Nuoruuteni junavaunut olivat sinisiä. Niiden WC:n ovessa luki ”käymälää saa käyttää vain junan kulkiessa”. Lähes poikkeuksetta tarraa oli raavittu niin että ovessa luki ”käymälää kyttää ain junan kissa”.
Olemmeko siirtyneet tai siirtymässä kyttäysyhteiskuntaan? Liberaali yhteiskunta on korostanut yksilön vapautta toteuttaa itseään. Siksi on nurinkurista, että tämän vapauden toteutuminen vaatii kyttäämistä. Mitä tarkoitan? Esimerkiksi sitä, että sukupuolineutraalin avioliittolain voimaantulo näyttää kaventavan sanan- ja toiminnanvapautta. Uuden Suomen blogeista on jo pitemmän aikaa poistettu blogeja, jotka silittävät sukupuolineutraalia ideologiaa vastakarvaan. Asiaan kriittisesti suhtautuvien ammattikasvattajien ammattitaitoa kyseenalaistetaan, heistä kannellaan esimiehille ja heitä pidetään epäilyttävinä roolimalleina nuorille. Arkkipiispa on toivonut, että vastoin kirkon opetusta tässä asiassa toimivista papeista ei tehtäisi kanteluita tuomiokapituliin (toisin kuin alttariyhteistyöstä naispuolisten pappien kanssa kieltäytyvistä).
Missä junan vessassa kyttää kohta se kissa, joka valvoo, että avioliittoa miehen ja naisen välisenä liittona pitävät kynsitään verille? Osuvasti kirjoittaa kirjailija Timo Hännikäinen artikkelissaan: ”Kun seksuaalisuuteen liittyvät sosiaaliset ja institutionaaliset pidäkkeet poistetaan, tuloksena ei ole tasa-arvoinen ja ahdistuksesta vapaa yhteiskunta, vaan kaikkia aikoja karkeampi ja armottomampi seksuaalinen nokkimisjärjestys. Siinä eroottisesta puoleensavetävyydestä tulee kovinta sosiaalista valuuttaa ja useimmille se tuottaa enemmän tyhjyyttä kuin hekumaa. Tällaista järjestelmää voisi kutsua erotokratiaksi eli haluttavien vallaksi. ” (Hännikäinen, Timo: Seksuaalisen vallankumouksen jälkeen) Samoin kirjoittaa itsensä entiseksi homorummuttajaksi esittelevä Marko Hamilo: ” Todellinen ongelma on kaliiperiltaan avioliittolakia paljon suurempi. Ihmisoikeuksien merkitys on hämärtymässä, kun mitä tahansa agendaa on mahdollista ajaa esittämällä se vastoin vakiintunutta oikeudellista argumentaatiota muka ihmisoikeuskysymyksenä. — Kun todelliset ihmisoikeudet julkisessa keskustelussa hämärtyvät, ne ovat vaarassa. Näitä ovat muun muassa sana- ja mielipiteenvapaus, uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuus.”
Todellisista ihmisoikeuksista puheenollen. Hallituksen ministerityöryhmä on pistänyt koko luovuutensa peliin keksiessään kyttääjien verkostoa turvapaikanhakijoiden karkottamiseksi Suomesta. Käytännössä kaikkien hyvinvointipalveluja tuottavien tulisi ilmoittaa poliisille ns. paperittomien hakeutuessa heidän asiakkaikseen. Siis terveyspalvelujen, koulun, kirkon, kansalaisjärjestöjen- ja yksittäisten kansalaisten. Kissa kyttää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakasta koskevat asiakirjat ovat pääsääntöisesti salassa pidettäviä. Nyt olisikin yhtäkkiä ryhmä, jonka lääkärissä käyminen olisikin poliisille tiedotettava asia. Trumpin suunnittelema muuri Meksikon rajalle on vain jäävuoren huippu. Samasta maaperästä tuo perussuomalaisenemmistöisen ministeriryhmän tahtotilakin kumpuaa. Enkä nyt tarkoita sitä, että vaikkapa terroristeja pitäisi alkaa hyyssämään. En, mutta jo ennestäänkin kovien asenteiden koventumisesta olen huolissani.
Käymälää kyttää ain junan kissa. Kyttääjiä ovat niin liberaalit kuin konservatiivitkin – tosin eri asioissa. Olemmeko menettäneet ison siivun sivistyksestämme ja ihmisyydestämme?
Vesa Mäki: ”Ei kristillisyys poista ihmisen vallanhimoa ja oikeassa olemisen tarvetta”.
Kyllä se näin on, valitettavasti.
Vesa Mäki: ”En ihmettele, miksi kirkkomme voi pahoin, kun sen pitäisi seurata yhteiskunnan muutosta, niin se kuitenkin kääntyy entistä enemmän sisäänpäin, eikä se ole hyvä asia”
Muutosta voi seurata monella tavalla: olla valppaana ja tarkkailla muutoksen suuntia tai sitten esim. Kekkosen ajan tyyliin olla ns. perässähiihtäjänä. Mahtuu siihen väliin seuraamista vaikuttamistarkoituksessakin.
Vanha totuus pitää silti paikkansa: ”se, joka tahtoo mennä naimisiin ajan hengen kanssa, on jo huomenna leski”.
Janakkalan tapauksesta en tiedä muuta kuin tuon YLE:n uutisen verran, mutta se jo paljasti varsinaisen ongelman: ehdokaslistan linjaukset eivät olleet kaikille ehdokkaaksi pyrkiville selkeän yksituumaisia, jolloin toisilleen vastakkaisia tavoitteita on päässyt samalle listalle.
Tähän ei liene muuta järkevää ratkaisua kuin poistaa ne ehdokkaat, jotka eivät listan enemmistön mielestä täytä listan kriteerejä. Heille jää sitten tehtäväksi etsiä itselleen ja omille tavoitteilleen uusi ja sopivampi lista tai perustaa ihan oma.
Itse sain kokea saman muutama vuosi sitten kirkolliskokousvaaleissa, kun minua pyydettiin listalle, jonka tavoitteet itsekin koin omikseni. Jouduin kuitenkin vain hieman myöhemmin vetäytymään listalta, koska jotkut listalle jo aiemmin päässeet eivät hyväksyneet minun ehdokkuuttani (vaikken ollut tuossa vaiheessa kirjoittanut / sanonut mitään listalla olleista asioista).
Vaihtoehdot olivat samat kuin Janakkalan tapauksessa: useamman vetäytyminen listalta minun ehdokkuuteni vuoksi tai minun lähtöni heidän vuoksensa. Valitsin viimeisen. Perustinkin sitten muutamien samoihin tavoittesiin uskovien kanssa oman listan, jolle tuli monia hyviä ehdokkaita, mutta suhteellisten vaalien ollessa kyseessä liian vähän ehdokkaita.
Listaltamme ei senkään vuoksi läpi päässyt kukaan, mutta hyvin pitlkälti samat tavoitteet olivat myös sillä toisella listalla, josta olisin suhteellisissa vaaleissa omalla äänimäärälläni mennyt kirkkaasti läpi.
Sellaista se on kirkkopolitiikkakin: edesmenneen isä-Vennamon sanoin ”pelipolitiikkaa”. Jos ei sovi listalle joukkoon, on viisasta vetäytyä. Ei sen kummempaa ole. Suvaitsevaisuus on suhteellista silloin, kun yhteisiä visioita ei ole tarpeeksi tai kun pelkää liikaa heterogeenisyyttä tai omia mahdollisuuksiaan menestyä.
Tulikohan tässä samalla osoitetuksi toteen Vesa Mäen aiempi kommentti kirkollisvaaleista: ”et kelpaa”..?
Mainittakoon vielä, että tuolloin – kuten nytkään – erottavalla agendalla ei ollut Jeesus, vaan käsitys seksuaalisuudesta: tuolloin jotkut pitivät minua liian ”konservatiivisena” ehdokkaana siitä huolimatta, että olen naimisissa papin kanssa ja olen palkannnut työyhteisööni seksuaalivähemmistöjä.
Tuolloinkin ”et kelpaa” -leimalle riitti, että yrittää edes ymmärtää myös naispappeuden vastustajia ja perinteiseen seksuaalimoraaliin sitoutuneita kirkon jäseniä, joille rakkainta on evankeliumin vieminen kaikille ihmisille. Niin kuin minullekin.
Liityn kernaasti khra Teemu Laajasalon näkemykseen: tämä kirkollisvaalien agendan – ja koko kirkollisen jargonin – ajatuminen sivuraiteille Jeesuksesta seksiin degeneroi kirkon ja lisää sekä viholliskuvia että vihapuhetta.
Mitähän YLE:n toimittaja olisi kirjoittanut, jos Vihreiden listoilta olisi poistettu henkilö, joka omantunnon syistä kannattaa lisäydinvoiman rakentamista..? Olisiko kyse ollut syrjinnästä vai reilusta politikoinnista?
Jusulla alkaa yleensä viisasteluu ja pilkkaaminen siinä vaiheessa kun häneltä loppuu paukut. Eli on auttamattomasti puhunut itsensä pussiin jossa henki käy ahtaalle ja joutuu tulemaan pussista ulos käyttäen ihmisviisastelu ja pilkka kirvestä apuna.
Ensin Eero Koskela syyttää evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispaa harhaoppiseksi ja kun ei saa tälle syytökselleen vastakaikua hän alkaa pilkkaamaan Vihervaaraa ihmisviisauden käyttämisestä.
Vihervaara totetaa Koskelalle käyttävänsä sitä viisautta, jonka Luoja on hänelle antanut sekä elävänsä Jumalan hyvän luomistahdon seurauksena syntyneen parisuhdelain mukaisessa rekisteröidyssä parisuhteessa.
Ilmeisesti Koskelan mielestä myös Jumala on harhaoppinen eikä osaa lukea Raamattua oikein kun on mennyt säätämään rekisteröidystä parisuhteesta lain. Vihervaara palvoo mielummin Jumalaa kuin Raamattua.
”Ilmeisesti Koskelan mielestä myös Jumala on harhaoppinen eikä osaa lukea Raamattua oikein kun on mennyt säätämään rekisteröidystä parisuhteesta lain”
Nyt Jusu kirjoittaa jo aivan täyttä palturia. Lain rekisteröidystä parisuhteesta on säätänyt Suomen eduskunta, eikä raamatullisella Jumalalla ole tuon lain kanssa mitään tekemistä. Jumalan säätämä laki löytyy Pyhän Raamatun sivuilta.
Regimenttiopilla tarkoitetaan luterilaisuuden käsitystä Jumalan kahdesta tavasta hallita luomaansa maailmaa ja huolehtia siitä. Toisaalta Jumala hallitsee ”vasemmalla kädellään” eli laillisen esivallan, yhteiskunnan lakien ja oikeusjärjestyksen sekä erilaisten virkojen ja tehtävien välityksellä. Tätä kaikkea kutsutaan maalliseksi regimentiksi. Pitäessään järjestystä ja laillisuutta voimassa esivalta suojelee elämää ja edistää oikeuden tapahtumista. Tarvittaessa sillä on myös oikeus rangaista niitä, jotka rikkovat lähimmäisenrakkauden periaatetta vastaan sekä käyttää pakkokeinoja. Tällöinkin esivalta on Jumalan palveluksessa. Esivallan on kuitenkin kyettävä perustelemaan toimintansa järjellä ja pidettävä kiinni oikeudenmukaisuudesta.
Jumala ei voi toimia itseään vastaan. Kun esivalta säätää ja laatii lakeja, jotka ovat Pyhän Jumalan tahdon vastaisia, regimenttiopin taakse ei voi mitenkään piiloutua.
Ymmärrän. Konservatiiveilla on oikeus tulkita regimenttioppia silloin kun se ei sovi heidän tarkoitusperiinsä…
Jusu, miksi jälleen kerran otat konservatiivit sylkykupiksi? Luulet tietäväsi, että konservatiivit ajavat omia tarkoitusperiään. Todellisuus on kuitenkin aivan toinen.
Jusu et varmaan muista miten sanoin? ”Jos arkkipiispa on sanonut Jusun osoittamalla tavalla on hän harjaoppinen”? Eli Jusun tulkinta oli, että arkkipiispa on sanonut homouden harjoittaminen ei ole syntiä? Sanoiko Jusu arkkipiispa näin?
Voi hyvänen aika Eero. Annoin sinulle jopa linkin arkkipiispan haastatteluun, josta voit itse lukea tai katsoa Kari Mäkisen haastattelun myös videolta…
Täsmällinen siteeraus arkkipiispan lausunnosta kuuluu: ”homoseksuaalisuus on osa ihmisen identiteettiä eikä se ole minkäänlainen synti eikä eheytystä vaativa asia.”
Piispa on oikeassa siinä, että homoseksuaalisuus ei ole synti, samoin kuin ei heteroseksuaalisuuskaan. Ominaisuus ei ole synti. Synti on tekoja ja näitä tekoja voidaan harjoittaa kaikenlaisen seksuaalisuuden omaavien parissa.
Salme, miksi sitten synnin yhteydessä pitäisi tehdä ero homo- ja heteroseksuaalisten ihmisten välillä? Vai pitäisikö? Missä yhteydessä yleensä seksuaalinen suuntautuminen on kristilliseltä kannalta merkittävä?
Jotenkin arvasin, että tämä keskustelu on kiihtyvää tahtia kiitämässä kohti saivartelua siitä, onko homoseksuaalisuus ja homoseksuaalisuuden harjoittaminen eri asioista. Ihmettelen hieman sellaisen ihmisen ihmiskäsitystä, joka katsoo asiakseen ruveta pilkkomaan toisen ihmisen minuutta palasiin ja perkaamaan sieltä kelvot ja epäkelvot osuudet pinseteillä.
Totean nyt arkkipiispan kuitenkin sanoneen, että hänen näkemyksensä mukaan homoseksuaalisuus ei ole minkäänlainen synti eikä asia, josta pitäisi eheytyä. Sen lisäksi Kari Mäkinen arkkipiispan vaalin yhteydessä totesi, että hän haluaisi kirkon siunaavan samaa sukupuolta olevien parien parisuhteita.
Tottakai tästä voi halutessaan vetää sen johtopäätöksen, että arkkipiispan mielestä homoseksuaalisuuden harjoittaminen on syntiä. Ihminenhän uskoo parhaiten sellaisiin asioihin, joihin hän haluaa uskoa. Omalta osaltani lopetan saivartelun kuitenkin tähän, koska pidän arkkipiispan sanomisia itselleni riittävän selkeinä ja oikean suuntaisina.
Vahvistin vain Jusun lainauksen arkkipiispan näkemyksestä.
Jokainen hetero tietää, millä lailla hän voi toimia vastoin raamatullista etiikkaa ja siten tehdä syntiä. Uskoisin, että tulossa olevilla ”seksi-porno”-messuillakin siitä on esimerkkejä. Joku täällä kertoi, että siellä esitetään liveakteja…?
Jumalan sanan mukaan synti ei ole ainoastaan tekoja. Syntiä on kaikki se, mikä on Pyhän Jumalan tahdon vastaista ja erottaa meidät hänestä. Tästä syystä arkkipiispa Mäkisen lausunto on selkeästi ihmisen oma käsitys, jolta puuttuu raamatullinen pohja.
Koskela: ”Jos arkkipiispa on sanonut Jusun osoittamalla tavalla on hän harjaoppinen”?
Eikös harjaoppi kuulu enemmänkin johonkin siivousalan ammattiin kuin kirkonmiehelle??? Ei taida arkkipiispa olla kovinkaan harjaantunut harjaoppinut siivousalan ammattilainen.
Raamatussa todetaan joittenkin olevan avioliittoon kelpaamattomia, jotkut syntymästään jne.
Sellaisen miehen tulee kilvoitella selibaatissa, joka ei avioliittoon sovi. Avioliiton ulkopuolinen seksi on synti, samoin kaikki miesten välisen seksin harjoittaminen.
Asiaa voi verrata avioliiton ulkopuoliseen heteroseksiin, yhtä lailla se voi houkuttaa heteroa, mutta on synti, ja sitä on parempi karttaa.
Sanokaas minulle miksi kirkko mainostaa vaalejansa kaikkein ristiriittaisimmilla aiheilla ja persoonilla, kuten piispa Irja Askola ja kansanedustaja, julkisuuspersoona Jani Toivola. En ole koko vaalimainonnassa kuullut ainuttakaan viestiä ihan tavallisten ja ylivoimaisen enemmistön seurakuntalaisilta. Heille kirkko on monimerkityksellinen yhteiskunnallinen instituutio mutta samalla myös hengellisyyden syli herätysliikkeineen kaikkineen.
En alkuunkaan ymmärrä mitä piispa Askola tälläkin haluaa sanoa. Hänen ”paimenkirjeensä” ovat muuttuneet propagandaksi ajat sitten ja sitä tuntuu olevan koko seurakuntavaalien mainonta ja julkikuva.
Sikäli kun Helsingin hiippakunnan ihmiset äänestivät Irja Askolan piispaksi, kummaksun ajatusta, että hän olisi ristiriitainen persoona. Hän oli hiippakuntansa keskuudessa kaikkein suosituin ja toivotuin kandidaatti piispaksi.
Myönnän, että teen sen oletuksen, että Tuomo Hirvi leimaa Jani Toivolan ristiriitaiseksi persoonaksi sen takia, että hän on homo. Minä olen kovasti sitä mieltä, että homous ei tee kenestäkään ristiriitaista.
Se on arvovalinta kirkolta tulla julkisuuteen viestillä, joka alleviivaa seksuaalivähemmistöjen tasavertaista asemaa kirkossa. Ei se tietenkään kaikkia miellytä, mutta tuskin on ollut tarkoituskaan. Tarkoitus on tehdä arvovalinta ja viestiä sen mukaisesti.
Jusu Vihervaara, eikö todellakaan minulle, ja ehkä kirkon jäsenten enemmistölle ole sallittua pitää mielipidettämme, jossa kyseiset henkilöt ovat meille hyvin ristiriitaisia sekä persoonina että mielipiteiltään. Minulle on ihan se ja sama kuka mitenkin makaa ja petaa, siihen en ole koskaan ottanut mitään kantaa mutta vastenmielistähän tämä on, jos seurakuntavaaleissa pitää ilmaista itsensä ottamalla kantaa joidenkin sänkykamarielämään ja sitä vielä väitetään keskeisimmäksi syyksi äänestää taikka olla äänestämättä. Kukin vastatkoon Jumalalleen syntisyydestään taikka synnittömyydestään tekemisissään ihan itse. Se mihin kaikkia kannustan on tutustuminen Raamatun Sanaan, siihen mitä siellä sanotaan. Kirkosta tulee Kirkko vasta kun se nojaa Raamattuun ja julistaa Kristusta evankeliuminaan.
Tuomo,
Kukin esittäköön näkemyksensä. Olisin kuitenkin varovainen esittämään omia näkemyksiä enemmistön näkemyksinä ellei ole varma mistä puhuu.
Minä en pidä sitä itsestäänselvänä, että enemmistö kirkon jäsenistä pitää piispa Askolaa tai kansanedustaja Toivolaa ristiriitaisina persoonina.
Olen kohtuullisen varma puheistani. Jaa että miten niin eiköhän nuo erilaiset äänestykset mielipidemittaukset osoittaneet milloin missäkin. On päivän selvää, että ajatuksillaan kumpainenkin kuuluu siihen kuuluisaan vähemmistöön – mitä se milloinkin tarkoittaakaan.
Joo Tuomo Hirvi on kyllä aktiivi seurakuntalaisena asiantuntija tuomaan oman näkemyksensä esille. Onhan Se nyt kumma juttu, että julkihomot valtaa piispan etunenässä kannattamana yhden kapea –
alaisen sektorin agendan esille tuomisen. Näinkö kirkollisveroeuroja voidaan käyttää hukkaan maassamme jossa olisi paljon tärkeämpiä agenroja joita tulisi nostaa esille.
Vihaisen kissan kyttäävä katse on viiltävä.
Alle 12-vuotiaat eivät saa yksin käyttää hissiä. Muutettuna. Kalle ja 112-vuotiaat eivät osaa yksin käyttää tissiä ?
Pahkasiassa esitettin kerran että tuo jälkimmäinen voitaisiin suoraan painaa kylttiin koska se joka tapauksessa muutetaan
Me, talon alle 12-vuotiaat, käytimmekin aikoinamme hissiä aina porukalla.
Olemme ajautumassa outoon maailmaan, sellaiseen missä ihmisarvo, tasa-arvo, sanavapaus ja niiden puolustaminen saattaa muuttua vihapuheeksi, jos mielipide on ”väärä” ja toisinpäin, missä vihapuhe saattaa saada kultaisen sädekehän, kun mielipide vain on ”oikea”
Maailma on muuttumassa sellaiseksi, missä joskus aikoinaan tehdyt kansainväliset sopimukset muuttuvat noudattajilleen hirttoköydeksi ja taas noudattamatta jättäminen tuo sanktioita ja rangaistuksia.
Käärmeitä ajetaan nyt piippuun monin paikoin, eikä se tule koskaan onnistumaan, vaan edessä on kaaosta ja ahdistusta maailman laajuisesti.
Ismo: Olen kanssasi samaa mieltä. Hyvä, että otit asian esille. Juuri tällaisia asioita tapahtuu, vaikka presidentti Trump ei ole ollut vallassa kuin runsaan viikon. Yhdysvaltojen tärkeimmässä virassa on nyt ensimmäistä kertaa henkilö, joka ei tunnusta mitään uskontoa. Paitsi mammonauskonnon. Ja jolle ainoa jumala on mammona.
Nyt on korkea aika eurooppalaisten löytää toisensa. Kristillisdemokraatti Merkel näyttäisi toimivan tiennäyttäjänä.
Merkel on viisas nainen.
Kaimamies: ”Merkel on viisas nainen.”
No johan on aikoihin eletty! Taitaa olla ihan eka ja ainokainen kerta (tähän mennessä), kun ollaan kaimamiehen kanssa justiinsa tarkkaan ja ihan jetsulleen samaa mieltä.
Kerta se on ensimmäinenkin 🙂
Hyvä blogi ja hyvä kommentti Ismo Maliselta. Samoja olen itsekin ajatellut.
”Olemmeko siirtyneet tai siirtymässä kyttäysyhteiskuntaan?” Siltä se vähän tuntuu. Tuntuu, että media noin yleensä on ottanut jonkinlaisen mielipiteen muokkaajan roolin sen sijaan, että tuottaisi puolueetonta tietoa ja toimisi vallan vahtikoirana.
Yksi esimerkki nyt on muun meikäläisen pitkän listan ohella, että henkilöitä tai yhteisöjä, jotka eivät spn-avioliittoa purematta niele, vaiennetaan tai lytätään muuten. Että siinä se toitotettu suvaitsevaisuus sitten on.
Raamattuun vetoaminen missä tahansa asiassa tuntuu olevan se vihonviimeinen ärsyke. En mitenkään voi käsittää, että media yleensä, jonka pitäisi olla sananvapauden ja tasa-arvon jne edustaja, niin menettelee.
Meille ajan hengessä tuputetaan milloin mitäkin aatetta tai etiikkaa ja jos sanot ettet ole samaa mieltä, saat varsinaisen ryöpyn niskaasi.
Ja toinen hyvä esimerkki on tämä. ”Kissa kyttää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakasta koskevat asiakirjat ovat pääsääntöisesti salassa pidettäviä. Nyt olisikin yhtäkkiä ryhmä, jonka lääkärissä käyminen olisikin poliisille tiedotettava asia.”
Tällaista hissukseen näyttää yhteiskuntaan hiipivän. Eräs esimerkki vielä. Tv pukkaa tolkuttomasti ruokaohjeita ja toisesta päästä ei muuta kuin miten kiloista päästään eroon. Tällaista ei kukaan seuraa, sensuroi tai paheksu. Täysin kreisiä.
Nythän sitten on joku kansallinen terveysprojekti, jossa 10.000:n kansalaisen terveydentila tutkitaan. Kun kuulin, että tuloksia käytetään johonkin tutkimukseen, josta nyt ei ihan varmaa tietoa ole kuten dna jne. niin alkoi tuntua, että isovelikö valvoo. Varsinkin, kun mainittiin, että ei niitä tuloksia koehenkiöille ilmoiteta, annetaan vain taas kerran elämäntapaohjeita.
Mahdankohan saada ryöpyn niskaani, kun sanon, että tulee välillä natsi-Saksa mieleen, kun tätä kaikkea seuraa. Hissukseenhan sekin jankuttamalla ihmisten mieleen ainoana oikeana aatteena jauhettiin. Toivottavasti olen ehdottoman väärässä.
Toivottavasti olet väärässä Natsi-Saksan rinnastuksen suhteen. Pahoin pelkään ettet ole.
Tarja Aarnio :”Mahdankohan saada ryöpyn niskaani, kun sanon, että tulee välillä natsi-Saksa mieleen, kun tätä kaikkea seuraa.”
Et varmaankaan, mutta luultavasti minä, kun tulee mieleen ateistinen DDR ja DDR:n ystävät ja Stasi.
Täytyy kumminkin muistaa että USA on puutteineenkin demokratia. Ei presidentti voi yksin mitä tahansa tehdä. Tämä maahantulokieltokin on vain 3 kuukauden mittainen ja saattaa käytännössä kumoutua jo ennen sitä. On Trumpin valinnassa ainakin se hyvä puoli että suhteet Venäjään luultavasti paranevat ja se on meille kaikille hyvä.
On mahdollista ettei Merkeliä enää valita. Hänellä olisi jo 4. kausi ja demokratiassa se alkaa olla aika pitkä. Monet meistä muistamme Kekkosen. Euroopassa on keväällä monia tärkeitä vaaleja.