Rovaniemen kirkko täytti viime vuonna 70 vuotta, ja sen upea fresko tuli samaan ikään tänä vuonna. Koronan takia molempia juhlitaan tänä syksynä.
Kirkko valmistui vuonna 1950, jolloin Lapin sodan päättymisestä oli kulunut vain viisi vuotta. Kun Lapin ihmiset 1945 palasivat evakosta, ei ollut edes asuntoja, vain raunioita. Vaikka asuntojen ja muiden välttämättömien rakennusten pystyttämisessä varmasti oli projektia aivan riittävästi, alettiin seurakunnassa kuitenkin heti suunnitella myös uutta kirkkoa.
Juhlien lähestyessa aloin lukea uudelleen vuonna 2000 ilmestynyttä Rovaniemen kirkon 50-vuotisjuhlakirjaa Risti ja lähde. Siinä on asiantuntevia kirjoituksia kirkon suunnittelusta ja rakentamisesta, freskon syntyvaiheista ja sen tulkinnasta sekä kirkon muista taideteoksista. Lisäksi on selostettu muun muassa Rovaniemen aikaisempia kirkkoja sekä seurakuntaelämän kehitystä Rovaniemellä. Hyvä kirja!
Yhtä yksityiskohtaa vain en löytänyt: paljonko kirkkotyömaalla oli ihmisiä töissä? Rakennustoimikunnan jäsenet on lueteltu, samoin peruskiven muuraamiseen osallistuneet merkkihenkilöt. Kirkon vihkimisessä piispaa avustaneiden pappien määrä oli 14. Myös kirkon kustannuksia ja hankkeen rahoitusta on selvitetty.
Seurakunnan nettisivuilta löytyy tieto, että kesällä 1949 töitä tehtiin kahdessa vuorossa, mikä tietenkin joudutti kirkon valmistumista. Hanketta oli aluksi jarruttanut tarvittavien lupien viipyminen. Myös materiaalipula vaivasi, ja rahoituksen järjestäminenkin vaati aikansa. Sekin tieto on säilynyt, että työmiehiä (ja varmaan myös naisia) kehotettiin olemaan kiroilematta kirkkotyömaalla, mutta montako heitä oli?
Tieto olisi minusta mielenkiintoinen. Lisäksi sen puuttuminen kertoo jotakin tavastamme kirjoittaa historiaa. Toimikunnat ja muut hallintoelimet, kirkkoherrat ja piispat, lääninneuvokset, kauppalanjohtajat ja muut merkkihenkilöt mainitaan, mutta konkreettisen työn tekijöistä ei ole edes summittaista lukumäärää. Ainoastaan peruskiven muuraukseen osallistunut luottamusmies mainitaan: kirvesmies Osk. Rantala.
Hyvin suunniteltu ei ole edes puoleksi tehty, jos ei ole konkreettisen työn tekijöitä. Myös he ansaitsisivat tulla mainituiksi.
En halua tässä mitenkään erityisesti osoittaa sormella Rovaniemen kirkon historiasta kirjoittaneita, jotka ovat mainiossa kirjassaan noudattaneet vakiintunutta käytäntöä. Ajattelen kuitenkin, että tulevaisuudessa sitä käytäntöä olisi syytä muuttaa suuntaan, joka antaisi arvoa kaikille ammattiryhmille ja kaikenlaiselle työlle.
Alla olevasta linkistä pitäisi aueta kuva Lennart Segerstrålen maalaamasta Rovaniemen kirkon freskosta. Jos ei aukea, menkää seurakunnan nettisivuille. Sieltä löytyy myös lisätietoa kauniista kirkostamme.
https://www.rovaniemenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/rovaniemen-kirkko/alttarifresko
Aina, kun käyn lapsuuteni kotikirkossa, silmäni etsivät ensimmäiseksi lähteen varjopuolella värjöttävät lapset. Alttarifreskon pysäyttävin yksityiskohta.