Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu noin 3,7 miljoonaa suomalaista. Heistä suuri osa on myös äänioikeutettuja jäseniä, sillä seurakuntavaaleissa äänestysikäraja on 16 vuotta. Perinteisiin herätysliikkeisiin kaikista jäsenistä kuuluu Kirkon tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan 6 prosenttia. Kirkon työntekijöistä herätysliikkeiden jäseniä on 16 % ja luottamushenkilöistä 24 %. Kirkon opista ja kirkkolaista päättävistä kirkolliskokousedustajista yli puolella voidaan arvioida olevan kytköksiä herätysliikkeisiin.
Edustuksellisuus ei siis tällä hetkellä toteudu päätöksenteossa paikallisella eikä kansallisella tasolla. Herätysliikkeet ovat kyllä osa kirkkoa, mutta ei niin suuri osa kuin miltä se päätöksentekoelimissä näyttää.
Kirkossa kuuluu herätysliikkeiden ääni korkealta ja kovaa. Suurin osa herätysliikkeistä edustaa konservatiivista näkökulmaa, mikä selittää kirkon tahmeaa suhtautumista muutoksiin esimerkiksi avioliittokysymyksessä. Myös meidän muiden seurakuntalaisten ääni pitää saada kuuluviin. Ainoa keino näiden äänien vahvistamiseen on äänestäminen seurakuntavaaleissa. Ennakkoäänestys on käynnissä lauantaihin saakka, varsinainen vaalipäivä on 20.11. Haluamme kannustaa seurakuntalaisia vallankaappaukseen – varmistetaan äänestämällä, että kirkossa kuuluu meidän kaikkien ääni.
Viivi Ali-Löytty
Katri Korolainen
Hanna Mithiku
Wiking Vuori
kirkolliskokousedustajat, Tulkaa kaikki -liike, Helsinki
Piispa Mari Leppänen otti puheenvuorossaan 9.11. ”siunauksen singnaalit” myös kantaa herätysliikkeisiin lainaamalla kirkon tukimuskeskuksen muutaman vuoden takaista selvitystä. Hän totesi kirkon jäsenistä 3% kuuluvan kiinteästi herätysliikkeisiin ja 3% löyhemmin. Siis 6 %. Samaan asiaan viitataan tuossa blogissa. Siunauksen singnaali viittaa suoraan Jumalan luomistekoon – mieheksi ja naiseksi Jumala loi heidät, eikä tässäkään blogissa tuo nelikko kykene asiaa toiseksi muuttamaan.
Miksi se 90% kirkon jäsenistä pitäisi saada äänestämään ? Eihän edes neuvostojen ja valtuustojen omat jäsenetkään tiedä paljoakaan kirkon toiminnasta. Mitä sitten nuo 90%. Miten ihmiset, joilla ei ole mitään käsitystä toiminnasta kykenisivät päättämään asioita paremmin, kuin ne 10 prosenttia, jotka ovat perehtyneet asioihin hyvin.
Pekka Pesonen:
Miksi se 90% kirkon jäsenistä pitäisi saada äänestämään ? Eihän edes neuvostojen ja valtuustojen omat jäsenetkään tiedä paljoakaan kirkon toiminnasta. Mitä sitten nuo 90%. Miten ihmiset, joilla ei ole mitään käsitystä toiminnasta kykenisivät päättämään asioita paremmin, kuin ne 10 prosenttia, jotka ovat perehtyneet asioihin hyvin.
Jos nykyiset neuvostojen ja valtuustojen omat jäsenetkään tiedä paljoakaan kirkon toiminnasta, niin tässähän on mitä suurin syy äänestämiseen ja sakin vaihtoon. Ei se kirkon organisaatio ja hallinto mitään kryptistä toimintaa ole, halukkaat uudet aktiivit oppivat taatusti asiat.
Sakin vaihdosta olisi sekin hyöty, että myös kirkolliskokouksenkin päätökset saattaisivat enemmän kuvastaa seurakuntalaisten kantaa. Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet.
Äänestetään siis uusia aktiivisia kasvoja näissä vaaleissa.
Herätysliikkeiden vaikutus on ollut estämässä Suomen ev.lut.kirkkoa joutumasta luopumuksen tielle. Suomen onni on ollut se, että herätysliikkeet ovat pysyneet kirkon sisällä. Kun huomattava osa papistoakin on herätysliikkeiden kasvatteja, on se mahdollistanut tunnustuksellisen julistuksen ja opetuksen säilymisen Suomen kirkossa. Juuri nyt tosin näyttää olevan vaarana se, että tunnustuksesta vieraantuneet ainekset saavat lisääntyvää vaikutusvaltaa kirkon päätöksenteossa. Pahimmillaan tämä voi johtaa kirkon jakaantumiseen.
Mielestäni Yrjö Sahama on tuossa oikeassa. Nykytilanne joidenkin yhdistysten osalta on ajautumassa varsin omalakiseksi toiminnaksi. He ovat jo nyt yhdistyksenä kirkko kirkon sisällä jossa harrastetaan kovaa kritiikkiä Suomen Luterilaista kirkkoa kohtaan. Jäseniä määrätietoisesti kasvatetaan anarkiaan.
Tilanne on helposti korjattavissa. Kirkon valtaa lisätään yhdistysten hallituksissa, päätöksen tekojärjestelmissä. Tähän toki monet yhdistykset eivät suostu, koska he ovat omalakisia, ja kirkko nähdään liberaalina, jolta pumpataan pääsääntöisesti rahaa. Jos rahaa ei tulisi moni yhdistys olisi jo eronnut kirkosta. Raha pitää heidät vielä kirkossa.
”Teille on jo yleensä vaurioksi, että käräjöitte keskenänne.” (1. Kor. 6:6). Sami, sinä taisit aikoinaan unohtaa ja jättää huomiotta tämän. Tiedät mitä tarkoitan.
Mika Rantasen vihjailuu, esivalta ei turhaan miekkaa kanna, vaan on rankaisija. Tämä riittäköön.
Totean, että en voi olla samaa mieltä Sami Paajasen kanssa. Nimenomaan herätysliikkeiden itseymmärrys on olennainen osa niiden tehtävää olla suolana ja valona tässä pimenevässä ajassamme. Toivon siis Suomeenkin Tanskan kirkon mallia, jossa kaikki kristityt voivat uskontoaan harjoittaa omantuntonsa mukaisissa erilaisissa seurakunnallisissa yhteisöissä.
Herätysliikkeillä on Suomen kirkon historiassa ollut monenlaisia painotuksia, tehtäviä, jne. Jotkut herätysliikkeet, julkisesti opettavat eri tavalla kuin luterilainen tunnustus. Jotkut taas muodostavat kirkon sisälle oman ”vapaa seurakunnan” nämä mm. nostavat suuria teologisia kirkkopillisia kysymyksiä. Tosin luterilainen tunnustus opettaa, että kuka vain voi perustaa oman kirkon.
Herätysliikkeet voivat toimia edelleen vastavoimana, suolana, kansan herättäjinä. Nykyään irtautumisprosessi äiti kirkosta, on todellisuutta, se ei ole vain haavekuva. Näin osa yhdistyksistä toimii. Luulen, että tämä kehitys polarisoituu tulevaisuudessa, kehitys voi tosin olla hidasta. Kirkkohistorioisijoiden tehtävä on arvioita tätä.
Jos kirkon jäsenistä 90%, tai mitä lieneekään, ei ole kirkon asioista mitenkään kiinnostuneita, miksi ihmeessä he äänestäisivät kirkon vaaleissa?
Miten tämä muuten vertautuu siihen, että iso osa yhteiskunnan jäsenistäkään ei äänestä yhteiskunnallisissa vaaleissa?
Olisiko kaikessa päätöksenteossa jokin ”valuvika”, ettei ihmisiä vain jaksa mokomat asiat kiinnostaa?
Sivusta seuraavalle ihmetyttää keskustelu: eiko demokrtia ole sitä, että ihmiset saavat mahdollisuuden äänestää?
On kokonaan toinen aisa, jos suuri osa ihmiset eivät tästä oikeudetaan ole kiinnostuneita. Toki se kertoo jotakin, mutta ei kai se sinänsä vika ole demokratiassa? Siitä voi toki olla huolestunutkin. Jos taas yritetään erilaisilla ”konsteilla” äänestysosallistumista lisätä, ollaan aika erikoisessa demokratian ”väännössä”.
> Jos taas yritetään erilaisilla ”konsteilla” äänestysosallistumista lisätä, ollaan aika erikoisessa demokratian ”väännössä”.
Kirkon jäsenistössä on erilaisia ajatuksia sen suhteen, mihin suuntaan kirkkoa pitäisi kehittää. Demokratiassa jokainen ryhmä pyrkii tuomaan esille omia ajatuksiaan sekä keräämään niille mahdollisimman paljon kannatusta. En näe siinä mitään väärää, olipa suosiota kalastamassa oleva taho kanssani samaa tai eri mieltä.
Kirkolliskokousta on jo pitkään moitittu siitä, että se ei edusta kirkon enemmistön mielipidettä. Kirkon tulevaisuuden kannalta voisi olla parempi, että sillä olisi jäsentensä näköiset päättäjät tekemässä jäsentensä näköisiä päätöksiä. Toki toinen vaihtoehto on se, että kirkkoon jää päättäjiensä näköiset jäsenet.
Yllättäen tässä taistelussa ääripäät löytävät toisensa. Kaikkein uskontoallergisimmat ateistit ajavat kirkon yhteiskunnallisen roolin alasajoa ja uskonnon marginalisoitumista yhteiskunnassa. Ja kaikkein vanhoillisimmat konservatiivit haluavat sisäänpäin kääntyneen yhteisön, jonka jäseniksi kelpaavat vain oikealla tavalla uskovat, mikä johtaa samaan lopputulokseen kuin ateistien agenda.
Ne kaikkein eniten sisäänpäin kääntyneet (?) ovat kylläkin jo kirkosta lähteneet tai lähtemässä. Tosin tuo porukka on myös organsoinut tai organisoimassa vaihtoehtoja kirkkoon kuulumiselle ja tekee lukumääräänsä nähden vahvaa lähetystyötä. Se ei minusta kerro pelkästä sisäänpäin kääntyneisyydestä.
Läheltä todistamieni uusimpien kirkostaeroaaltojen syynä on muuten se, että eronneiden mukaan kirkon päätöksenteossa ei kuulu Raamattuun sitoutuneiden uskovaisten ääni eikä heillä muutenkaan ole keinoja vaikuttaa kirkossa…
Ei siis tunnu kovin vakuuttavalta tuo puhe kirkollisen vallankumouksen tarpeellisuudesta. Ainakaan minun näkökulmastani.
”Mistä löytyvät tällä hetkellä ne kaikkein kiihkeimmät fundamentalistit tässä kirkossa, kaikkein suvaitsemattomimmat fundamentalistit? Ne löytyvät kaikkein liberaaleimmista teologeista. He eivät suvaitse missään tapauksessa, ei missään tapauksessa muita ajatuksia kuin omiaan. Liberaali fundamentalistien teologia hallitsee tätä kirkkoa hyvin monissa tapauksissa.” (Prof. Miikka Ruokanen /Sti /youtube.) Olen täysin samaa mieltä.
En minäkään näe ongelmaa demokraattisessa vaalitavassa. Ongelma heijastuu kuitenkin siinä, että mm. tuo Tulkaa-kaikki liikeen nelikko haluaa ”kannustaa seurakuntalaisia – vallankaappaukseen.” Mistäpä Nieminen tietää, mikä on enemmistön mielipide? Toki se saadaan, kun sitä kysytään mm. Setalta ja Tulkaa-kaikki liikkeen edustajilta ja noilta kaikkein liberaammeilta teologeilta ja heidän agendansa omaksuneilta seurakuntalaisilta.
Toki minun sydäntäni erityisesti lämmittää, kun Nieminen ei ajattele muuta kuin ”evlut-kirkon” parasta, mutta ei kykene perustelemaan tätä Tulkaa-kaikki liikkeen agendaa muuta kuin ”tasa-arvolla ja lähimmäisen rakkaudella”, kuten ei kukaan mukaan. Kuten ei myöskään kumoamaan sitä Jumalan asetusta, että MIEHEKSI JA NAISEKSI HÄN HEIDÄT LOI.
Eikö tuo tarkoita, että meistä jokainen on luotu ’mieheksi ja naiseksi’? Toiset on luotu enemmän miehiksi ja toiset enemmän naisiksi. Ääritapaukset ovat harvinaisia. Onnelksi useimmissa miehissä on naisellisia piirteitä ja vastaavasti naisissa miehisiä.
Toki tarkoittaahan se sitä, että Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, mieheksi ja naiseksi Hän loi heidät, unohtamatta sitä etteivät he sellaisiksi kehittyneet. On sitten toinen asia, että tuo Jumalan kuvan kaltaisuus menetettiin. Siitä sitten seurasi, mitä kaikkea siitä on seurannut.
Aikaisemmin tässä keskustelussa oli puhettta helsinkiläiten ehdokkaiden poliittisista mielipiteistä. Kävin illalla läpi vaalikoneeseen vastanneet. Tulos on tämä:
Ei halua sanoa 146, kokoomus 99, vihreät 61, sosialidemokraatit 53, kristillisdemokraatit 40, rkp 37, vasemmistoliitto 22, keskusta 12, perussuomalaiset 5, liike nyt 5, jokin muu 12.
Tulos kertoo sen, että huomattava ei halunnut kertoa, mitä puoluetta äänestää. Joukossa oli joitakin ehdokkaita, joiden poliittisen mielipiteen tiedän muista yhteyksistä (kolme demaria, kaksi vasuria, kaksi vihreää).
Eihän samasta lähteensilmästä pulppua makeaa ja karvasta vettä. Jaak. 3:11
Moraali ja arvot ovat aivan toiset kuin muutamia vuosikymmeniä sitten. Suhtautuminen ennen kauhistuttavina pidettyihin ilmiöihin on muuttunut pikku hiljaa hyväksyväksi.
Olemmeko unohtaneet sen, että elämme maailmassa, mutta emme maailmasta. Kun ero kristityn ja maailman väliltä hälvenee, voittaja on aina maailma. Samasta lähteestä alkaa pulputa makeaa ja karvasta vettä. Pian koko lähteen vesi on sekoittunut juomakelvottomaksi. Meidän on syytä valvoa vaellustamme sitä tarkemmin, mitä pidemmälle yö käy ja mitä raivokkaampi on vihollinen taistelussaan sanaa vastaan.
Juha Vähäsarja, Joka päivä Jumalan kämmenellä, SLEY, 2005.
Mika Rantanen, kaikella ystävyydellä, mutta mieluummin lukisin/simme sinun omia näkemyksiäsi, analyysejä, huomioita kuin muilta lainattuja tekstinpätkiä, jotka usein menevät esillä olevan asian ohi.
Jorma, minulla on täällä vuosien varrella ja kuluessa ollut aika paljon omaakin tekstiä eikä pelkästään sitaatteja ja lainauksia.