Kuulen ja luen joskus kriittisiä arvioita tai syytöksiä siitä, kuinka kirkkomme toimii kansan ja yleisen
mielipiteen mukaan. Joidenkin mukaan Helsingin Sanomat ”ajaa” tiettyä agendaa kirkon asioissa.
Tiivistäen ja yksinkertaistaen jotkut antavat ymmärtää, että todellisesta uskosta osaton tai kirkkoa
harhapoluille vievä enemmistö jyrää oikealla tiellä olevan vähemmistön.
Asia on kirkon ylimmän päätöksenteon osalta oikeastaan päinvastoin, ainakin enemmistön ja
vähemmistön näkökulmista. Tulevalla viikolla kirkkomme kirkolliskokous on koolla
kevätistunnossaan Suomen Turussa. Kirkolliskokouksessa on edelleen tietyissä asioissa käytössä
niin sanottu määräenemmistösäädös. Kirkon oppia, kirkkolakia ja vastaavia asioita päätettäessä
päätösten tulee saada taakseen määräenemmistö (3/4 osaa). Vähemmistö (1/4) voi siis estää
päätöksenteon halutessaan.
Kirkolliskokouksessa on joskus vaikea saada aikaan päätöksiä mainitun säädöksen vuoksi. Sitä
onkin ehdotettu poistettavaksi. Se on yleisen oikeustajun mukainen. Meillä presidentti valitaan
tällä periaatteella ja samoin saman periaatteen mukaan tehdään monet tärkeät päätökset.
Eduskunnassa tietyt perustuslakiin liittyvät asiat vaativat toki edelleen määräenemmistön.
Kirkossa määräenemmistö on perusteltu niin, että tärkeiden asioiden on hyvä saada taakseen
riittävän suuri joukko kirkon jäsenistöä edustavia päättäjiä. Sekin on tärkeä näkökulma.
Kirkon ylimmässä päätöksenteossa monet asiat jumittavat, kun niissä vaaditaan määräenemmistö.
Vuonna 2015 esitys kirkon uudesta rakennemallista kaatui tähän ja päätös jäi vain muutaman
äänen päähän. Se olisi antanut pienemmille seurakunnille mahdollisuuden säilyä seurakuntina
suurempien yhtymien osana. Pappisviran avaaminen naisille kesti kymmeniä vuosia.
Kirkkolainsäädännön uudistaminen jumitti vuosia, koska oli vääntöä tunnustuspykälän paikasta ja
koska yhteiskunnan lainsäätäjä suhtautui varauksella asiaan. Nyt päätöstä odottaa samaa
sukupuolta olevien parien kirkollisen vihkimisen ja siunaamisen salliminen
Kirkolliskokous on tärkeä elin ja samalla se on arvokas instituutio. Tuleminen instituutioksi ei ole
pelkästään myönteinen asia vaan se kertoo myös ehkä liikaa paikalleen jämähtämisestä.
Kirkolliskokous muodostuu 109 jäsenestä, joita ovat: hiippakuntien piispat, kenttäpiispa,
96 hiippakunnista valittua edustajaa (32 pappia ja 64 maallikkoa), saamelaiskäräjien valitsema
edustaja ja valtioneuvoston määräämä edustaja.
Miettiessäni, onko kirkollamme johtoa, olen päätynyt siihen, että monitasoisen organisaation
omaavalla kirkollamme ei ole selkeää johtoa. Uudistusmielisiin ja konservatiiveihin jakautunut
kirkolliskokous ei voi johtaa kirkkoamme – eikä se ole sen tehtäväkään! Piispainkokous on jollakin
tavalla kirkon johdossa ja siihen liittyen arkkipiispa. Nyt onneksi piispamme ovat kohtuullisen
yksimielisiä, ja heiltä löytyy sitä usein peräänkuulutettua johtajuutta muiden muassa
vihkimisasiassa.
Reformaation ajalta jäi iskulause ”ecclesia semper reformanda” (kirkkoa on aina uudistettava)!
Kirkon suurin uudistumisen lähde ei ole kirkon keskushallinnossa vaan seurakunnissa ja meissä
ihan tavallisissa kristityissä, kirkon jäsenissä. Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, miten kirkkomme
voi uudistua ja täyttää tehtävänsä uskon, toivon ja rakkauden asialla! Siksi kirkon jäsenyys ja
aktiivisuus jäsenenä ovat tärkeitä!
Muutoksen tuulet saisivat vaikuttaa myös kirkon keskushallinnossa. Kirkolliskokous ei saisi elää
liiaksi eri todellisuudessa kuin muu kirkko tai ympäröivä maailma. Yksi harkinnanarvoinen muutos
määräenemmistösäädöksen mahdollisen poistamisen lisäksi voisi lähteä jäsenten valintatavoista,
jotta kirkolliskokous edustaisi paremmin koko kirkon jäsenistöä. Kirkolliskokous on osaltaan kirkon
viran edustajien synodi, mutta se on vahvasti myös koko ”kirkkokansan” kokous! (Itä-Savo-lehden kolumni 11.5.2024)
Toivo Loikkanen
Kiitos Toivo ja Kari rohkaisusta. Kuulostaa hyvältä tuo, että omaan kokemukseen perustuva teologia onkin rautaista tekstiä.
Oma kokemus uskon kautta kaiketi tulee jokaiselle siitä, että ristissä Jumala salaa voimansa ja kätkee sen heikkouteen.
Kommenttini Pekka Pesoselle on näköjään poistettu (ilmianna asiaton kommentti). Joku on provosoitunut? Julkaisen kopion kokeeksi, poistetaanko sekin?
14.5.2024 klo 11.01
Hyvä kysymys Pekka.
Kansankirkon jäsenistä konservatiivisesti suuntautuneita päättäjiä on vähän. Toista käsitystä avioliitosta ajavia on vielä vähemmän.
Kukaan ei tiedä, mitä kansankirkon enemmistö tästä uudesta piispojen ehdotuksesta ajattelee, puolesta vai vastaan? Hyvin monet ovat kuitenkin hämmentyneitä. Uudistajat pitävät ehdotusta välttämättömänä seurauksista huolimatta.
Vaalitavan muutosta haetaan. Tulevaisuudessa kirkolliskokouksen määräenemmistö päättää äänestämällä Raamatun totuudesta kansanedustuslaitoksen tavoin?
Ei ole mikään salaisuus, että arkkipiispa Luoma totesi tuossa kirkolliskokouksen avajaispuheessa, että ”tulevaisuuskomitea otti esille myös muita pohdinnan arvoisia uudistussuosituksia, joista mainitsen tässä vain määräenemmistövaatimuksen muuttamisen ja nuorisokiintiön mahdollistamisen.” On ilmeisen selvää, että juuri nyt agendalle on otettu tuo määrävähemmistön (¼) muutostarve. Kirkkolakihan turvaa muun muassa oppiin ja tunnustukseen liittyvien keskeisten päätösten suojan niin, että muutokseen tarvitaan 3/4 enemmistö, että mm. harhaopit vältettäisiin. Kun esityslistalalla on piispojen kaksiraiteinen avioliittomalli, sitä on vaikea saada muuten läpi, kuin puuttua lainsäädäntöön.
”Kirkon ylin päätöksenteko vähemmistön vankina”
Uudistusmielinen papisto haluaisi vangit vapauteen!
Olen kateellinen ortodokseille ja katolisille!
Määräenemmistön suoja kun poistetaan, niin kirkon oppi on suojaton muiltakin osin. Jatkoa varmasti seuraa. siitä ei ole mitään epäilyksiä. Surullistahan se kirkon osalta on, mutta ehkä näin tuleekin olla. Kristillinen usko on hävinnyt ennenkin alueilta, joissa se on joskus voimakkaasti vaikuttanut.
Pekka hyvä, Sano sanoo: älä epäile, usko ainoastaan! Eli tavallisemmin sanottuna: Ei kannata olla pessimisti vaan suhtautua toivolla tulevaan. Ei kristillinen usko tule Suomesta häviämään.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-kansankirkko-on-ajautunut-tosiuskovaisten-klikin-panttivangiksi-pieni-joukko-tyrmaa-muutokset/8939430?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR3LHEP1xEBHO5Lr4pYisA93tnPETShY_3pZohHm0pw4OWHN4m74gcbB9qY_aem_AdS4pyOjTr8g0Dhy8F7E_tcIncaLWO_TQnvSHBrrIK04jerJzLFFoC9FCtZYXOb8RADnCjmO5ZN5mWneFG0XvGX3#gs.8xsga0