Kotimaan toimitus on 11.10.2019 13:48 julkaissut uutisen siitä, miten valtakunnallinen kirkkopoliittinen verkosto Tulkaa kaikki -liike on perustanut itselleen tukiyhdistyksen.
Jotta myös toistenkin ryhmien mukana olosta tulisi tietoa kerron, miten Turun arkkihiippakunnassa meillä on hankkeilla Keskustan ja sitoutumattomien lista sekä hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten että kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaaliin 11.2.2020.
Viime kerralla me saimme hiippakuntavaltuustoon kuusi jäsentä, kun seuraavat saivat kaksi edustajaa ja kirkolliskokouksen edustajiksi me saimme kolme edustajaa, toiseksi tullut kaksi ja muut yhden edustajan.
Tässä on ohjelmamme maallikkoedustajien ja maallikkkojäsenten vaalia 11.2.2020 varten:
Turun arkkihiippakunnan Keskustan ja sitoutumattomien ehdokaslistojen vaaliohjelma
Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaaliin ja hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten vaaliin 11.2.2020
Maailma muuttuu. Tarvitsemme kirkon sanomaa ja uudenlaista
yhteisöllisyyttä. Rakennamme kirkkoa, jonka jokainen voi kokea
omakseen. Toimimme hiippakuntamme ja sen ihmisten parhaaksi.
Arvostamme perinteitä. Luotamme Sanaan. Etsimme uutta yhdessä.
Kunnioitamme toinen toistamme ja tapaamme uskoa. Yhteistyön hengessä saamme paljon aikaan.
Tarjolla laaja lista koko hiippakunnan alueelta. Hyviä ehdokkaita. Monilta aloilta. Nuorempia ja vanhempia. Paljon elämänkokemusta. Aktiivista vastuun kantamista.
Kauniisti muotoiltu ohjelma, josta kuitenkin kokonaan puuttuu moni äänestäjiä kiinnostava tieto siitä, miten suhtaudutaan naisen asemaan kirkossa ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. Monen huolena, että ääni meneekin aivan toisin ajattelevalle, kun ei kantoja paljasteta.
Marja-Sisko
Kiitos puheenvuorostasi.
Pyrimme saamaan mahdollisimma lyhyen ohjelman niin että nykyajan lyhyisiin viesteihinkin voisi sen lukea.
Niinpä. Miten äänestäjä voi valita ja äänestää, jos ehdokkaat eivät kerro, mitä tavoittelevat eivätkä ota kantaa. ”Sammutetuilla lyhdyillä” on toki pitkä perinne kirkon vaaleissa, mutta se on muuttumassa.
Hyvä on ettei kantoja paljasteta. Nyt tilanne on se, että sukupuoliasia jakaa seurakuntia. Se joka ilmaisee asiassa julkisesti kantansa, jotuu heti paitsioon. Osa seurakunnasta ei halua olla missään tekemisessä sellaisen kanssa. On parempi, että työrauha säilyy seurakunnissa ja mölyt pidetään mahassa.
Pekka
Kiitos puheenvuorostasi.
Todellakin käytännön seurakuntatyössä ihmisten jokapäiväiset keskustelunaiheet ovat aivan muualla kuin noissa lehdistössä liikkuvissa eniten huomiota saavissa kysymyksissä.
Arkkihiippakunnan ohjelma sisältää todella kauniita ilmaisuja, sanoja, jotka eivät anna mitään realistista käsitystä , kuvaa, vastuun ottamisen kyvystä.
Esim. Kumota meidän ihmisten tekemät jumala päätökset koska ne tulevat viemään kirkon jäsenmäärän minimiin, mitä se sitten onkaan. Ja näin päästä pois ns. pakanauskon imagosta, kuvasta. Kirkon opin jumala käsitys voi kuonnollisesti kuitenkin pysyä ennallaan.
Ihmisten käsutys elämämme tarkoituksesta tulee yhä enemmän Jeesus ihmisen korostaman lähimmäisen rakkauden käsitykselle.
Maailma muuttuu.
Reino
Maailma todellakin muuttuu ja siksi ohjelma sisältääkin tuon ajatuksen että ”etsimme uutta yhdessä”.
Samalla kuitenkin haluamme tuoda esiin sen että kirkon jämerä pohja kestää eikä horju erilaisten vaatimusten ristipaineessa. Niinpä sanommekin: ”Arvostamme perinteitä. Luotamme Sanaan.”
Kirkon sanoma on niin merkittävä, että meille kaikille on suotava mahdollisuus kokea että kirkko on meidän yhteinen kotimme, voimme kokea sen omaksemme. Siksi sanomme: ”Rakennamme kirkkoa, jonka jokainen voi kokea
omakseen.”
Ihmisten usko Korkeimpaan säilyy, mutta usko kirkon oppiin näkyy realistisesti kirkon jäsenmäärän kehityksessä.
Reino
Suomessa on päässyt vallalle ilmapiiri missä uskoa yritetään ajaa syrjään yhteiskunnan näkyviltä paikoilta.
Näin ei tarvitse olla. Uskon olemukseen kuuluu, että sen on rohkeasti oltava näkyvissä kaikkialla. Usko tukee vanhoja, usko tukee nuoria. Myös tulevaisuudesta on huolehdittava. Nuorison on saatava opetusta uskomme perustavista asioista ja niitä on tähdennettävä kaiken aikaa niin että ne luonnollisella tavalla kasvavat turvalliseksi sydämen asiaksi.
Muutoin toisin kuin Suomessa, niin maailmanlaajuisesti kristinusko menee reippaasti eteenpäin. Kristittyjen määrä kasvaa koko ajan ja uusia alueita voitetaan alati Jumalan sanalle kuuliaisiksi.
Uskon , kirkon opin, olemukseen kuuluu ihmisten pakottaminen alaisuuteensa. Meille syntymässä annettu tasapuolinen ihmisarvo ei ole kirkon opin ohjelmassa. 1923 ihmiset saivat oman päätösvallan uskon asiopissa. Kaste on hyvä esimerkki. Jos kasteessa kunnioitettaisiin ihmisarvostusta niin se annettaisiin ihmisen oman valinnan mukaan hänen saavuttaessaan täysikäisyyden.
Maailmanlaajuisesti usko Korkeimpaan ei ole evankelisluterilainen, Jeesu Luther..
Rehellisyys on lähimmäisen rakkauden perustekijöitä, siis Korkeimpaan uskovia.
Reino
Lainsäädännön tehtävä on huolehtia ihmisten välisestä kanssakäymisestä niin että kaikki voivat elää mahdollisimman hyvässä rauhassa keskenään. Näin oli myös Rooman valtakunnassa jo Jeesuksen aikana. Siellä perheen uskonnon määräsi perheen isä. Näin esimerkiksi kirkkoisä Augustinus ei saanut Jumalan lapseksi pääsemiseksi tarvittavaa kastetta, vaan sisäisestä kristinuskon hyväksymisestä huolimatta hän pysyi pakana aina aikuisuuteensa asti.
Mutta huomaa, että uskonnonvapauslaki ei pyri millään tavoin määrittelemään minkään uskontokunnan oppia. Näin ollen sinun käsitystäsi lapselle annettavasta ”vapaasta valinnasta” ei uskonnonvapauslaissa puhuta inaustakaan, päin vastoin siellä säädetään lapsen seuraavan vanhempiensa uskontokuntaa tai heidän kuuluessaan kahteen eri uskontokuntaan selvitetään, millä menettelyllä toimitaan päätettäessä, mihin uskontokuntaan lapsi kuuluu.
Näin ollen oma käsityksesi on sinun oma ajatuksesi eli uskonopillinen käsityksesi eikä siis millään tavalla sovi uskonnonvapauslain juridiseksi tulkinnaksi.
Kasteen antaminen toteuttaa lapsen etua. Koska kristillisen opin mukaan kaste on välttämätön pelastukseen, niin ilman kastetta jättäminen loukkaa lapsen uskonnollista oikeutta päästä pelastuksen osallisuuteen. Kaikilla maailman ihmisillä on oikeus kuulla evankeliumi ja päästä sen osallisuuteen. Kunkin maan lainsäädäntö sitten määrittelee, millä ulkonaisilla edellytyksillä tämä voidaan kussakin maassa toteuttaa, niin että kaikki tapahtuu hyvässä järjestyksessä ja paikallisten olosuhteiden olosuhteet huomioiden.
Lainaus/Roto: ”Turun arkkihiippakunnan Keskustan ja sitoutumattomien ehdokaslistojen vaaliohjelma
Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaaliin ja hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten vaaliin 11.2.2020
Maailma muuttuu. Tarvitsemme kirkon sanomaa ja uudenlaista
yhteisöllisyyttä. Rakennamme kirkkoa, jonka jokainen voi kokea
omakseen. Toimimme hiippakuntamme ja sen ihmisten parhaaksi.
Arvostamme perinteitä. Luotamme Sanaan. Etsimme uutta yhdessä.”
”Luotamme Sanaan” – vastustus tulee olemaan suuri?; ”Etsimme uutta yhdessä” – mistä löytyvät Sanaan luottavat yhteistyöhön sitoutuvat, perinteitä arvostavat äänestäjät? ”Jokainen voisi kokea omakseen”- jos sitä Raamattua ei olisi olemassa?
Kannatan aatetta ilman äänioikeutta tai puoluetta. Kannustan yrittämään, vaikka (kirkko)laiva näyttää uppoavan samassa suhteessa kuin Raamatun arvovaltaa murretaan mediassa ja kirkon keskellä.
Uusia näkemyksiä ohi perinteisten arvojen nousee kuin tatteja sateella. Uutuudet saavat kannatusta, muinaiset polut eivät kiinnosta, vaikka totta ovatkin.
Vielä löytyy niitä, jotka yrittävät, vaikka vastustus on suuri. Kirkko kasvaa Afrikassa ja Aasiassa. Meillä pyritään kitkemään pois kristillisyys kaikesta arjesta ja juhlasta. Perinteisesti ajatteleva on kuin ”kanto kaskessa”, joka pitää raivata pois. Raivaustyöt ovat jatkuneet jo pitkään ja ovat tuottaneet tulosta. Vielä joku sinnittelee ”vastavirtaan”.
Kari
Voimakkaasti lukkiutuneet teoreettiset kehykset luovat useinkin staattisen tilanteen, joka ei kohtaa tavallisten seurakuntalaisten jokapäiväiseen elämään ja hartaudenharjoitukseen kuuluvia näkökohtia.
Mielestäni olisi parempi ottaa näkökohdaksi se, mitä tässä runsas vuosikymmen sitten Luterilaisen maailmanliiton lähetysasiakirjassa otettiin esille, onko parempi keskittyä koko maailman evankelioinnissa laajuuteen vaiko syvyyteen. Onko siis pyrittävä kohtaamaan mahdollisimman monia ihmisiä jopa silläkin kustannuksella että kohtaaminen jää pinnalliseksi, vai onko parempi kohdata vaikkapa vähemmän ihmisiä, mutta saatava heidät syvemmin mukaan kirkolliseen tietoisuuteen.
Yaoundessa tätä pohtiessamme 2007 totesimme, että Etiopian Mekane Jesus kirkko on onnistunut tavoittamaan nämä molemmat puolet yhteen. Tulos näkyy: Kirkko on maailman suurin luterilainen kirkko.
Meidän ohjelmamme tarkoituksena on koota kaikki yhteen niin että kaikki voivat kokea kirkon kodikseen ja samalla sanoman syvyys on niin todellista, ettei ihmisten tarvitse tyytyä höttösiin vaan voi saada täysipainoista sanan ruokaa.
Matias Roto.
Minun uskon käsitykseni on minun oman tutkimuksen ja ajattelun pohjalta joka saa positiivista tukea Jeesuksen todenperäisestä uskottavasta sanomasta. Se ei perustu muiden ihmisten kirjoituksiin ja käsityksiin niin 2000 vuoden takaa kuin sinunkaan käsityksiin. Sinun käsityksesi mukaan kirkon opista vie minut ikuiseen helvettiin.
Usko Korkeimpaan ei tarvitse välttämättä Jeesusta, Lutheria, eikä muitakaan ihmisiä. Maaplaneettamme on avara.
Planeettamme avaruuden lisäksi Reino Sunin uskon käsitys on myös avara. Näitä avaruuksia avautuu lisää ja lisää luterilaisen kirkon sisällä. Avaruudessa on tilaa tehtailla/rakennella mitä tahansa. Vanhan toteamuksen mukaan nuotin vieressä on myös paljon tilaa.
” Maaplaneettamme on avara ”. Tarkoittaa että esim. Jeesus on täysin tuntematon useilla seuduilla. Mutta usko Korkeimpaan on.
Mielestäni tämä vaaliohjelma on maailmoja syleilevä, ei mistään konkreettisesta kertova. Kuinka voisi äänestää tällaisen ohjelman takana olevia, jos ohjelmaa ei avata, jos ei kerrota konkretiaa, konkretiaa siitä mitä näiden lauseiden takana on.
Nappaan ohjelman lauseista muutaman ja kerron mitkä kysymykset mieleeni nousivat.
* Maailma muuttuu.
Niinhän se muuttuu, mutta mitä tekemistä tällä on vaaliohjelmassa. Yhtä hyvin voisi sanoa, että taivas on välillä sininen.
* Tarvitsemme kirkon sanomaa ja uudenlaista yhteisöllisyyttä.
Mitä/millaista on uudenlainen yhteisöllisyys?
* Rakennamme kirkkoa, jonka jokainen voi kokea omakseen.
Mitä tämä käytännössä merkitsee? Millainen se kirkko on? Salliiko se kaikkien kirkon jäsenien saavan kaikki kirkon palvelut?
* Toimimme hiippakuntamme ja sen ihmisten parhaaksi.
Mitä tämä on käytännössä? Mitkä asiat ovat ihmisten parhaaksi?
* Arvostamme perinteitä.
Mitä perinteitä arvostatte? Sitä että nainen vaietkoon seurakunnassa? Sitä että avioliittolaki palautettakoon vanhaan malliin? Sitä että mies olkoot naisen pää kaikkialla yhteiskunnassa?
* Etsimme uutta yhdessä.
Mitä tämä uusi on?
* Kunnioitamme toinen toistamme ja tapaamme uskoa.
Tämä nyt sentään on ihan oikeaa asiaa. Toivottavasti se näkyy myös käytännössä.
* Yhteistyön hengessä saamme paljon aikaan.
Totta, mutta sopii kaikkiin yhteisöihin, vaikka parjattuihin helvetin enkeleihin.
* Aktiivista vastuun kantamista.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Esimerkkejä?
Leena
Onko sinulla toiseen ryhmään sitoutuneena halu tehdä vaalipropagandaa oman listasi puolesta kritisoimalla toisen ehdokasryhmän listan ohjelmaa. Eikö ole parempi jo etukäteen asennoitua siihen, että vaalien jälkeen kaikkien ryhmien pitää pystyä tekemään yhteistyötä yhteisen rakkaan kirkkomme puolesta. On pystyttävä kuuntelemaan toinen toistaan ja löytämään sellaisia ratkaisuja, ettei ketään jätetä ulkopuolelle, vaan kaikille annetaan tilaa eikä ketään syrjitä, vaan yhdessä viedään rakkaan kirkkomme vapauttavaa evankeliumia eteenpäin.
Rakentavaan yhteistyöhön ei kuulu sellaisen julkisen mielikuvan luominen, missä johtavaksi vaikutteeksi tulee: ”Katso, kuinka he riitelevät”, vaan yhteistyön pitäisi sujua niin, että tavallinen kansankirkkomme jäsen voi ilolla tuntea vanhan kirkon tunnusmerkin: ”Katso, kuinka he rakastavat toinen toistaan.”
Matias Roto.
Ensinnäkin: en ole sitoutunut mihinkään ryhmään enkä tee vaalipropagandaa minkään ryhmän puolesta.
Näen, että vaaliohjelman pitäisi olla niinkuin katekismus: ensin teesit ja sitten selitykset.
Äänestäjän pitää tietää, millaisia arvoja listalla olevat henkilöt kannattavat, millaisia asioita he haluavat ajaa kirkossa.
Avatkaa vaaliohjelmanne konkreettiselle tasolle. Tuntuu kummalliselta, jos ette sitä halua tehdä.
Yhteistyöstä olen tismalleen samaa mieltä kanssasi.
Leena
Kiitos puheenvuorostasi ja täsmennyksestäsi.
Tein virheellisen johtopäätöksen erään puheenvuorosi esiintymisestä erästä ryhmää koskevassa keskustelussa. Anteeksi väärinkäsitykseni.
Nykyisen twitteri ja muun nettikauden aikana teksti on aihetta kertoa lyhyesti.
Ohjelmamme peruslinja on siinä että pitää säilyttää vanhasta perinteestä kaikki se mikä siinä on ollut kantavaa ja samaan aikaan olla avoin tulevaisuuden haasteille niin, ettemme jämähdä paikoillemme, vaan pyrimme koko ajan kohtaamaan tulevat haasteet avoimin mielin.