Keskustelu Turun piispasta on vahvasti käynnistynyt Turussa, nimittäin Turun Sanomissa. Se oli lehdessä etusivun juttuna 17.4. ja pääkirjoituksena tänään sunnuntaina. Pääkirjoitus lainaa piispan parin päivän takaista haastattelua:
Taitavana sanankäyttäjänä tunnetun Turun piispan lehtihaastattelu antaa enemmän kryptisiä kuin valaisevia vastauksia: ”Kun katsoo minun ikääni, voi tehdä yhteenlaskuja. Piispan vaali on lisäksi suhteellisen pitkänsitkeä järjestää. Koska kysymysmerkkejä on paljon, asiaa on turha ruveta spekuloimaan.”
TS kritisoi kolumnistinsa Kaarlo Kallialan seuraajan virantäyttöä salamyhkäiseksi. Että hän täyttää 68 marraskuussa, se toki tiedetään ja tähän piispa itse viittsi noin vuosi sitten Sen jälkeen asiasta keskusteltiin ainakin kotimaa24:n palstoilla. Virallista ilmoitusta eläkkeelle jäämisestä ei ole kuitenkaan tullut, vaikka vaalin toimittamiseen ei normaalioloissakaan riitä puoli vuotta.
Niinkuin Helsingin Sanomat, ovat myös maakuntien ykköslehdet todellisia vallankäyttäjiä. Ja samoin tietysti pienemmät paikallislehdet omilla paikkakunnillaan. Vaikka sähköinen viestintä on tullut voimalla, ei tämä perustava asia ole ainakaan vielä miksikään muuttunut. Todennäköisesti jo huomenna alkaa tapahtua.
Turun piispojen ja Suomen arkkipiispojen ketju on pitkä ja komea. Henrikin historiallisuudesta ei ole varmaa tietoa, mutta ketju alkaa viimeistään 1200-luvulta, paljon ennen Gutenbergiä. Kun katsotaan arkkihiippakunnan piispojen loppupäätä, on valtalehden strategia kokolailla vaihdellut.
Itse sain ensimmäisen kerran äänestää Turun vaalissa 1998. Turun Sanomat asettui selvästi ja voimakkaasti turkulaisen Jukka Paarman taakse, Jaakko Eleniusta ja Wille Riekkistä vastaan. Paarma kuului silloin lehden hallintoelimiin, mutta omien puolesta ja vieraita vastaan on kyllä ylipäätään Turussa tavallinen asetelma.
Vanhan sanonnan mukaan ”papinvaalissa piru on ahkera”. Ja pappihan piispakin on. Kirkko ei ole mikään erillinen tai omalakinen alue. Sen toiminta on inhimillistä ja siten myös raadollista. Keskustelu alkaa ja tuloksen tiedämme aikanaan. Oma mielipiteeni on ollut, että Turussa olisi nyt naisen vuoro.
Ville Auvisen kannattajalta voisi kysyä, että kun piispa on pappien paimen, niin mitä voi ajatella piispasta, joka kieltää joka toisen alaisensa pappeuden? Sekö nyt rakentaisi kirkkoamme?
Se on mustaa huumoria, mutta ei se ole ainoa eriskummallisuus arkkihiippakunnassa.
Kirkossa on viime vuosikymmeninä äänestetty muutoksia joille raamattu ei ole sanonut aamenta. Jos todetaan virheitä voidaan tehdä parannusta ja palata oikeaan.
https://youtu.be/neTaqJA4jIo
Kerjäläisveljistöllä yli 1300 youtube kuuntelua 26.4.20
”Kirkossa on viime vuosikymmeninä äänestetty muutoksia, joille Raamattu ei ole sanonut aamenta.” Vertailu lienee mahdotonta, mutta varmaankin on paljon pitäydytty myös sellaisessa vanhassa, jolle Raamattu ei anna oikeutusta.
MARTTI,
nämä kuumat ja kylmät on tietenkin aika vertauskuvallista puhetta ja niiden tuominen Laodikeasta tähän päivään haastavaa. Mutta tämä UT:n vertauskuva on inspiroiva ja inspiroi minua sitä enemmän, kun monta vuotta sitten sain Olympiamatkojen matkalla olla samalla alueella ja uidakin niissä kuumien ja kylmien vesien lähteissä. Kannattaa miettiä, olemmeko me kuumia vai kylmiä, vai haaleita? Johtopäätös jonka minä tästä teen on ainakin se, ettei kirkko voi vain miettiä strategioitaan, taktikoida, miten se toimii miellyttääkseen mahdollisimman monia. Kirkko joka aina vain reagoi, on vaarassa sotkeutua omaan näppäryyteensä.
Uskollisuus Jeesukselle, Jeesuksen sanoille evankeliumien mukaan on tärkeämpää ja ensisijaisempaa. Paavali tulee vasta sen jälkeen, koska Paavalin kirjoitukset on suurelta osalta reagoimista. Yksille yhtä, toisille toista.
WERNER,
kerrot kirkkomme tehneen uudistuksia, joihin Raamattu ei sano aamentaan. Se on mahdollista. Mutta totta on sekin, että Paavali teki paljon uudistuksia, joihin Raamattu ei sanonut aamentaan.
https://youtu.be/neTaqJA4jIo
Väitös vahvistetaan tässä kerjäläisveljistön messussa. Nyt 1350 kuuntelukertaa. Se taitaa olla enemmän kuin Turun ja Helsingin tuomiokirkoilla yhteensä 26.4.20.
Montako kertaa olet itse kuunnellut? 1350 kertaa ei välttämättä ole 1350 eri kuuntelijaa. Mahtaako tarkoittaa edes kuuntelemista alusta loppuun. Laskuri saattaa noteerata piipahduksetkin.
Villen raamis: Kristus psalmeissa
https://youtu.be/z1iWWVmnRRs