeja toimittamaan jumalanpalvelusta.”
Siis suurin osa kirkkoneivoston jäsenistä on sitä mieltä että Parpalan virkakäsitys ei vaikuta hänen työskentelyynsä kirkkoherrana. Kun vähemmistön toiveisiin ei suostuttu niin tuli varoitus. Aika kevyin perustein. Varsinaisesti ei vielä ketään ollut syrjitty. Täytyy ihmetellä!
”Kun vähemmistön toiveisiin ei suostuttu niin tuli varoitus. Aika kevyin perustein. Varsinaisesti ei vielä ketään ollut syrjitty. Täytyy ihmetellä!”
Kari, et näemmä juurikaan tunne hallintomenettelyä. Varoitusta ei annettu sen takia, että vähemmistö sitä vaati. Se tuli (ainakin uutisen mukaan) naispappien syrjimisestä. Demokratiassa tapahtuu, ehkä sinusta nurinkurisesti, myös sitä että ilman enemmistön tukeakin voi saada äänensä kuuluviin.
Mika.
Väitän, että tämä on väite:
”hän hoitaa työnsä hyvin ja järjestyksen mukaan”.
Mistä moinen toteamus/väite?
Kimmo, mikä tarve sinulla on supistaa kirjoittamaani lause lauseelta, niin että viesti muuttuu lopulta? Eikö se riitä, että kirjoitin lähinnä todenneeni? “Sille kaiketi ei anneta arvoa, että hän hoitaa työnsä hyvin ja järjestyksen mukaan” Missään ei ole esitetty valituksia siitä, etteikö töitä olisi hoidettu hyvin. Valituksen aiheet vaikuttavatkin tarkoitushakuisilta.
Mika Turunen.
Ei viesti ole muuttunut miksikään. Sinähän oletat, että päätettäessä antaa Parpalalle varoitus, ei ole kaiketi otettu huomioon hänen hyvin ja järjestyksen mukaan hoitamiaan töitä.
Perustelet siis tuon olettamuksesi väitteellä: ”että hän hoitaa työnsä hyvin ja järjestyksen mukaan.” Tämä väite, jolla perustelet oletuksesi on myös oletus, jota ei ole uutisoitu tietääkseni missään.
Se, että missään ei ole esitetty valituksia siitä, etteikö töitä olisi hoidettu hyvin, ei tarkoita sitä, että ne olisi hoidettu hyvin. Se on siis pelkkä oletuksesi.
Millä perusteella pitäisi olettaa toisin? Eikö jo Katekismuksessa sanota, että toisen mainetta tulee varjella?
Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:
Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme puhu lähimmäisestämme perättömiä, petä hänen luottamustaan, panettele häntä tai tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan puolustamme häntä, puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen.
Mika
”Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.”
Mistä tiedät, ettet itse lausu väärää todistusta Parpalasta väittämällä: ”että hän hoitaa työnsä hyvin ja järjestyksen mukaan.” Eihän sitä voi ainakaan uutisesta päätellä, että näin olisi. Ihan yhtä pätevin perustein voi olettaa, että väitteesi ei ole totta kuin, että se olisi totta.
Ei kukaan voi lausua väärää todistusta Parpalan työnteon hyvyydestä tai huonoudesta, ellei puhu siitä mitään. Sinä se olit, joka väitit, että hän hoitaa työnsä hyvin ja järjestyksen mukaan, joten sinun tehtäväsi on perustella, että väitteesi on tosi, eikä väärä todistus.
Katekismuksen taakse piiloutuminen on ihan turhaa, se ei edusta minulle minkäänsorttista arvovaltaa tai todistusvoimaa.
Kimmo, jos luet tarkasti mitä kirjoitin niin kysymykseni jälkeen seurannut lause on lähinnä retorinen ja viittaa Katekismuksen sävyssä siihen, että kaikkea pasuunan soittoa ei kannata kuunnella vaan jättää se tyhjänpuhumiseksi.
Katekismusta koskevan kannanottosi vuoksi esitän kysymykset. Onko sinun mielestäsi oikein panetella, esittää jopa suoranaisia valheita tai muuten loata toinen ihminen? Jos on niin millä perusteilla? Jos ei niin miten perustelet sen?
Mika Turunen,
Mika: ”kysymykseni jälkeen seurannut lause on lähinnä retorinen ja viittaa Katekismuksen sävyssä siihen, että kaikkea pasuunan soittoa ei kannata kuunnella vaan jättää se tyhjänpuhumiseksi.”
Just, joo, haiskahtaa aika pahasti jo selittelyn puolelle lipsahtamisesta.
Mika: ”Onko sinun mielestäsi oikein panetella, esittää jopa suoranaisia valheita tai muuten loata toinen ihminen? Jos on niin millä perusteilla? Jos ei niin miten perustelet sen?”
Kukas tässä nyt ketään panettelemaan alkaisi??? En minä ainakaan.
Näin on. Totta on myös Jeesuksen sanat.
Jeesus sanoo: ”Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkää, että se on vihannut minua ennen kuin teitä. Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä vihaa. Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin: ’Ei ole palvelija herraansa suurempi.’ Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat; jos he ovat ottaneet vaarin minun sanastani, niin he ottavat vaarin teidänkin sanastanne. Mutta kaiken tämän he tekevät teille minun nimeni tähden, koska he eivät tunne häntä, joka on minut lähettänyt.” (Joh. 15:18-21)
Tulee mieleen eräs kysymys: Miten alttariyhteistyöstä naispapin kanssa kieltäytyvä pappi on hyväksytty kirkkoherran viran hakijaksi? Olen käsittänyt, että tuomiokapitulit eivät anna vaalisijaa henkilöille, jotka kieltäytyvät alttariyhteistyöstä.
Osmo, Khra on valittu vuonna 1999 eli Rimpiläisen aikaan. Silloinhan näitä tapahtui paljon. Rimpiläinen lie vihki mielellään kaikki pappisnaisia vastustavat teologit. Valitettavasti.
Ehdotusta pappisviran avaamista naisille ei olisi koskaan hyväksytty, ellei siinä yhteydessä olisi annettu lupauksia, jotka nykyiset evl-kirkon piispat ovat rikkoneet.
Ponsi, joka liittyy 1986 naispappeuspäätökseen:
Kun kirkolliskokous päätti hyväksyä naispappeuden 1986, päätökseen lisättiin ponsi. Sen mukaan myös niillä kirkon jäsenillä ja viranhaltijoilla, jotka suhtautuvat torjuvasti pappisviran avaamiseen naisille, tulee edelleen olla kirkossamme toiminnanvapaus ja mahdollisuus tulla vihityksi ja nimitetyksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eri virkoihin. Kaikki kirkon jäsenet ja viranhaltijat ovat yhdessä vastuussa siitä, että muutoksen aiheuttamat vaikeudet pyritään voittamaan keskinäisen yhteistyön avulla ja kirkon ykseyttä varjellen.
Omituinen juttu!
Lain mukaan virassaolevien tai sijaisten on toimitettava jumalanpalvelus eikä heillä ole mitään velvollisuutta jakaa töitään muille eikä myöskään velvollisuutta perustella, miksi antavat saarnavuoron yhdelle mutteivät toiselle. Koska Vetelissä on 2 pappia, niin he sijaistavat toisiaan. Ei muuaallakaan oteta sivullista sijaisiksi. Seurakuntalaisella tai järjestöllä on oikeus toivoa mieleistään pappia saarnaamaan mutta kirkkoherralla on oikeus evätä saarnavuoro jopa omalta piispaltaan. Onko se jo virkavirhe, kun ilmoittaa periaatteensa kieltäytyä yhteistyöstä?
Huomaat tilanteen hulluuden, kun ajattelet asian toisin päin: Jos seurakunnassa olisi vain naispappeja ja jotkut seurakuntalaiset vastaavasti toivoisivat joskus miespappia saarnaaamaan eikä kirkkoherra siihen suostuisi, kantelu ei takuulla johtaisi tällaiseen tulokseen.
Olavi Palovaara
”Jos seurakunnassa olisi vain naispappeja ja jotkut seurakuntalaiset vastaavasti toivoisivat joskus miespappia saarnaaamaan eikä kirkkoherra siihen suostuisi, kantelu ei takuulla johtaisi tällaiseen tulokseen.”
Jos kyse tosiaan olisi siitä, ettei kukaan miespuolinen pappi koskaan kelpaisi saarmaanmaan, niin olen melko varma että johtaisi käsittelyyn. Arvelisin että noottia tulisi myös siitä, jos esimerkiksi maallikkoehtoollisavustajiksi hyväksyttäisiin vain naisia. Yksittäisessä messussa se voisi käydä, muttei yleisenä linjana.
Olavilta hyvä kommentti, kiitos!
Eikös tässä tapauksessa ole kuitenkin kysymys naisten syrjimisestä eikä miesten.
Itse olisin Vesa Parpalan tilanteessa luvannut HETI ensi pyynnöstä, että ensi tilassa, kun ulkopuolista sijaista tarvitaan, pyydän naispappia, ja pitänyt huolen, että molemmat papit eivät ole hevillä yhtä aikaa poissa. Sitäpaitsi antamalla naispapille messu oman loma aikana välttyy alttariyhteistyöstä hänen kanssaan.
Mitä, eikö LHPK:ssa olekaan sateenkaarimessuja?
Meillä on ainoastaan luterilaisia messuja.
”Sateenkaarimessut ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville ja heidän läheisilleen suunnattuja <strongluterilaisia jumalanpalveluksia.
Helsingissä sateenkaarimessuja on järjestetty jo monena vuonna, nykyisin noin kerran kuukaudessa. Sateenkaarimessuja järjestetään silloin tällöin myös eri puolilla Suomea.”
http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Sateenkaarimessu
Siis sateenkaarimessut ovat luterilaisia jumalanpalveluksia
Ei oikein saa uutisen perusteella selvää, mitä kirkkoneuvostossa on päätetty, mutta kyllä kirkkoherrakin on velvollinen noudattamaan kirkkoneuvoston päätöksiä, vaikka olisi niistä toista mieltä. Jos eivät muuten noudata, tulisi pohtia, eikö kirkkoherroista pitäisi tehdä kirkkoneuvostojen alaisia, kun he nykyään eivät ole.
Osmo, harvassa seurakunnassa kirkkoherralla on yhtä hyvä seurakuntalaisten tuki takana kuin Vetelissä. Pieni ”suvaitseva” vähemmistö on eri mieltä kuin seurakunnan kirkkoneuvosto ja kirkkoherra.
Onko siellä seurakunnassa toimitettu jäsenäänestys kirkkoherran kannatuksesta vai mistä Heinilä tietää.
Uutisesta selvisi lähinnä se, että toisten mielestä jupakka on vaikuttanut kirkkoherran viranhoitoon ja toisten mielestä ei. Ota tuosta selvää!? – Kirkkoherran velvollisuus on panna täytäntöön neuvoston päätökset, olipa hän itse mitä mieltä tahansa. Neuvostolla ei kuitenkaan ole valtaa päättää, kuka pappi messun toimittaa. Siitä päättää lopulta tuomiokapituli antamalla valtakirjan tai määräyksen virkaan tai sijaiseksi. Jos Veteli olisi yksipappinen seurakunta, kapitulisi voisi vaikka joka kerta määrätä kirkkoherran sijaiseksi naispapin. Mutta kaksi- ja useampipappisessa seurakunnissa papit sijaistavat toisiaan eli Vetelissä miespapit. Sen, toimittaako jp:n muu kuin viranhaltija tai tämän sijainen, päättää kirkkoherra YKSIN.
Olavi P. Onko siis kysymyksessä yksinvalta. Itse en haluaisi kuulua yksinvaltaisesti halllttuun ja seurakuntalaisia vain alamaisina pitävän kirkkoherran johtamaan seurakuntaan.
Osmo K.! Ei kirkkoherra ole seurakunnassa yksinvaltias, ”vain” puheenjohtaja kirkkoneuvostossa, joka kuulemma joissakin seurakunnissa myötäilee pj:aansa monissa asioissa. Valtaa kirkkoherralle on delegoitu tarkalla harkinnalla, ei kuitenkaan niinkään paljon, mitä annettu vastuu edellyttäisi. ”Yksinvalta” rajoittunee lähinnä päättää kirkkorakennuksen käytöstä ja siinä mm. saarnavuoroista.
Heinilä. Vapaamuurarien pyhä kirja on ihan tavallinen kirkkoraamattu. Ei pidä esittää vääriä väittämiä asioista joista ei tiedä mitään.
Juha. Kabbala on keskiaikaista juutalaista mystiikkaa. Sillä ei ole mitään tekemistä kristinuskon tai vapaamuurarouden kanssa, vaikka Adolf Hitler niin valheellisesti lieneekin väittänyt. Ja sinä kai sitten lienet Hitlerin kannattaja?
Juha Heinilä:
Musta raamattu on vapaamuurarien pyhä kirja.
Lähdeviite? Tai kertoisitko mihin tuo väitteesi perustuu? En ole aiemmin kuullut väitettävän että nk. Mustalla Raamatulla olisi jotain tekemistä vapaamuurareiden kanssa.
Pystytkö avoimesti kertomaan että mihin väitteesi perustuu?
Juha Heinilä, lopeta sonnan jauhaminen ja kerro tietolähteesi väitteelle Musta raamattu on vapaamuurarien pyhä kirja.
Se, että väitteesi voitaisiin ottaa alkuunkaan vakavasti, edellyttää että kerrot tietolähteesi avoimesti. Vai haluatko että sinua pidetään pellenä?
Voitto, kuvaavaa on, että moni kommenttini oli ilmoitettu asiattomiksi ja ne on poistettu, joten ihan turhaa laitan lähteet, jos kommenttini poistetaan.
Kiitos sanoistasi, Voitto!
Itselläni on kaikki omat kommentit tallella, myös poistetut. On hienoa nähdä minkälaisia riippuvuussuhteita itse kullakin on.
Opin, etten enää puhu K24:ssä vapaamuurareista mitään ja otan kaikki pilkkasanat kiltisti vastaan. Hienoa, kun monesti voi kirjoittaa kommentteja, joita ei poisteta, ehkä.
Juha, edellinen kommenttini oli loukkaavaan sävyyn kirjoitettu ja olen sen sävystä pahoillani. Mutta varsinaista asiaa, mitä minulla kommentissani oli, en vedä takaisin.
Kun sinulta pyydetään tietolähdettä johonkin mitä sanot, niin olisi asiallista että kertoisit sen aivan suoraan ilman mitään selittelyjä. Erikoinen väitte pitää voida alistaa avoimelle tarkastelulle. Mikäli tietolähteesi oli esim. jokin kuulopuhe, niin voit rehellisesti kertoa että se oli kuulopuhe. Voit myös esim. kysyä lupaa siltä henkilöltä, jolta väitteen kuulit, että saako hänen nimensä julkaista keskustelufoorumilla.
Edelleen, kun sinulta kysytään tietolähdettä, niin jos vastaat selittelemällä ihan jotain muuta eikä tietolähdettä tule, niin väitettäsi ei voi ottaa oikein vakavasti.
Mitä minuun tulee, niin en ole alkuunkaan sitä mieltä että sinun pitäisi lakata puhumasta K24:ssä vapaamuurareista. Kaipaan vain perusteluja väitteillesi, joita esität vapaamuurareista. Ei ole asiallista että heität tuonkaltaisia väitteitä ”totuuksina” etkä perustele väitteitäsi ollenkaan.
Omalta kohdaltani voin kertoa että tunnen etäisesti erään vapaamuurarin. Hän on sanonut että touhua voi verrata lähinnä johonkin harrastepiiriin ja sillä on saatananpalvonnan kanssa yhtä paljon tekemistä kuin vaikka villasukkien kutomisella. Mutta en voi mitään sille että jonkinmoinen varautuneisuus minulla on vapaamuurari-toimintaa kohtaan.
Voitto, minulla ei ole mitään tarvetta keskustella enää teidän kanssa tästä eikä mistään muustakaan asiasta. Kysy vaikka x:lta, joka omistaa ko. kirjan ja on muutenkin kiinnostunut jostain opista. Voit vaikka Googlata x:n osalta.
Katsotaan kauanko tämä kommentti on esillä.