Kuvassa sisarukset prinsessa Colette ja prinsessa Susanne
meidän käydessämme Iniön kirkossa 24.6.2024
yhdessä tyttäreni Saara-Mariian ja erään hänen ystävänsä seurassa.
Televisiosta tulee paljon lähetyksiä, missä näytetään urheilua. Yleisölle se on jännittävää katsottavaa. Osallistujilta se vaatii paljon harjoittelua. Jos joku laiskottelisi, niin sellainen ei pärjäisi, vaan jäisi toisten jälkeen peränpitäjäksi.
Myös henkinen valmentautuminen on tärkeää. Tehtävää ei voi hoitaa, ellei keskittyminen ole huippua. Tasapäisessä kilpailussa voittaa se, joka pystyy parhaiten keskittymään suoritukseensa.
Paavali vertaa omaa sananjulistustaan urheilukilpailuun. Hän antoi kaikkensa saavuttaakseen tulosta. Ulkonaiset edellytykset olivat hyviä. Hän hallitsi kahden kulttuurin perinteen, sekä kreikkalaisen että juutalaisen. Kaiken lisäksi hän oli myös Rooman kansalainen.
Epistolamme kertoo, mikä oli Paavalille tärkeintä. Henkinen ja hengellinen keskittyminen oli kaikkein oleellisinta hänen julistuksessaan. Hän piti huolen, että sanoma kohtaa kuulijansa. Ampumahiihtoon verratakseni: Hän ei halunnut ampua huteja, vaan sovitti sanansa niin, että ne osuivat kohteisiinsa.
Korinttolaiskirjeissään hän puuttui satamakaupungin seurakunnan kysymyksiin. Paavalin suurin huoli oli saada ihmiset toimimaan yhdessä. Hän halusi koota seurakunnan, niin etteivät keskinäiset kinastelut ja riitelyt repisi sitä hajalleen. Sen sijaan hän yllytti kaikkia ahkeroimaan Jumalan sanan julistuksessa ja keskinäisessä huolenpidossa.
Olkaa siis lujia ja järkkymättömiä,
rakkaat veljet ja sisaret,
ja tehkää ahkerasti Herran työtä.
Tiedättehän, ettei Herran vuoksi nähty vaiva ole turhaa.
1.Kor. 15:58
Eräässä mielessä hän onnistuikin. Seurakunta pysyi kasassa ja toimi aktiivisesti. Mutta apostolin kritisoima toisiaan vastaan kiistelevien klikkien toiminta häiritsi seurakuntaa pitkään. Vielä seuraavan sukupolvenkin ajan nuo kiistat jatkuivat ja saivat aikaan uusia ongelmia. Niinpä Rooman piispan Klemensin piti lähettää heille huomautus vuosikymmeniä Paavalin kirjeitten jälkeen. Tuo kirje on meille säilynyt. Siitä on tehty useampikin suomennos. Se on julkaistu Apostolisten isien kokoelmassa.
Sunnuntai 16.2.2025
3. sunnuntai ennen paastonaikaa eli Septuagesima
Ansaitsematon armo
Toinen lukukappale eli epistola: 1. Kor. 9:24–27
Ensimmäisestä kirjeestä korinttilaisille, luvusta 9
Tiedättehän,
että vaikka juoksukilpailussa kaikki juoksevat,
vain yksi saa palkinnon.
Juoskaa siis niin,
että voitatte sen!
Jokainen kilpailija noudattaa lujaa itsekuria,
juoksijat saavuttaakseen katoavan seppeleen,
me saadaksemme katoamattoman.
Minä en siis juokse päämäärättömästi enkä nyrkkeillessäni huido ilmaan.
Kohdistan iskut omaan ruumiiseeni
ja pakotan sen tottelemaan,
jottei itseäni lopulta hylättäisi,
minua, joka olen kutsunut muita kilpailuun.
Sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-16-2-2025/
1. Korinttolaiskirjeen lukua 9 voi lukea täältä, panen viitteen suomennoksiin 2020, 1992, ruotsinnokseen 2000 sekä käännöksiin vienankarjalaksi 2011 ja pohjoissaameksi 2019.
https://www.raamattu.fi/raamattu/UT2020,B2000,KR92,KAR11,Biibbal/1CO.9
Jumala ei armahtanut ainokaista Poikaansakaan, vaan heitti kaikkien mustat synnit hänen kannettavakseen Golgatan kauhujen puulle. Siellä ilmestyi se sovintoarmo, joka on koko maailman syntien sovitus. Nyt on avautunut se armollisen Isän avara armotaivas, joka ulottuu niin leveälle kuin itä on lännestä. Nyt meillä on jokahetkinen anteeksiantamus.
Kalle Jokinen, Lohduttakaa, lohduttakaa!, s. 6, Concordia ry, 1999.
Mika
Kiitos kommentistasi!
Kiitos Kalle Jokisen hyvän tekstin esille nostamisesta!
Eilen (9.2. 2025) oli Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai, Suureen paastoon valmistautumisen ensimmäinen etappi.
https://www.hos.fi/ajankohtaista/kirkkovuosi-seurakunnassamme/publikaanin-ja-fariseuksen-sunnuntai/
Jari
Kiitos kommentistasi
Kiitos että jaat meille valaisevaa tietoa ja tarjoat meille mahdollisuuden seurata ortodoksien paaston ajan kuvausta.
Aikoinaan suomennoksen ilmestyttyä luin mitä suurimmalla mielenkiinnolla Alexander Schmemannin teoksen Suuri paasto.
https://www.ortodoksi.net/index.php/Suuri_paasto_(kirja)
Schmemannin teos on klassikko ja todella hyödyllinen johdatus paaston aikaan.
Eilen 11. päivä helmikuuta Kamerunissa vietettiin nuorison päivää.
Siihen aikaan kun asuin Kamerunissa sanottiin, että sen väestöstä noin 60 % oli alaikäisiä. Niinpä viime vuosien aikana maan väkiluku on lisääntynyt valtavasti. Kun lähdimme maasta vuonna 2007 meillä oli käsitys, että maassa asui noin 16 miljoonaa asukasta. Nyt vuonna 2022 väkiluvuksi ilmoitettiin 29 321 637 henkeä. (Tilastojen luotettavuus ei kuitenkaan ole samalla tasolla kuin meillä Suomessa.)
Septuagesimasta alkaa meidän länsimaisessa perinteessämme papiston paasto.
Tätä seuraten maanantaista 17.2..2025 alkaen en syö lihaa enkä kananmunia ennen pääsiäisyötä. (Poikkeuksen saatan tehdä tilannekohtaisesti jos näyttää siltä, että tämä tapani aiheuttaisi jollekin sivulliselle enemmän vaivaa kuin antaisi todistusta hyvästä pääsiäiseen valmistautumisesta tai muusta saman luokan syystä.)
Tänään meillä rakkaan puolisoni kanssa osallistuimme Someron kirkossa messuun.
Tuli hyvä mieli.