Vuosi sitten Hongkongin keskustan täyttivät tummapukuisten liikemiesten sijaan keltaisia sateenvarjoja kantavat nuoret. Sateenvarjoista tuli valtaviin mittasuhteisiin kasvaneen kansalaistottelemattomuustempauksen symboli. Tempaus sai alkunsa opiskelijajärjestöjen protestista. Pian siihen liittyivät Hongkongin demokratiaa ajavat kansanedustajat ja Occupy Central with Love and Peace -liike.
Eräänä sunnuntaina palatessani retkeltä keskustaan huomasin, että kaikki bussimatkustajat katsoivat hievahtamatta älypuhelimiaan. Näyssä ei ollut mitään erityistä, mutta tuona hetkenä kaikki katsoivat samaa videolähetystä. Viranomaiset olivat päättäneet hajottaa rauhanomaisesti alkaneen mielenosoituksen, ja nuorten vastustettua lähtökäskyä poliisit reagoivat vastarintaan kovin ottein. Nuoret mielenosoittajat suojautuivat kyynel- ja pippurikaasulta sateenvarjojen suojaan. Tästä sateenvarjojen merestä protestiliike sai nimensä.
Seuraavina päivinä kadulla oli ennennäkemätön määrä väkeä: yli 100 000 ihmistä päivässä. Solidaarisuus nuorille, kadulle majoittuneille mielenosoittajille laajeni nopeasti, ja keltaiset sateenvarjot levisivät Twitter, Facebook ja Instagram-sivustoille. Sateenvarjoliikkeen alkupäivinä lähettiin yhteensä 1,3 miljoonaa twiittiä Hongkongista.
Myös kirkot reagoivat muuttuneeseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Kaupungin 7,2 miljoonan väestöstä protestantteja on 6,7 % ja katolilaisia 5 %. Kirkkoyhteisöt osallistuivat aktiivisesti sateenvarjoliikkeeseen, mutta eri tavoin. Protestit aloittaneiden liikkeiden johtajista ainakin kolme on kristittyjä. Valtaosa mielenosoituksiin osallistuneista kristityistä oli mukana yksityishenkilöinä, mutta arviolta puolet Hongkongin 1500 kirkosta toimi myös yhteisöinä. Protestialueiden lähellä sijaitsevat kirkot tarjosivat mielenosoittajille ruokaa, ensiapua ja tiloja rukoilua ja nukkumista varten. Osa kirkoista vetosi neutraaliin linjaan ja pidättäytyi kannanotoista. Muutamat kirkot tukivat hallituksen linjaa.
Sateenvarjoliike vaati hongkongilaisille oikeutta valita ja äänestää kaupungin ylin johtaja vapaissa vaaleissa. Kiinan keskushallinto vaati ehdokkaiden seulomista ennen vaaleja. Monia hongkongilaisia huolestuttaa, miten keskushallinto vaikuttaa heidän kaupunkiinsa.
Tämän kuun 1. päivänä, Kiinan kansallispäivänä, keltaiset sateenvarjot palasivat Hongkongin kaduille. Parisataa mielenosoittajaa kerääntyi keltaisine sateenvarjoineen kaupungin kuuluisalle rantaviivalle. Heidän sanomansa oli sama kuin vuosi sitten:”Hongkong on hyvin erilainen Manner-Kiinaan verrattuna ja Hongkongin todellista demokratiaa ja keskeisiä arvoja on vaalittava”.
Sateenvarjoprotesti jatkui 79 päivää. Kun kadunvaltaukset jatkuivat, liikkeen suosio laski hongkongilaisten keskuudessa. Protestialueella sijaitsevat yritykset valittivat toiminnan hankaloitumisesta ja taloudellista tappioista. Myös väkivaltaiset yhteenotot poliisin, demokratialiikettä tukevien ja vastustavien mielenosoittajien välillä jäivät kaivertamaan monen hongkongilaisen mieltä.
Hongkongin evankelisluterilaisen kirkon piispa Ben Chun-wa Changin mukaan pohdinta yhteisestä tulevaisuudesta ja demokraattisesta toimintatavasta on terveen yhteiskunnan merkki. Tällä hetkellä keskushallinnon ja Hongkongin viranomaisten sekä hongkongilaisten, etenkin nuorten,
välillä on kuilu. Piispa korostaa, että tämän kuilun kaventaminen on Hongkongin tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeää. Kirkolla on mahdollisuus jatkaa rauhanvälittäjänä.
Upu Leppänen
Kirjoittaja työskentelee Suomen Lähetysseuran ulkomaantiedottajana Hong Kongissa.
