Kuvassa näkymä Somerniemen kirkosta
SUNNUNTAI 28.7.2024
10. sunnuntai helluntaista
Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa
Jumalanpalvelus on Jumalan kansan kokoontuminen Jumalaa ylistämään. Saamme käydä turvallisin mielin. Jeesus on meidän puolellamme. Hän on meidät lunastanut, vapautttanut elämään seurassaan, hänen rakkauttaan ja hyvyyttään kokemaan, lahjaksi vastaan ottaen.
Jumalan pyhäkössä taivas ja maa yhdentyvät. Jumalan enkelit ovat joukossamme, ympärillämme, kanssamme Jumalan suurista teoista ylistystä laulaessamme.
Herran pöydässä nautimme pyhän aterian. Jeesus itse on siinä läsnä. Antaa ruumiinsa ja verensä leivässä ja viinissä. Saamme iankaikkisen elämän lääkettä. Elämämme liitetään ylösnousemuksen voimaan. Taivaan kirkkauden odotus täyttää mielemme. Syntimme annetaan anteeksi ja elämän murheet, vaivamme ja kipumme saamme heittää Vapahtajamme eteen. Hän meitä kuulee ja avun antaa.
meillä on siis täysi oikeus
astua sisälle kaikkeinpyhimpään,
koska Jeesus on uhrannut verensä
ja näin avannut meille
uuden, elämään vievän tien,
Raamatussa kerrotaan veden vihmonnasta. Jumala itse valaa yllemme pelastuksemme vettä. Koko Raamattu puhuu eläväksi tekevän veden voimasta.
Jo alussa tästä kerrotaan. Luomisessa Pyhä Henki liikkui veden mukana. Tyhjä, kuiva ja eloton autiomaa heräsi henkiin. Elämä luotiin. Maapallomme sai kasvit, eläimet ja ihmiset päällensä.
Myös Raamatun lopussa, Ilmestyskirjassa kerrotaan perille päässeitten ikuisen elämän lähteestä, Karitsan valtaistuimelta virtaavasta vedestä.
Myös uskollisuuden sunnuntain epistola kertoo vihmotun veden eli pyhän kasteen antamasta ihanasta lahjasta.
Astukaamme sen tähden Jumalan eteen
vilpittömin sydämin ja varmoina uskossamme,
sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta
ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä.
Tämä Jumalan lupaama puhdistus antaa meille yhteyden Jumalan ja toinen toisemme kanssa. Kokoonnumme yhteen. Rukoilemme yhdessä. Kiitämme Jumalaa yhdessä. Jeesus on keskellämme ja yhdistää meidät. Olemme Jumalan edessä yhteisenä kansana yhteisessä ylistyksessä.
Me emme saa lyödä laimin
seurakuntamme yhteisiä kokouksia,
niin kuin muutamilla on tapana,
vaan meidän tulee rohkaista toisiamme,
sitä enemmän mitä lähempänä
näette Herran päivän olevan.
Iloiten yhteen käymme. Kirkkona kokoontukaamme. Jumalan kansan toivoon. Suruumme lohdun saamaan, toinen toistamme tukemaan. Yhdessä rukouksemme Herralle tuomme. Silmät taivasta kohti luomme. Kaikissa elämämme vaiheissa vauvasta vanhukseen, naiset, miehet, nuoret, aikuiset, kaikki yhteen käymme. Jumalan eteen astukaamme, yhdessä läsnäolostaan riemuitkaamme.
Toinen lukukappale eli epistola Hepr. 10:19–25
Kirjeestä heprealaisille, luvusta 10
Veljet, meillä on siis täysi oikeus astua sisälle kaikkeinpyhimpään, koska Jeesus on uhrannut verensä ja näin avannut meille uuden, elämään vievän tien, joka kulkee väliverhon – hänen ruumiinsa – kautta. Meillä on suuri ylipappi, jonka haltuun on uskottu Jumalan koko huone. Astukaamme sen tähden Jumalan eteen vilpittömin sydämin ja varmoina uskossamme, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä. Pysykäämme horjumatta tunnustuksessa ja toivossa, sillä hän, joka on antanut meille lupauksensa, on luotettava. Pitäkäämme huolta toinen toisestamme ja kannustakaamme toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin.
Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme, sitä enemmän mitä lähempänä näette Herran päivän olevan.
Juuri siksi, että oli mahdotonta onnistua säilyttämään jumalallinen totuus väärentämättömänä suusta suuhun läpi vuosituhansien, Herra on lahjoittanut kirkkaassa, kirjoitetussa, muuttumattomassa sanassaan sellaisen koetinkiven, jonka avulla voidaan koetella kaikki inhimilliset ja jumalallisiksi kiitetyt opit… Mutta sana jäi. Kirkkaana ja selvänä, yksiselitteisenä ja lujana se loistaa maailman yössä! Siitä löytää totuuden jokainen: yksinkertainen maallikko ja hurskas teologi! Toinen vakuuttaa toiselle todeksi ikivanhan kultalöydön. Se valaisee, ruokkii ja pyhittää kaikki ne, jotka lukevat Raamattua yksinkertaisesti, nöyrästi ja rukoillen!… Pyhän Hengen voima, joka vaikuttaa sanan kautta, saa näet voiton pahasta kaikissa niissä, jotka kuulevat sitä hyvässä tarkoituksessa, vaikkapa sitten vain pelkästä inhimillisestä uteliaisuudesta.
Wilhelm Löhe, Jumalan puutarha, s. 63, 64 ja 66, SLEY, 1983.
Mika
Kiitos hyvästä kommentistasi
Kunpa Raamatun sanaa kuultaisiin enemmän ja nimenomaan HYVÄSSÄ mielessä, niin Jumalan siunaus voisi vaikuttaa entistä enemmän siunauksia kansamme keskuudessa.
Vaikka meillä on täällä ankara sota syntistä lihaamme, maailmaa ja saatanaa vastaan, niin tämän sodan ja kaikkien ajan ahdistusten keskellä saamme kuitenkin turvata rakkaaseen Lunastajaamme ja avata hänelle rukouksessa sydämemme ja puhua hänelle kaikista asioistamme ja kiusauksistamme. Hän kykenee meitä auttamaan joka kohdassa.
H. J. Pätiälä, Saarnaa Sanaa.
Mika
Kiitos hyvästä kommentistasi
Kun Herra on minun kanssani, en minä mitään pelkää. Ps. 118:6.
Daavidilla ei ollut muuta turvaa, johon hän olisi luottanut, kuin tämä sana ja usko, että Herra oli hänen kanssaan, vaikkei hän häntä nähnyt. Hän seisoo vahvana, sillä hän tyytyy siihen, että Herra on hänen kanssaan, ja hän tietää voittavansa ja pysyvänsä pystyssä, vaikka koko maailma olisi häntä vastaan.
Martti Luther, Hengellinen Aarreaitta, s. 228, Aurinko Kustannus ja Arkki-kirjat, 2016.
Mika
Jälleen ihana puheenvuoro.