Ihan turha enää tarjota vihkimiskäytännön muuttamista sellaiseksi ratkaisuksi, joka pelastaisi kirkon. Sellaiset kuvitelmat ovat täyttä harhaa. Samalla ne väitteet vievät huomion niistä asioista, joiden avulla kirkon toiminnan alasajoa voitaisiin tehdä hallitusti.
Ehkä vielä tätäkin harhaa vaarallisempaa kirkolle on se, että aitoa keskustelua kansankirkon kuolemasta ei ole. Asia on yhä kielletty puheenaihe. Eli tabu. Sen havaitsee silloin, jos joku uskaltaa asian nostaa esille. Siitä ei synny keskustelua. Asia tyrmätään heti jollakin väittämillä. Vaikkapa: ”Kirkkoon kuuluu väestöstä yhä yli neljä miljoonaa jäsentä”, tai joillakin Raamatun lauseilla, ym.
Sen sijaan sitä ei tahdota huomioida lainkaan, että kirkosta eroaa väkeä jatkuvalla syötöllä. Samalla taloustilanne menee alamäkeen ja se mäki sen kun jyrkkenee jatkuvasti. Seurakuntia yhdistetään paniikissa. Jotta työntekijöitä ei tarvitse vähentää. Toimitiloja myydään ja toimintaa vähennetään.
Silti säilytetään vakaa usko siihen, ettei mitään katastrofia ole näkyvissä. Eihän sitä ole, jos ei haluta nähdä sitä kehitystä, joka silmiemme edessä on. Kirkko on ikään kuin saattohoidossa. Kansankirkon kuolema on täysin selvä jo nyt. Tietyn ajan kuluessa se tulee tapahtumaan.
Helppoheikit voivat nyt esiintyä messiaina, jotka lupaavat kirkolle hyvää tulevaisuutta, kunhan heidän omat tavoitteensa toteutetaan. Monet lähtevät näiden väärien opettajien mukaan. Uskoen ihan oikeasti pelastavansa kirkon.
Sellaisen kansankirkon, – joka me tunnemme- aika on jo ohi. Siksi sen pelastaminen ei ole enää mahdollista.
Kuolevalle on tyypillistä, voimakas tarve kieltää koko asia. Kirkko ei tee tässä mitään poikkeusta.
Olen samaa mieltä siitä, että ei vihkimiskäytäntöjen minkäänlainen muuttaminen pelasta kirkkoa. Ei sitä pelasta edes naispappeuden kieltäminen eikä edes luottokorttikäytäntöjen muuttaminen. Syyt nykyisen kirkon tarinan loppumiseen ovat paljon syvemmällä. Mielestäni syyt ovat yksinkertaisesti kirkon dogmissa ja muissa dogmeissa. Ei kai nykyisellä tiedonmäärällä varustettu ihminen voi mitenkään enää uskoa ihmisen neitseestäsyntymiseen tai ruumiin ylösnousemiseen. Ihmiset eivät voi yksinkertaisesti enää uskoa kirkon tarjoamaan uskontunnustukseen. Jumalaan vielä joku voi uskoakin mutta tarina Jeesuksesta menee jo yli hilseen.
Tylyä tekstiä, mutta oikeassahan sinä olet.
Eikö edes kirkon sisäpiirissä, jossain piispojen luottorenkaassa, kirkkohallituksessa tms, ole tehty talouslaskelmia? Käsittääkseni jotain on kuitenkin esitelty kirkolliskokouksessakin.
Kyllä siellä on melkoinen kasa laskelmia, mutta ne ovat niin masentavia, ettei niitä voi sellaisinaan julkaista. Onhan kirkolla ihan mahdottomasti dataa omista jäsenistään, ikäjakaumista (missä tahdissa uskollisimat jäsenet poistuvat…) ym. ym.
Taloushallinnossa löytyy ammattimaista ja ideologivapaata vääntöä niin, ettei minkäänlaisista tiedoista ole pulaa, mitä nyt tulevaisuuden laskukulma on hieman auki… Ja kyllä siellä tiedetään tasaan ja tarkkaan mitä esim. Ruotsissa tapahtuu. Ja eiköhän Kirkon tutkimuskeskuskin aikaansaa tutkimuksia joita ei sattumoisin päädy verkkoon.
Mutta tilannehan on joka organisatiossa se, ettei missään vaiheessa saa myöntää, että peli on pelattu. Ja onhan kirkolla sentään vielä viitisentoista vuotta nauttia enemmistöasemastaan. Sitten voi kyllä seurata melkoisen kylmää kyytiä ja 30 vuoden kuluttua tilanne lienee jo niin tukala, että sitä on vaikea kuvailla ilman että tulee kutsutuksi satuilijaksi, tai vielä pahemmin, inhottavaksi vapaa-ajattelijaksi;-)
Tottakai tietoa on jaettu alemmalle tasolle, jotta kaikkein välttämättömimpiin toimenpiteisiin syntyisi motivaatiota, ilman että janaa oltisi vedetty kovin pitkälle tulevaisuuteen… ja kyllähän jokaisessa seurakunnassa löytyy senverran terävyyttä, ainakin ’teknisen henkilökunnan piirissä’, että ymmärtävät mitä pitäisi tehdä. Vaikeus on vaan se, että päätökset tehdään amatöörivoimin…
Popcorniahan tässä kuluu…
Henrik, totta tietysti ettei ole hyvää taktiikkaa kertoa avoimesti miten laskukiidossa toiminta on.
Osaatko arvioida miten nopeasti kirkon työntekijämäärä voi vähentyä ilman irtisanomisia? Jos työura kestää laskennallisesti tasan 40 vuotta ja ikäjakauma on tasainen, niin 2,5 % lähtisi vuodessa. Käytännössä eläköitymiset eivät tietysti osu useinkaan sopiville aloille. Sitäpaitsi olisi aika masentavaa olla töissä firmassa, joka ei koskaan palkkaisi ketään.
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/084425AED896064FC2258100003024E0/$FILE/Tilastokatsaus%202017.pdf
Sivulla 8 kuvataan työntekijöiden ikäjakaumaa ja siitä selviää, että kyllä väkeä tulee poistumaan seuraavan 10 vuoden kuluessa niin paljon, että paljon on pakko hankkia tilallekin.
Suurin paine olla palkkaamatta uusia työntekijöitä on varmaan lapsi- ja nuorisotehtäviin, kun niitten palvelut ovat luonnostaan vähenemässä. Diakonit ovat nokkimisjärjestyksessä niin pahassa raossa, että heitäkään tuskin ihan silkkikäsinein kohdellaan.
Papisto osaa pitää puoliaan, mutta kun riittien tarvitsijoiden määrä vähenee kuten
sanankuulijoidenkin, niin kyllä silläkin puolella jätetään palkkaamatta yhä useammin. Pakolliset seurakuntien yhdistymisetkin vähentävät pappien tarvetta. Pappien onneksi jokaisella tunkiolla on oltava kukko ja varmaan varakukkokin…
Kiinteistöpuolella luuta tulee olemaan ahkerassa käytössä.
Uutispuolella on suorastaaan huvittava juttu Turun tilanteessa. Tuskin Kirkkohallituksessa pystytään olemaan ymmärtämättä minne kirkon tilanne on menossa, joten veikkaan että takana on vaan joku pahempi valtataistelu.
Onko paremmin informoiduilla tietoo?
Kirkon julistamassa sanomassa ei ole vika. Se on ihan kunnossa. Ei sanoman tarvitse olla jotain, joka olisi helppo uskoa. Ketä helppo usko kiinnostaa? Näemmehän sen nyt. Ei uskossa olo ole oikeasti mikään helppo juttu. Eikä tuotakaan tekstiä, tuosta vain tekaistu.. Siinä ottaa ison riskin, kun nostaa kissaa pöydälle. Siinä voi saada pelkästään harmia itselle Eikä toivottua tulosta , ehkä edes tule. Varsinkin kun tietää varmasti ettei tätä tekstiä haluta ottaa todesta. Se halutaan torjua. Ihminen on vain sellainen.
Pekka Pesonen
”Ihan turha enää tarjota vihkimiskäytännön muuttamista sellaiseksi ratkaisuksi, joka pelastaisi kirkon.”
Oletkohan käsittänyt asiat jotenkin vääri kun tuollaisia kirjoittelet? Eihän tässä vihkimiskäytännön muuttamisessa ole kysymys, että pelastuuko kirkko. Kirkko on ihmistä varten, eikä päinvastoin.
Vihkimiskäytännön muuttamista useat kirkon jäsenet (ehkä enemmistö) kannatavat lähimmäisenrakkauden ja tasa-arvon vuoksi, eikä kirkon pelastukseksi. Eiköhän kirkko pelastu, jos sen jäsenet seuraavat Jeesuksen opetusta ja rakastavat lähimmäistään niin kuin itseään.
jos
Pekka Pesonen;
Pidän kommenttiasi; ”jos” ylimielisenä.
Pekka Pesonen :” Helppoheikit voivat nyt esiintyä messiaina, jotka lupaavat kirkolle hyvää tulevaisuutta, kunhan heidän omat tavoitteensa toteutetaan.”
Kirkko käyttää tuloistaan hallintoon arviolta vain n. 7-8% ja kirkon suurin menoerä on lapsi- ja nuorisotyö, johon kirkko käyttää tuloistaan yli 30%. ”Helppoheikit” siirtävät kaikin keinoin keisarille senkin, ”mikä Jumalan on”, että valta pysyisi poliittisilla ”helppoheikeillä”, joiden jumala ovat he itse ja sijoitetun oman pääoman tuotto.
Alkuseurakunnan adoptionistinen dogmi uskoi, että Jumala oli ottanut Jeesus-ihmisen pojakseen. Kristinuskon sosiaalinen rooli muuttui n. vuosi sen jälkeen, kun kristinusko julistettiin Rooman valtakunnan valtionuskonnoksi. Tuolloin hyväksyttiin dogmi, että Jumala ja Jeesus olivat samaa olemusta ja Jumala oli ilmaissut itsensä ihmisen hahmossa.
Uusi dogmi teki lopulta ihmisestä vailla omaa minää, omaa ”henkeä”, olevan syntisen, joka saattoi pelastua vain katolisen kirkon oppeja noudattamalla ja vuosisatojen kuluessa ”profeetallinen asennoituminen, joka rohkaisi vaatimaan tilille ja arvostelemaan maallista valtaa sen loukatessa rakkauden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita, alkoi menettää merkitystään”. (Erich Fromm: Terve yhteiskunta, Rauma 1971)
Pappi, joka sitoutuu puoluekuriin, tottelee ”maallisen regimentin” valtaa eikä arvostele sitä vaikka vallankäyttö loukkaisikin rakkauden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita muiden kuin hänen edustamansa “puoluepoliittisen etujärjestön” ja sen sidosryhmien jäsenten osalta.
Kirkon tulevaisuustoimikunta on jo tuonut esiin muutostarpeet. Neljä vuotta on kulunut ja mitään ei ole tapahtunut. Koska painetta muutokseen ei ole syntynyt. Eikä synny, jollei tunnusteta tosiasioita.
Tuula. esität asian niin kuin piispat olisivat itse keksineet kristillisen opin. Pietari ensimmäisessä kirjeessään kirjoittaa miten taivaasta lähetyssä Pyhässä Hengessä on julistettu evankeliumia. Eli myös kristillinen sanoma on taivaasta annettu. Piispat ovat vain yhdessä voineet todeta, että Jeesuksen itse täytyy olla Jumala. Se, että Jeesus, joka rukoilee isää, on silti samaa olemusta Jumalan kanssa, täytyy olla totta, muutoin evankeliumi ei voi olla evankeliumi. Piispat joutuivat vain tämän toteamaan yhdessä. Näin täytyy olla. Muutoin mennään harhaan.
Pekka Pesonen :”Tuula. esität asian niin kuin piispat olisivat itse keksineet kristillisen opin. ”
No kun ”Katolinen ja ortodoksinen kirkko hyväksyvät Septuagintan jumalallisuuden ja ottavat siksi VT:n apokryfit osaksi Jumalan sanaa. Protestantit taas seuraavat VT:n osalta juutalaista masoreettista perinnettä ja jättävät VT:n apokryfit varsinaisen Jumalan sanan ulkopuolelle.” (Ote/Sammeli Juntunen: Esitelmä ortodoksineuvotteluissa 25.-26.11.2010)
Tuosta voisi kirjoittaa ihan oman blogin. Jätetään se asia sinne. Koetetaan keskittyä asiaan.
”Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa.” Joh.15:4
Kirkolla on jokapäivä Armo uus. Nyt näyttää vain siltä, että kirkolla on menossa maallistuminen ja Jeesuksesta luopumisen vaihe, kuten Israelin kansalle kävi, niin on myös kirkkolle käymässä. Kirkko on niin kauan, kuin on uskovia, sillä Kirkko on Jumalan perhekunta, Taivaalinen Valtakunta, silmiltä salassa.
Me tunnustamme: ”Uskomme yhden seurakunnan”, emme siis sano, me näemme tai tunnemme, vaan me sanomme; Me uskomme.
”Ja Jeesus lähti ulos pyhäköstä ja meni pois; ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä näyttämään hänelle pyhäkön rakennuksia.
Niin hän vastasi ja sanoi heille: ”Ettekö näe näitä kaikkia? Totisesti minä sanon teille: tähän ei ole jäävä kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta.”
Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: ”Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?”
Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.
Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: ’Minä olen Kristus’, ja he eksyttävät monta.
Ja te saatte kuulla sotien melskettä ja sanomia sodista; katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu.
Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin.
Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua.
Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden.
Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan.
Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.
Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.
Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.
Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu. Matt.24: 1-14
Kun Jeesus puhui nuo opetuslapsille, niin syy siihen miksi Jeesus puhui, kuten puhui, löytyy edellisestä luvusta Matt.23. Kirkon kohtalon kysymykset oli jo silloin ratkaistu.
Malisen kirjoitukseen ei ole mitään lisättävää eikä poisotettavaa. Olen samaa mieltä Pekka Pesosen kanssa kirkon kohtalosta. Millä aikavälillä se tapahtuu sitä emme osaa ennustaa mutta kun katsoo tuota jäsenkatoa niin ei siihen vuosikymmeniä mene.
Mitä jää jäljelle, se on mielenkiintoista. Uskovien seurakunta kuitenkin on ja pysyy. Itse aloitin kirkkotien Helluntai- seurakunnasta mutta olen kuitenkin kotoutunut tähän luterilaiseen kansankirkkoon jossa teen vapaaehtoistyötä.