Kun piispa haluaa keskustella puoluejohtajan kanssa, niin se näyttäytyy outona ilmiönä. Ainakin otsikoiden mukaan. Kärsimättömänä ihmisenä en jaksa juuri koskaan lukea sana sanalta kuin väitöskirjaa, kun asian voisi sanoa lyhyemmin ja voisi odottaa, että joku lukee loppuun ja kommentoi asiallisesti.
Ilmassa näyttäisi olevan ristivetoa. Mieleeni tulee ristiaallokko Selkämerellä, kun vesitaso aikoi laskeutua aalloille. Kyllä se laskeutuikin, mutta vain mekanikko oli ketterä ja pelastastui lautalle kuivana. Se oli sen piiverin joutsenlaulu. Nyt näyttää siltä, että armaassa kotimaassamme ajatellaan laajasti ihan väärin. Kun olemme huomanneet, että konservatiivit kirkossa ovat katoavaa kansanperinnettä, niin luullaan, että politiikassa toimii sama lainalaisuus. Historia tulee osoittamaan, että arvio on väärä.
Erikoisemmatkin ilmiöt voivat asettua kuvaan, jos jokukin joskus kuuntelisi oikeasti unohdetun kansan tulkkeja. Me näemme, että Suomessa on ollut ja ilmeisesti tulee olemaan kansanosa, joka ei koe tulevansa kuulluksi. Siksi mopo ja tuohilakki herätti kansanliikkeen sanavalmiin johtajan sivulle. Vaikka kaksi kertaa on uudestaan syntynyt puolue hajotettu kukoistuksen aikana, jolloin vallan kahva on ollut ah niin lähellä.Jokaisella suuntauksella on hobbynsä. Jollakin se liittyy taskujen täyttämiseen. Jollakin häämöttää eeuun viheriät niityt. Jotakin ajaa vain kaunaisuus ja jotakin nälkä ja paha olo.
Kun kuitenkin tiedämme, että pahaa oloa on vaikka toisille jakaa, niin äänitorven särähtelevänäkin ääntä kannattaa kuunnella. Voi olla, ettei pääse montaa kertaa mitätöimään. Turhautunut ihminen alkaa haluta muutosta eikä muutoksen laadulla taida olla paljon väliä, ei ole koskaan ollut. Jokainen vaali on muutosvaali ja seuraavat hetket unohduksen aikaa.
Jos nyt ihmetellään, miksi joku keskustelu järjestetään, niin on kristillistä otta selvää tilanteesta. Voidaan katsoa onko mahdollista oikeasti edistää tasa-arvoa niiden välillä, joilla on puiset tai kultaiset lusikat. Historiasta tiedämme, että ihmisryhmän vähättely, eristäminen ja aliarvioiminen on arvaamaton voimavara taitavasti manipuloituna. Itsesuojeluvaiston pitäisi antaa aiheen arvostaa vaalituloksia ja niitä ihmisiä, jotka ovat saaneet monet jytkyt aikaan. Se olisi käytännön kristillisyyttä.
Lauri ja Pekka, sananvapaus ja kokoontumisvapaus ovat ihmisoikeuksia, niitä ei ole syytä rajoittaa, ei edes toivoa niiden rajoittamista. Ja tiedättehän te viisaat ihmiset, että sanavapauteen kuuluu aina vastuu sanomisistaan.
Mitä Laurin mainitsemaan inkvisitioon tulee, niin onhan sellaisen degeneroitunut relikti vielä olemassa: tuomiokapitulit. Joiden kaikkivaltiaana ja kaiken yläpuolella olevina johtajina toimivat piispat. Me tavan tallaajat olemme vain samaa hälisevää rahvasta, joka kokoontui nauttimaan inkvisition toimeenpanemista polttorovioista.
Vielä on jotakin niittenkin yläpuolella.. Demokratia on joskus kuin häntäänsä nielevä käärme.