Arkkipiispa Mäkinen lausui aamutelevisiossa (23.1.), ettei kirkko osallistu poliittiseen toimintaan ja keskusteluun sinänsä. Olen arkkipiispan kanssa eri mieltä. Poliittinen toiminta tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamista. Kirkko osallistuu yhteisten asioiden hoitamiseen ja poliittiseen keskusteluun yhteiskunnan eri tasoilla.
Yksilöt osallistuvat Suomessa yhteiskunnallisten asioiden hoitoon poliittisten puolueiden kautta. Organisaatioilla on omat vaikuttamiskanavansa. Kirkolla on palkkalistoillaan henkilöitä, joiden tehtävä on hoitaa yhteiskunnallisia suhteita. Ministeriöt pyytävät kirkolta lausuntoja. Kirkko toimii myös EU-vaikuttajana ja harjoittaa muiden kirkkojen kanssa lobbausta Brysselissä.
Vaikka kirkkojen asema on annettu EU:ssa läheisyysperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden säädeltäväksi, EU on määritellyt suhdettaan uskonnollisiin organisaatioihin Lissabonin sopimuksessa.
Kirkkojen erillistä mainintaa Lissabonin sopimuksessa on tulkittu siten, että niiden asema olisi erityinen verrattuna muihin uskonnollisiin organisaatioihin. Näin ei kuitenkaan ole. EU on sitoutunut käymään uskontodialogia kirkkojen lisäksi kaikkien uskonnollisten organisaatioiden kanssa. Vuoropuhelu ulottuu myös tunnustuksettomien järjestöihin.
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on myös omia EU-tavoitteita. Kirkko pyrkii rakentamaan inhimillistä ja sosiaalisesti tietoista Eurooppaa, jossa vallitsevat ihmisoikeudet sekä rauhan, oikeudenmukaisuuden, vapauden, suvaitsevaisuuden, osallistumisen ja solidaarisuuden perusarvot. Kirkko on esittänyt toiveita muun muassa siitä, että EU:ssa kiinnitettäisiin talouden ohella yhä enenevässä määrin huomiota sosiaalisen Euroopan rakentamiseen.
Tarkoituksena on ollut yhdessä muiden kirkkojen kanssa tuoda kristillisten arvojen mukaisia näkökulmia päätöksentekoon, sekä turvata kirkkojen toimintaedellytyksiä Euroopassa. Näin toimittiin esimerkiksi työlainsäädännön kohdalla. EU parlamentti on ainoa demokraattisesti valittu elin EU:ssa. Parlamentin kautta demokraattisia periaatteita noudatellen kuuluu EU:ssa eri uskonnollisten organisaatioiden, myös kirkon jäsenten ääni.
Ylemmyyden tunto on pahin riesa uskon kysymyksissä. Jo opetuslapset kamppailivat sen kanssa ja heitä siitä ankarasti varoitettiin. Ylemmyydentunto kuuluu erottamattomana osana kaikkeen uskonnollisuuteen. Se on jopa sen olennainen osa. Se saa aikaan sen, että toiset alkavat pitää muita alempiarvoisina ja mitätöidä heitä. Näin syntyy valta-asetelmia. Toisia hallitaan ylhäältä käsin ja toiset alistuvat siihen. Joten blogi tarttuu kristittyjen ydin ongelmaan lujalla kädellä. Jospa tämä ravistelu ei johtaisi tiukkaan puolustukseen ja asian kieltämiseen , vaan sen tunnustamiseen, että blogisti on oikeassa siinä, että jatkuvasti lankeamme ylimielisyyteen ja jopa hengelliseen narsismiin. Jos se ominaisuus voitaisiin meistä ravistella irti, niin varsinainen asia saisi paljon enemmän tilaa ihmisten mielissä.
Pekka Veli. Uskon asioihin liittyy syvä vakuuttuneisuus totuudesta. Siitä ei seuraa automaattisesti toisella tavalla uskovien demonisointi tai halveksinta. Ylimielisyys, vallanhalu ja narsismi taas ovat ihmisen psyyken vammoja tai persoonallisuuden vääristymiä. Osassa kristillisiä yhteisöjä omien tai yhteisön uskomusten kriittinen tarkastelu millään tasolla ei ole sallittua, mutta monissa on myös valmiutta tarkastella aikaisempia virheitä.
Asia ei ole uusi… Kun lukee Paavalin Room. 3 luvun niin asia selviää juurta myöten.
”Mitä etuuksia on siis juutalaisilla, (tai Kristityillä) tai mitä hyötyä ympärileikkauksesta? (tai kasteesta)
Paljonkin, kaikin tavoin; ennen kaikkea se, että heille on uskottu, mitä Jumala on puhunut.
Mutta kuinka? Jos jotkut ovat olleet epäuskoisia, ei kaiketi heidän epäuskonsa ole Jumalan uskollisuutta tyhjäksi tekevä? Pois se! Olkoon Jumala totinen, mutta jokainen ihminen valhettelija, niinkuin kirjoitettu on: ”Että sinut havaittaisiin vanhurskaaksi sanoissasi ja että voittaisit, kun sinun kanssasi oikeutta käydään”.
Mutta jos meidän vääryytemme tuo ilmi Jumalan vanhurskauden, mitä me siihen sanomme? Ei kaiketi Jumala ole väärä, kun hän rankaisee vihassansa? Minä puhun ihmisten tavalla.
Pois se! Sillä kuinka Jumala silloin voisi tuomita maailman? Sillä jos Jumalan totuus tulee minun valheeni kautta selvemmin julki hänen kirkkaudekseen, miksi sitten minutkin vielä syntisenä tuomitaan? Ja miksi emme tekisi, niinkuin herjaten syyttävät meidän tekevän ja niinkuin muutamat väittävät meidän sanovan: ”Tehkäämme pahaa, että siitä hyvää tulisi”? Niiden tuomio on oikea.
Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla, niinkuin kirjoitettu on: ”Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään. Room 3:1-12 (sulut allekirjoittaneen.)
Martti Pentti 4.10.kl 10:38. Onko Sinulla ehdotuksia sen suhteen, kuinka ”yhteisöllisen narsismin” voi määritellä ja sen uhrit voi tunnistaa sekä ennen kaikkea kohdata?
Toivon, että kommenttisi ei ollut medikalisoivaa kieltä käyttävä ilkeämielinen ja vihjaileva kirkkopoliittinen heitto.
”Toivon, että kommenttisi ei ollut medikalisoivaa kieltä käyttävä ilkeämielinen ja vihjaileva kirkkopoliittinen heitto.” Oho, osuiko tämä jollakin tasolla omalle kohdallesi? Anteeksi! ’Yhteisöllisen narsismin’ ja sen uhrien tunnistamisesta voit kysyä Uskontojen uhrien tuki ry:stä.
Sami Paajanen: ”Anteron ajatukset kumpuavat enemmän protenstanttisesta viitekehyksestä. Jehovan todistajat nousevat samasta juuresta, vanhoissa kirkoissa tällainen kysymysten asettelu tuntuu hassulta, hömpältä, koko kysymyspatteristo on absurdi.”
Ajatukset kumpuavat kyllä pääosin tämän sivuston keskusteluista. Esimerkiksi homokeskusteluista ja monista muista aiheista, joissa sivuston käyttäjillä on erilaisia mutta toinen toistaan varmempia näkemyksiä.
Käsitän Anteron näköalan niin , että puolustautumisemme, vain vahvistaa hänen näköalaansa.
Uskonyhteisöissä on monia narsisteja, niin kirkossa, kuin vapaissa suunnissakin. Sitä paitsi niitä piirteitä löytyy jokaisesta, jos ryhdytään tonkimaan. Tunkiota kun tonkii, niin hajua nousee ilmoille. ( 1 Kor 4:13) Anteron on helppo nähdä meissä tunkion haju. Sillä, kyllä meissä se oma kehukin haisee, vaikka yritämme oikeaa asiaa pitää esillä.
Näin arvelinkin, tässä suhteessa protestanttinen viitekehys osuu siis varsin oikeaan.
Kristitty on sikäli outo ja kaksijakoinen olento, että hän on luonnollisen ihmisen puolesta täysin legalistien ja moralistien armoilla, kuten yleensäkin kaikki ihmiset maailmassa ovat tuomitsemassa toisiaan ja sormiaan heristelemässä.
Vaikka Kristitty onkin vapaa tuomion alta itse, niin hänen tulisi nähdä myös muut ihmiset Kristuksen armon kautta, vaikka nämä eivät itse edes usko Jumalaan. Olemmehan itsekin ennen olleet ja eläneet vailla Jumalan armoa pimeydessä.
Surullisinta Kristityissä on, kun emme uskalla elää ja olla syntinsä tunnustavia, vaan puolustelemme ja peittelemme omaa vääryyttä, kuten maailma tekee.
Pekka Veli Pesonen: ”Tunkiota kun tonkii, niin hajua nousee ilmoille. ( 1 Kor 4:13) Anteron on helppo nähdä meissä tunkion haju. Sillä, kyllä meissä se oma kehukin haisee, vaikka yritämme oikeaa asiaa pitää esillä.”
En minä nyt sentään tunkiön hajua ajattele teissä olevan, eikä blogiteksti koske suinkaan kaikkia tämänkään sivuston käyttäjiä. Toisilla vain näyttää olevan vahva tarve tuoda esille omien näkemystensä erinomaisuutta verrattuna muihin kanssakristittyihin. Keskustelujen tiimellyksessä on havaittavissa, että kyse on perustavaa laatua olevista näkemyseroista niin, että ”väärällä” tavalla ajattelevaa ei haluta tunnustaa nk. oikeaksi kristityksi.
Kahvihuonekeskustelu välipalaksi
https://youtu.be/laWr-FfJeyM
Tällaista on liikkeellä…
Martti Pentti. 4.10.kl 11:35. Asiaton ja henkilööni käyvä vastauksesi osoittaa, että tosiaankin vihjaat leimaavasti mielestäsi väärässä olevien kirkollisten konservatiivien suuntaan. Pahoitteluni siitä, että yritän välillä puolustaa heitä ja tehdä eron asioiden ja persoonien välillä.
Asiallisen keskustelun ja mielipiteen vaihdon edellytys olisi, että pysytään asiassa ja yritetään välttää vihjailuja yhtään kenenkään.
Jos anteeksipyyntöä pidetään asiattomana käymisenä henkilöön, jokoin on pahasti pielessä. En nyt viittaa Marko Sjöblomiin vaan keskustelukulttuuriin netissä. Aiemmin kirjoitin, että ns uskonnollinen narsismi ei riipu tuosta tai tästä oppisuunnasta. Sen sijaan hengellisen liikkeen koko ja sen sisäisen kontrollin tiiviys saattavat olla yhteydessä eräänlaiseen ryhmänarsismiin, jolla on yhtäläisyyksiä narsistisen persoonallisuuden kanssa. Ajatus on puhdas arvaus, mutta pidän sitä pohtimisen arvoisena.
Raamatun ensimmäinen jae vaikuttaa yksiselitteiseltä. Ellei, miten ymmärrät sen?
Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
(1. Moos. 1:1 / FB38)
Genesiksen ensimmäinen ko. lause voidaan kääntää lähes 10: llä eri tavalla, josta jokainen voi olla ’oikea’ sillä alun perin ilman sana ja lausevälejä yhteen kirjoitetun konsonanttijonon varmaa merkitystä ei tiedä enää kukaan!!! Genesiksen alussa on elohjim eli elävät voimat ja be-reshit on esim. käännettävissä ’alussa’ tai ’päässä’ tai ensimmäisessä tai alun kautta, pään kautta tai ensimmäisen kautta. Verbi bara merkitsee lähinnä lihoa, esiinvetää, irtileikata tai veistää, luoda – merkityksen se on saanut varsin myöhään lähinnä kääntäjien omasta toimesta. Reshit ei merkitse myöskään esikoista, heprean esikoinen on bekor. Voi kysyä, miksi rosh-sanassa feminiinisen monikon päätteen – it? No päätteen kansa muodostetaan molempisukuisia adjektiiveja, mutta ensimmäinen ei ole adjektiivi vaan järjestysluku.. Mm seuraava käännös voi olla mahdollinen: Esiin vedettiin kuusi, esiin vedettiin liikkuvat voimat, tulivedet ja tämä maa. Bereshit voidaan näet myös lukea bra shit= esiin vedettiin kuusi.
Mutta sana bereshit voidaan lukea myös bra shit (synnytettiin 6, numero 6 eli kuutio oli kosmoksen symboli!) Mihin ensimmäinen viittaa riippuu tietysti kontekstista. Järjestysluku ensimmäinen voidaan tietysti liittää mihin ilmiöön tai asiaan hyvänsä! Genesis 1. lauseen kontekstissa ei ole myöskään mitään, mikä viittaisi juuri ns. keerygman Jeesukseen tai kolminaisuuteen, joten kristitty fundamentalisti lukee siihen raskaasti spekulatiivisen nimimenomaan uskontulkintansa.
Seppo, minun on helppo ymmärtää ko. Raamatun jakeen, kun en hae siihen mitään lisää. Onneksi olen yksinkertainen.
Seppo,
Voimme kai olettaa ja luottaa siihen, että Raamatun kääntäjätkin ovat osanneet alkukieliä ja löytäneet ne sopivat merkitykset sanoille, ettei tekstistä tule ihan päätöntä.
Juha,
Yksinkertaisuus on joskus hyve, mutta ei ihan aina kuitenkaan ?
Kari, se ’sopivuus’ juuri teologisoi, olemassaoleva myöhäsyntyinen oppi ohjaa kääntäjän kättä ja valintoja.
Seppo, voi olla osin näinkin, mutta tarkoitin, että Raamattu ei ala sanoilla ”esiin vedettiin kuusi” vaikka sellainen merkityskin voisi olla mahdollinen sinun mukaasi.
Martti Pentti. Me kumpikin osaamme ironian ja ilkeilyn taidon, jos niikseen tulee. Olen itse kohdannut sitä ja uskovia/uskonnottomia leimaavaa puhetta lukemattomia kertoja. Keskenään hyvin erilaisia uskonkäsityksiä omaavilta ja eri uskonkäsityksistä lausuttuina. Johtopäätökseni on, että minkään yhteisön leimaamista esimerkiksi ”narsismi” -termillä ei tulisi hyväksyä.
Kävin katsomassa nuo UUT:n sivut ja siellä olevan pitkähkön tuntomerkkilistan uskonyhteisöjen epäterveistä piireistä. Minulle tuli vaikutelma, että kysymys on oikein hyvistä kriteereistä, joita pitää kuitenkin osata soveltaa. Missä kohden esimerkiksi ekskusiivisen pelastusopin (toisella tavalla uskovat pois sulkeva) ja oikean opin yhdistelmä muuttuu epäterveeksi? Minusta ainakin silloin, kun narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä alkaa soveltaa sitä käytäntöön eikä yhteisöllä ole kykyä/halua puuttua asiaan.
Marko Sjöblom :” kun narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä alkaa soveltaa sitä käytäntöön eikä yhteisöllä ole kykyä/halua puuttua asiaan.”
Entäpä kun uskoa käytetään vallan ja pelon välineenä, kuten tois uskoisten vainoissa ja uskonjohtajat hyväksyvät ne ja antavat ns ”Raamatulliset” perusteet niille? Mitä sellaisesta pitäisi ajatella, voiko olla kyse kristitystä uskosta?
”Johtopäätökseni on, että minkään yhteisön leimaamista esimerkiksi ’narsismi’ -termillä ei tulisi hyväksyä.” En tiedä, onko pohtimaani termiä ’yhteisöllinen narsismi’ olemassa. Jos joku sen tapainen arvio on määriteltävissä jollekin yhteisölle, sen lausuminen on käsittääkseni hyväksyttävää ja jopa tarpeellista.
Tarkoitat varmaan tätä sivua UUT:n sivustolla: https://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonyhteisoista/milloin-huolestua/ En todellakaan voi yhtyä kantaasi, että: ”Minulle tuli vaikutelma, että kysymys on oikein hyvistä kriteereistä, joita pitää kuitenkin osata soveltaa.”