Kolmantena adventtina eletään jo vahvasti joulua valmistellen. Moninaiset suunnitelmat pyhien vietosta on lyöty lukkoon. Monille perheille on tiedossa pitkä ajomatka, jotkut siirtyvät suosiolla valtateiltä rautateille. Lumisten metsien ja erämaiden kautta kulkevat jouluiset tiet usein juuri lapsuuden maisemiin. Rukoilemme turvallisia ajomatkoja kaikille.
Myös Johannes Kastaja valmisti omalla tavallaan tietä Jeesukselle Kristukselle. Tehtävänanto ja kutsu tuli Jumalan sanasta profeetta Jesajan kirjasta. ”Ääni huutaa: — Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme!” (Jes. 40:3) Juudan erämaat ovat kautta aikojen vetäneet puoleensa miehiä ja naisia, jotka ovat halunneet omistautua aavikon niukan askeettiselle elämälle sekä rukoushiljaisuudelle. Johannes Kastaja oli juuri tällainen kilvoittelija, jonka tehtäväksi tuli valmistaa erämaassa tietä Herralle. Hän oli ääni, joka julisti tai luki aavikolle kokoontuneille ihmisjoukoille parannuksen ja toivon sanomaa. ( Tuo heprean verbi voidaan kääntää joko lukemiseksi tai huutamiseksi.)
Herran tie autiomaassa palautti mieleen Israelin kansalle sen paluun Baabelin pakkosiirtolaisuudesta omaan maahansa, mahdollisuudesta jälleen palvella Jumalaa Juudeassa ja Jerusalemin temppelissä kuten Toorassa määrättiin. Jesajan kirjaa luettiin ahkerasti Jeesuksen syntymää edeltävinä vuosikymmeninä. Siinä oleviin lupauksiin asettaa toivonsa myös Johannes Kastaja.
Ajoittain minullakin on herännyt vahva kaipuu retkille, vaellukselle tai hiihtoretkille Lapin luonnon keskelle. Tuntuu hyvältä kietoutua hiljaisuuden ja rukouksen sisälle keskellä suurta luontoa. Hiljaa ollessa tosin joskus pettymykset purkautuvat ulos ääneen sanottuina tokaisuina, vaimenneena huutona sisimmästä. Siksi tuntuu hyvältä lukea jokin rukous tai raamatunkohta ihan ääneen, jotta päällimmäiseksi kuitenkin jäisi oma nöyrä pyyntö tai siunaava sana kolmiyhteiseltä Jumalalta.
Rukous, hiljaisuus ja Jumalan sana tekevät nöyräksi. Johannes Kastaja sanoi: ”- – Minä olen arvoton edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja.” (Joh. 1:27) Jumalan mielen mukainen nöyryys täyttää sydämen tyytyväisyydellä ja kiitoksella. Se valmistaa meitä Joulun suureen juhlaan. Kun Kristus saa tulla suureksi elämässämme, tuntuvat arjen haasteet ja vastukset paljon pienemmiltä.
Pentti Tepsa
Pentti
Kiitos hyvin kirjoitetusta sydämellisestä blogistasi. Siitä huokuu ymmärrystä ja rauhaa miellyttävällä tavalla.
Lämmin kiitos Matias.
Kietokoon Joulu, Vapahtajan armorikas syntymäjuhla, sinut ja perheesi syleilyynsä.