Kuvassa olemme matkalla, palaamassa saarnamatkalta ja kuvasimme tiheää metsää joka näkyy Coletten takana. Kuva kotiarkistostamme.
Keskustan Varsinais-Suomen piiri osallistuu kirkkopyhään
Kanta-Loimaan kirkossa sunnuntaina 28.8.2016 klo 17.00.
Tämä on ollut piirin perinne jo vuosia. Vierailemme eri puolilla maakuntaa paikallisten seurakuntien vieraana. Jumalanpalvelus toimitetaan yhteistyössä paikallisen seurakunnan kanssa. Siksi messut ovat avoinna kaikille ihmisille vapaasti tulla mukaan. Kenenkään ei tarvitse tuntea itseään ulkopuoliseksi. Viime vuonna kirkkopyhä järjestettiin Raisiossa, pari vuotta sitten Aurassa ja sitä ennen Pallivahan kirkossa Turussa.
Tänä vuonna liturgian toimittaa Loimaan kirkkoherra Riku Laukkanen. Hän on lähetyslapsi. Tunsin hänen isänsä jo 1960 -luvulta asti. Isänsä Pauli Laukkanen on tunnettu tuotteliaana kirjailijana. Minä toimin saarnaajana, kuten kolmena edellisenäkin vuonna.
Messun musiikkitarjonnassa on myös tänä vuonna odotettavissa merkittävää kuultavaa.
Musiikin johdossa on Loimaan vt johtava kanttori Kaija Huhtanen.
Lauluesityksissä saamme kuulla prinsessoja Colette Roto sekä Hilary Nganou, 15 v, ja Elvira Nganou, 13v. He ovat esiintyneet myös kolmena edellisenä vuotena näissä piirin kirkkopyhissä. Samoin he esiintyivät pari vuotta sitten Turun tuomiokirkossa Kepun puoluekokouksen aloitusjumalanpalveluksessa sekä Messuhallissa sunnuntain aamuhartaudessa.
Muutoinkin järjestelyissä seurataan aikaisempien vuosien perinnettä joka on hyväksi havaittu ja jossa joka vuosi saamme iloita uusista myönteisistä kokemuksista. Tekstin lukee Heikki Vainio Loimaalta. Hän on piirin kirkollisasian toimikunnan jäsen. Kahvitarjoilu järjestyy Tarja Kiviniemen johdolla. Hän on juuri tänä vuonna aloittamassa teologian opiskelut.
Meillä on ollut tapana kuulla paikkakunnan esittelyä kirkkokahvien yhteydessä. Paljon olemme saaneet oppia kunkin paikkakunnan erityisistä piirteistä ja näin olemme oppineet ymmärtämään sekä elämän kulkua että ymmärtämään, miten maakuntamme on rikas niin kulttuuriltaan kuin kirkolliselta perinteeltään.
Tänä vuonna saamme tutustua Loimaaseen. Aikoinaan Satakuntaan kuuluneesta, mutta nykyisestä Varsinais-Suomeen kuuluvasta Loimaan seudusta meille kertoo Tuomas Lankinen. Hän toimii Loimaan evankelisen kansanopiston rehtorina.
Pientä esittelyä
Uutta lukijakuntaamme ajatellen kerron tässä vielä jotakin meistä Coletten kanssa, vaikka säännöllisille Kotimaa24 lukijoille olemmekin jo tuttuja.
Olen entinen Kamerunin lähetystyöntekijä vuosina 2001 – 2007. Tuona aikana toimin Kamerunin luterilaisen kirkon tehtävissä. Aluksi Eteläisen hiippakunnan alueella ympäriinsä vierailuja tehden. Sitten tuli seurakuntasaarnaajien ja pappien koulutusta ja erittäin monien uusien seurakuntien perustamista tai alkutaipaleella auttamista.
Kun SLEY aloitti Kamerunissa 1990 niin luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli alle 100 000 henkeä. Nyt jo noin 350 000 henkeä.
Vuonna 2004 päästiin sadan papin rajan yli, heitä oli 104. Vuonna 2006 heitä oli jo 156 ja Kamerunista vuonna 2007 lähtiessäni kirkossa oli jo 177 pappia työtä tekemässä.
Loimaan tapahtumassa saarnaan, koska olen Keskustan Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Työskentelytapaani kuvaa että aloitin saarnan valmistelun jo viime vuoden elokuussa.
Tässä esittelyä prinsessa Colettesta
Prinsessa Colette on kotoisin Kamerunista. Heimopäällikön jälkeläinen Bakongin dynastiasta. Bakongin ruhtinaskunnan perustamisesta noin 1350 tienoilta alkaen sama päällikkösuku on siellä edelleen vallassa.
Suomeen tulimme 2007. Yhdessä tyttöjen kanssa hän on esiintynyt laulaen afrikkalaista hengellistä tuotantoa Hangosta Enontekiölle.
Suomessa hänelle on kertynyt monia luottamustehtäviä. Hän on muun muassa Tampereen hiippakuntavaltuutettu, Someron kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen. Seurakunnan edustaja hän on useammassa yhteisössä.
Hän tuli Suomeen 2007. Suoritti suomen kielessä kieliopinnot ja heti sen perään suomeksi toisen asteen suurtalouskokkikoulutuksen loppututkinnon 10.2.2010 mennessä.
Asumme Somerolla Ollilan kylässä Tamiolan talossa.
Perheemme Colette, Matias sekä tytöt Hilary ja Elvira. Colette työskentelee Kiiruun koulun keittiössä ja tytöt käyvät yläkoulua. Minun vanhemmat lapseni ensimmäisestä avioliitostani ovat jo poissa kotoa. Vesa Vantaalla tietokonealalla ja Saara Somerolla pappina.
Tuu säkin, landepaukku, tsiigaan, vaik et mitää siit monjaiskaa!
Tai edes bonjais…! 😉
Stadin slangi on kuollut kieli. Se oli sosiolekti paremminkin kuin murre ja nimenomaan puhuttua kieltä. Se katosi, kun alimpienkin yhteiskuntaluokkien koulutus nousi. Sen institutionalisoiminen on mautonta. Slangipakinat siitä, ”kun me snadeina metskattiin skitareita Nokalla” ovat yleensä varsin tympeitä ja kaikki yritykset kirjoittaa Helsingin slangia ovat turhia.
”Prinsessa Colette on kotoisin Kamerunista. Heimopäällikön jälkeläinen Bakongin dynastiasta.”
Tällaista tämä elämä on. Omaan lähipiiriini kuuluu nykyisin joskus Sudanista Suomeen pakolaisena tullut hallitsijasukuun kuulunut, joka kotimaassaan oli tuomittu kuolemaan. Kaiken tämän keskellä ei voi oikeastaan muuta, kuin olla iloinen siitä, että on voinut liittyä Mauritanian kummirinkiin, joka Luterilaisen Maailmanliiton kautta avustaa maassa eniten avuntarpeessa olevia lapsia ja heidän perheitään.
Tuula
Kiitos puheenvuorostasi. Maailmassa on todella monenlaisissa eri olosuhteissa asuvia. On suuremmoista että omalta osaltasi autat niitä jotka apua tarvitsevat.
Saarnateksti on Luukkaan evankeliumissa luvussa 17
http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0074#Ivsk3
Sunnuntain 28.8. saarnateksti Luuk. 17:11-19 on suuremmoinen. Jeesus parantaa kymmenen pitalista. Samarialainen tulee Jeesusta kiittämään ja Jumalaa ylistämään.
Jumalan kiitos ja hänelle ylistyksen antaminen on keskeinen aihe, koska sunnuntain aihe on Kiitollisuus.
Tekstissä on kuitenkin monta kohtaa, jotka ovat mielenkiintoisia.
1) Jeesus kulkee kahden alueen rajalla. Rajan ylitys on tärkeää lähetystyön menossa toisten kansojen alueelle. Apostolien tekojen lähetyskäskyssään Jeesus sanoo että evankeliumi on vietävä myös samarialaisille.
2) Pitali on edelleen ongelma maailmassa. Olen Kamerunissa käynyt pitalisten hoitolaitoksessa vaimoni Coletten kanssa ja vienyt heille apua, saippuaa ja erilaisia elintarvikkeita.
3) Pitalisten Herra armahda -huuto eli Kyrie on kautta aikojen ollut käytössä pyhässä liturgiassa. Kyrie esiintyy jo Vanhassa testamentissa ja kirkon liturgiassa se on ollut jo aivan alkuajoista lähtien. Kyrie eleison on yksi maailman runsaimmin sävellettyjä tekstejä. Valtava osa historian suurimmista säveltäjistä on tehnyt sävellyksen Herra armahda -lauluun.
4) Jeesus pyysi pitalisia menemään pappien luo. Jeesus ei suinkaan toiminut papistosta erillään vaan eli yhtenä yhteiskunnassa jossa hän itsekin oli rabbi. Pitaliset kutsuivat häntä opettajaksi, rabbiksi. Yhteen aikaan Jeesus opetti jopa aikansa korkeimmassa oppilaitoksessa, Jerusalemin temppelissä. Yönsä hän vietti Betaniassa ja päivät opetti temppelissä. Hänen opetuspaikkansa oli lähellä uhriarkkua.
Jeesuksen ihmeet ja järjestäytynyt jumalanpalvelusyhteisö eivät ole toistensa vastakohtia, vaan kumpikin palvelee samaa päämäärää: evankeliumin asiaa, hyvän sanoman eteenpäin menoa.
5) Samarialainen tuli Jeesusta ylistämään. Jumalan ylistys on alusta asti ollut liturgian merkittävä osa. Gloria eli Ylistys on esiintynyt kahdessakin muodossa: Gloria Patri ja Gloria Major.
Esimerkiksi juutalaiset psalmit jatkoivat Kristuksen yhteisössä elämäänsä virsinä. Niiden perään vain liitettiin Gloria Patri eli Kunnia olkoon Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen niin kuin alusta ollut on, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen.
Gloria Major laulettiin jo Betlehemissä Jeesuksen syntyessä kun enkelit lauloivat sen kedolla paimenille. Se siis on ollut Jumalan kansan kokoontumisissa mukana jo aivan alkuajoilta asti.
Tässä jatkoa päivän evankeliumin erilaisista näköaloista.
6) Kiittäminen ja ylistys ovat hyvin lähellä toisiaan. Alkukielen verbi sunnuntain tekstissä on eukharisteō , εὐχαριστέω , kiittää. Jo vanhastaan on kiitos sanaa eukaristia käytetty Herran pyhästä ehtoollisesta. Edelleenkin ortodoksinen kirkko käyttää sanaa eukaristia Pyhän aterian viettämisestä. Meillä se on vaihtoehtoisena nimityksenä monenkin nimityksen joukossa: Herran pyhä ehtoollinen, Pyhä ateria, Alttarin sakramentti, Eukaristia jne. Jumalanpalvelusta jossa Kristuksen ruumis ja veri jaetaan nimitetään messuksi.
7) Samarialainen oli juutalaisille muukalainen. Aihe on ajankohtainen, koska meille tulee paljon maahanmuuttajia joista osa tulee pakolaisina ja osa tulee muista syistä. Meidän on aihetta ymmärtää että kaikista maailman noin 60 – 70 miljoonasta pakolaisesta eniten on kristittyjä, siis meidän uskonveljiämme ja sisariamme.
Huomattakoon että vaimoni on tullut Suomeen koska olemme naimisissa. Hän ja tyttömme ovat Suomen kansalaisia. Hänellä oli huomattava määrä erilaisia tehtäviä Kamerunin luterilaisen kirkon palveluksessa. Näistä mainittakoon, että hän oli toistakymmentä diakonia käsittävän ryhmän johtaja.
8) Jeesus sanoi parantuneelle että tämän usko oli hänet pelastanut. Huomaamme että usko ei ole ihmisen oma suoritus eikä ansio. Pelastuminen on Jumalan lahja. Jeesus antoi parantumisen, Jeesus julisti että pitaliset voivat mennä parantuneen paperit jo ennen kuin he edes näkivät muutosta. Mutta kun Jeesuksen julistama ilosanoma tuli heidän korviinsa niin tuo sana vaikutti. Saarna sai heidät liikkeelle ja niin usko muuttui näkemiseksi. He parantuivat matkalla Pyhäkköön.
Useampiakin näkökulmia voisi ottaa päivän tekstistä, mutta otan tähän viimeiseksi vain yhden kohdan lisää:
9) Jeesus tuli eräälle paikkakunnalle. Evankeliumi kulkee kahdella jalalla ja aktualisoituu paikallisesti siellä asuvien ihmisten keskuuteen.
Näin myös tämän päivän saarnani paikallistuu Savi-Suomeen eli Loimaalle, johon väki alkoi asettua valtaosaltaan 1300 -luvulla kun kuokkaa vetämään pantiin härkä eli syntyi jonkin sortin aura jolla jäykkää savimaata saattoi muokata. Väki tuli Satakunnasta päin Kokemäenjokea ja sitten Loimijokea myöten. Vanhastaan Loimaa kuului Satakuntaan, nykyisin Varsinais-Suomeen.
Vain osa tekstin ajatuksista mahtuu yhteen saarnaan. Loput jäävät sitten vastaisuuteen.
Matias Roto :”Samarialainen oli juutalaisille muukalainen.”
Mielenkiintoista on sekin, että Jeesus sanoi ainoalle kiittämään tulleelle muukalaiselle ”Uskosi on sinut pelastanut”. Millä nimellä juutalaisille muukalaiselta tuntunut samarialainen kutsui Jumalaa, johon uskoi?
Sama nimi. Kyseessä on juutalaisuuden jakautuminen Babyloniasta takaisin tulon aikoihin.
Terveisiä kirkosta. Viikkomessun kaavalla pidetty ja kirkkokahvit juotu ja kaikki meni mukavasti etukäteissuunnittelujen mukaan. Kiitos kaikille myötävaikuttaneille ja mukana olleille.
Siunausta kaikille lukijoillemme !