Kokoonnutaan – kulttuuria sisäistetään

Ajankohtaista on pohtia presidenttikysymystä: ”Mitä vuosi 2018 tuo tullessaan?” Kun ulkopolitiikka on kunnossa, voidaan sanoa, että ”Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet suunnitelmat myös askarruttavat. Mietitään ja kysytään sitä, minkä arvojen ja tavoitteiden pohjalta ratkaistavat kysymykset hoidetaan.

Tärkeitä tapahtumia ovat maakuntavierailut ja Kuopion musiikkikeskuksen tilaisuus, joka juhlisti tasa-arvon päivänä Minna Canthia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopion torilla.

”Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin. Historiikki esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on ”vastuullinen”, ”perinteitä arvostava”, ”aatteellinen” ja ”edunvalvonnallinen” reserviupseeriyhdistys.”

Edelliseen liittyen tämänvuotinen Joensuu – Jukola 2017 on takanapäin: uutta suunnistustapahtumaa jo mietitään. Urheilusuoritukset, joita näytetään tiedotusvälineissä,  jäävät mieleen. Äskettäin 16.7.2017 opimme tuntemaan Simo Lipsasen kolmiloikkatuloksen. Hänen suorituksensa on pitkään odotetun rajan – 17 metrin – ylitys ja nykyisten hyppyalustojen oloissa tehtynä 17 m 14 cm.

Kesällä riittää kulttuuritapahtumia. Vuonna 2019 50-vuotisjuhliaan viettävän ”Kuopio Tanssii ja Soin” ohella todetaan Nilsiän Aholansaaressa esitetty näytelmä, jonka viimeisin esitys oli 9.7.2017. Päivä oli tärkeä, sillä se muistutti Påhl Henrik (Paavo) Ruotsalaisen (”Ukko-Paavon”) syntymäpäivästä 9.7.1777. Hänen elämäänsä kuvaa Matti Pajulan käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä, joka on nimeltään ”Tuulten leikkikalu”.

”Näytelmässä on varmaan esillä seppä Jaakko Högman, jonka saarnaajan Paavo Ruotsalainen on tavannut Jyväskylässä. Pitkä matka on vaatinut sisukkuutta tuolloisissa oloissa. ”Sanoman takomisessa” tarvitaan juuri sepän vankkoja käsiä ja taitoja ”, monet ovat ehkä näin pohtineet mennessään Nilsiän Aholansaareen katsomaan näytelmää.

Näytelmän väliajalla tapahtuvissa keskusteluissa ilmeni, että katselijat tunsivat hyvin Jaakko Högmanin ”teesin” Paavo Ruotsalaiselle: ”Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunto.” Edellisen puhuttelevan tekstin lisäksi mainitaan tässä vielä Kuopion tuomiokirkon alttaritaulunkin ilmaisu, joka on ”Ave Crux Spes Unica”.

Jaakko Högmanin sanojen ”henki” tuli hyvin esille näytelmässä. Esityksessä lueteltiin henkilöt, paikkakunnat ja kylät, jotka liittyivät Paavo Ruotsalaisen elämään.  Esitteen mukaan tapahtumat sijoittuvat ”Nivalaan, Aholansaareen ja 1830-luvulle, jolloin Paavo Ruotsalaisen perhe koki traagisia menetyksiä, mutta Savon ja Pohjanmaan herätykset yhdistyivät”.

Näytelmän antia olivat sanoman lisäksi roolihenkilöiden vaikuttavat esitykset, joissa näkyi harjoituksen ja ohjauksen tulos. Yleisön toivottiin yhtyvän käsiohjelmassa oleviin virsiin, joita oli kuusi.  Kehotus toteutui hyvin.

Monet henkilöt tuntevat myös Joonas Kokkosen säveltämän oopperan ja Lauri Kokkosen kirjoittaman samannimisen näytelmän, joka on nimeltään ”Viimeiset kiusaukset”. Heille on tuttu Åke Lindmanin ohjaama musiikkinäytelmäkin, joka on esitetty Paavon Ruotsalaisen pirtin pihassa. Syvälliset kulttuurituotokset muistuivat mieleen 9.7.2017 esityksen aikana.

Kulttuuriasioissa Martti Lutherin ja Mikael Agricolan toiminta on ollut merkittävä.  Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta.  Juhlavuosina merkkihenkilöitä nostetaan esille – Paavo Ruotsalainenkin, joka äänestettiin ”Suuret Suomalaiset” -televisio-ohjelmasarjassa sijalle 59.

Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset ovat olleet myös tärkeitä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena.  Paavo Ruotsalaisen sanomakin on jäänyt elämään. Museovirasto on vaikuttanut siihen, mitä on suojeltava ja säilytettävä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena Nilsiän Aholansaaressa.

 

Juhlavuoden 2017 terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Vilmi Veikko
Vilmi Veikkohttp://www.veikkovilmi.fi
VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.