”Tarina pakolaisten joukkoon soluttautuneista terroristeista näyttää siis nykytiedon valossa olevan täyttä satua. Siitä huolimatta tämän päivän Euroopassa maahanmuuttoa vastustavat poliittiset tahot ovat toisintaneet sellaisenaan ISISin propagandaa ja jopa vahvistaneet sitä maalailemalla sen päälle omia uhkakuviaan, [Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu] Sinkkonen kirjoitti [syyskuussa] verrattuaan ISISin ja turvapaikanhakijoiden kytköstä ensin Punahilkkaan”.
Vaan surkeasti epäonnistui kyseinen ennustajaukko ennusteessaan:Paha Susi ei ollutkaan pelkkää satua, vaan Sinivalkopunahilkka joutui viime viikonloppuna ihan oikeasti suden suuhun.
Pelottaako?
Ihan varmasti!
Mutta terroristeille me uhoamme
yhtenä rintamana:
ME EMME PELKÄÄ!
On valheellista huudella Rauha, rauha,
jos ja kun mitään rauhaa ei ole.
Totta kai me pelkäämme,
vaikka muuta yritämmekin selittää.
Pelko ei lähde tosiasioitten kieltämisellä.
Pelko ei lähde kostotoimenpiteillä.
Kun piispatkin ovat liittyneet rintamaan,
joka hokee, että ei pidä pelätä,
niin voisivatko he samalla kertoa,
millä pelko sitten lähtee…?
Eivät kaikki osaa turvata
Jumalaan ja rukoukseen,
eivät kaikki usko sitä,
että rakkaus voittaa vihan,
hyvä pahan.
Mitä heille voi sanoa, millä lohduttaa?
Tässä tutkijan syöttämää pajunköyttä kansalle:
Pelko on yksi lamauttavimmista tunteista. Jokainen on varmaan kokenut painajaisunen, jossa pitäisi paeta, mutta jalat eivät toimi.
Pelkoa tässä juuri tahdotaankin herättää: – Jos teemme yli sadasta verimössöä ja toisesta sadasta kriittisessä tilassa olevia, voimme koska tahansa kaksinkertaistaa, kolminkertaistaa kaiken.
Mikä pelkoon auttaa, jos ei tunne rukousta ja Jumalaansa? Sodista kerrotaan, että joka mies rukoili jossain vaiheessa, eli jonkinlainen usko johonkin, johonkin korkeampaan löytyy hädän keskellä.
Arki auttaa pelkoon. Se, että ei jää pelkoon makaamaan, vaan nousee ylös ja aloittaa normaalin toiminnan, kun kriisin 72 tuntia on ohi.
Ja rakkaus auttaa. Ehkä sitä ei aikoihin ole oikein osoitettu, mutta, kun se pelon hetkillä sukeltaa esiin ja se ilmaistaan, se vähentää pelon tunnetta.
Eniten suren nuorten ihmisten menehtymisiä.
Niin, pahassa paikassa iskee stressireaktio: Taistele tai pakene! Muita vaihtoehtoja ei oikein taida olla. No, ehkä antautuminen, mutta ISIS ei sellaisesta taida paljon perustaa? Siellä Pariisissa rock-konsertissa terroristit lahtasivat armottomasti pyörätuoleissa istujat.
Minulle on kerrottu, että muslimit eivät ymmärrä anteeksiantoajatusta. Anteeksi pyytämistä pidetään heikkouden merkkinä. Mitä ilmeisimmin ajatus Kristuksen sovitustyöstä ällöttää heitä juuri tuon heikkouden vuoksi. Sisäpaisti Allahilla mitään poikaa ole…
Kouluajalta muistuu mieleen runo josta pätkä:
Se tulee jo suolla, sen näki rastas!
Ei meillä pelätä, isä vastas.
Putos haavasta lehti ja tuli polun poikki.
Isäjussi kuin ammuttu viitahan loikki.
Muistatkos, Lauri, sadun, jossa Tallkotten faller ner?