”Kun Rooman Paavi esittää julkisuudessa jonkin vanhoillisen lausunnon, Saksan luterilaisissa maakirkoissa tulee eropiikki” Näin kertoivat saksalaiset isäntämme hämmästellen, kun 1990 luvun puolivälissä kävin yhdessä Akavan kirkkosektorin silloisten pääneuvottelijoiden Esko Jossaksen ja Markku Niemisen kanssa tutustumassa Saksan kirkon tilanteeseen sekä suomalaistyöhön Saksassa. Tämä tapaus palautui mieleeni, kun heinäkuussa keskusteltiin Päivi Räsäsen puheesta kansanlähetyspäivillä ja sitä seuranneesta kirkosta eroamisen moninkertaistumisesta. Monissa puheenvuoroissa kiirehdittiin korostamaan, ettei Räsänen puhu Suomen ev.-lut. kirkon äänellä, ja että ihmisten pitäisi osata erottaa yksityisen kirkon jäsenen kannanotot kirkon kannanotoista.
On varmaan niin, että kirkollisten keskustelijoiden roolit jäävät ihmisille epäselviksi, mutta luulen, että kysymys on vakavammasta asiasta. Entäpä jos onkin niin, että eroajille on oikeasti täysin yhdentekevää, missä roolissa lausuntoja annetaan ja olennaista onkin se, että he hahmottavat kristinuskon ja kristillisen maailmankatsomuksen perusteet niin vääriksi ja elämää tuhoaviksi, etteivät he halua olla siitä millään tavalla osallisia riippumatta siitä, millaisia painotuksia – jyrkempiä tai lievempiä – joku kristinuskon lähtökohdista ponnistaen esittää.
Vaihdoin jokin vuosi sitten sähköpostiviestejä suuren suomalaisen sanomalehden nuoren aikuisen toimittajan kanssa, joka oli kolumnissaan kertonut joskus eronneensa kirkosta, sitten liittyneensä takaisin ja sen jälkeen pettyneenä nyt eronneensa uudelleen. Yritin kirjeessäni kertoa, miten oma kotiseurakuntani kohtaa vähäväkisiä ja vähävoimaisia jäseninään ja miten tärkeää diakonista työtä kirkko kirkollisverollaan tekee. Vastaus oli hämmentävä ja vastaansanomaton: Hän ei halua tukea toimintaa, jonka hän ei koe vastaavan hänen elämänarvojaan. Ja kun hän tukee taloudellisesti vähävaraisten ja syrjäytyneitten hyväksi tehtävää työtä, hän ei missään tapauksessa tee sitä minkään kristillisen tai muun uskonnollisen organisaation kautta, koska hän ei koe niiden edustamia arvoja oikeiksi ja omaa hänen ihmisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa korostavaa eetostaan vastaaviksi.
Näille ihmisille on turha yrittää selittää erilaisten kirkollisten organisaatioiden keskinäisiä puhevaltasuhteita tai opillisia painotuseroja taikka kehottaa heitä haastamaan kirkkoa. Se juna meni jo ja raiteetkin on purettu.
Upea juttu olla tällä tavalla mukana nuorten elämässä. Ymmärränkö kuitenkin jotenkin väärin, kun luen uutisesta että kyseessä on kysymys-vastaus palsta? Kai ihmisten kanssa voi keskustella muutenkin kuin vastausautomaattina.