Huomenna, jos Jumala suo, Kotimaa24:n keskustelut muuttuvat rakentaviksi ja raikkaiksi. Enää ei kommenteissa yritetä pelastaa kirkkoa ja kristinuskoa yhdellä kertaa, vaan annetaan muillekin näkökulmille sanantilaa. Enää ei löysiä heittoja, nokittelua tahi raamatunlauseiden viskelyä.
Ylläpito on viime aikoina saanut poikkeuksellisen paljon palautetta Kotimaa24-sivuston keskustelujen tasosta ja siitä, että kommenttiketjuissa helposti ajaudutaan muutaman kommentoijan pitkiin jäsentenvälisiin. Parhaimmillaan jäntevä sanailu on viihdyttävää luettavaa ulkopuolisille, mutta huonoimmillaan se on vaivaannuttavaa ja heittää varjon koko sivustolle.
Yläpidolta myös kysytty, miksi kommentointi ylipäätään sallitaan. Eikö olisi parempi vain tehdä uutisia. Toistaiseksi kommentoinnilla on kuitenkin nähty arvonsa ja paikkansa. Uutiset herättävät mielipiteitä ja tunteita. Hyviä kommenttiketjuja on myös kiinnostava lukea – aina on vaarana, että oppii jotain uutta.
Ylläpito on nyt joutunut ottamaan äärimmäiset keinot käyttöön: muutamia kommentoijia on bannattu. Heidän kommenttejaan on ilmoitettu kymmenittäin (ellei sadoittain) häiriköiksi. Ylläpidolla on muutakin tekemistä kuin aikuisten miesten puheiden paimentaminen.
Täten tiedoksi saatettakoon, että Ylläpito puutuu asiattomaan ja toistuvaan keskustelun häirintään entistä aktiivisemmin. Asiatonta on esimerkiksi kommentoida jatkuvasti kaikkea, heittäytyä ”tuttavalliseksi”, tulla iholle, toisten uskonelämän tivaaminen tai kyseenlaistaminen, pelkillä raamatunlauseilla kommentointi tai saman asian jankuttaminen edes yrittämättä kuulla tai ymmärtää mitä muut keskustelijat haluavat kertoa.
Ja lopuksi toivotetaan kaikille sivuston käyttäjille hyvää nettimieltä ja alkanutta kommenttisyksyä!
Vaikka itsekin kuulun niihin, jotka ovat aina äänessä, koen ylläpidon olevan oikealla asialla.
Toivottavasti tartutaan kuitenkin myös muihin ”paheisiin” kuin liialliseen [!] Raamatun käyttöön tai siihen, että sanotaan ääneen oma kielteinen näkemys homoseksuaalisesta elämäntavasta.
Samalla toimitus voisi katsoa joskus itsekin peiliin ja miettiä, millä frekvenssillä ja millä tavoin otsikoiden kannattaa kirjoittaa asioista, jotka toistuvuudellaan alkavat uuvuttaa lukijaa.
Minusta K24.n ja Kotimaan yleisimminkin ”paikka” on ollut jossain Kirkko&Kaupungin ja Seurakuntalaisen välissä: kuitenkin niin, että raja etenkin Seurakuntalaiseen jne. on selkeä.
”Perussuomalaisella” kirkollisella keskusteluareenalla on selkeä tilaus: sellaisella siis kuin K24. Mutta se luullakseni hiukankaan pidemmällä tähtäimellä vaatii maksullisuutta, joka ennen muuta karsii ei-toivottuja kommentteja, jolla taas on positiivisia seurannaisvakutuksia..
Mielestäni sivuston ylläpitäjät ovat tehneet hyvän ratkaisun. Tätä olisi jo tarvittu jo paljon aikaisemmin. Samalla homouutisia voisi vähentää, niistä taidetaan tietää jo kaikki. Suurimpia ongelmia on samojen asioiden toistaminen ja niissä oleva lataus.
Sivuston saa pilattua myös ylläpidon taholta – hyvä että asiaan on tartuttu vastuullisesti.
Bannaukseen toivoin suurta harkintaa, että siitä ei tule yleisöäänestystä. Yllläpidolta toivon myös oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. Menetystä korjausliikeeseen.
Minun mielestäni on hienoa, että täällä on yksi blogisti, jonka blogien kommenttiketjuissa saa vapaasti pohtia raamatullisia aiheita myös Raamattua siteeraten. Kommenttien suuri lukumäärä paljastaa, että ko. blogille on suuri kysyntä ja monilla on tarve keskustella Raamatun pohjalta blogien aihepiiriin liittyvistä asioista. Kiitos Ylläpidolle, että tällainen mahdollisuus on vielä olemassa.
Mielestäni olisi kummallista, jos täältä karsittaisiin/kiellettäisiin kokonaan kristillinen sanoma. Suurin osa lukijoista kait kuuluu kuitenkin lut.kirkkoon?
Ps. Tarkistin ko. blogistin viimeisen blogin kommenttien määrän ja se on 236. Harva uutinen tai blogi herättää jatkuvasti noin paljon kiinnostusta ja kommentointia
Salme: ”Mielestäni olisi kummallista, jos täältä karsittaisiin/kiellettäisiin kokonaan kristillinen sanoma. Suurin osa lukijoista kait kuuluu kuitenkin lut.kirkkoon?”
Olen aivan varma siitä, että joka ikinen täällä kommentoiva suomalainen, olipa sitten ääriateisti tai konsu-uskovainen, tuntee kristillisen sanoman. Sitä täällä on ihan turha toistaa ja julistaa kommentista toiseen raamatunlauseita kopioimalla. Se, kuuluuko kirkkoon vai ei, ei liene tässä tapauksessa relevanttia.
Sen sijaan se, mitä tämmöinen epäilevä, uskonnoton agnostikkopappa kuin minä kaipaa, on ihmisten ihan omilla aivoillaan aikaansaatuja mielipiteitä ja pohdintoja maailman menosta, siitä mikä kellekin on totta, mikä tarua ja millä perusteilla.
Myönnettävä on, että itsekin tulee huudelluksi puskista usein asiattomuuksiakin, mutta se johtunee monasti vain vanhan äreän äijän omasta turhautumisesta.
Muun muassa nuo keskustelut osoittavat, että kristillisestä sanomasta on eri muunnelmia.
Salme, mainitsemasi po. blogistin kommettimäärä voidaan huoletta puolittaa, koska joka toinen kommentti on blogistin kiitos jonkun toisen kommentista. ”Kiitos xxxxxx kommentistasi”, ei mielestäni ole mikään kommentti eikä keskustelua ensinkään.
Mielenkiintoista. Jos ko. blogistin blogit ärsyttävät, niin yksinkertainen neuvo on ”Älä lue niitä”. He, joita ne kiinnostavat ja jotka haluavat käydä kekustelua Raamatun ilmoituksen pohjalta voivat kommentoida kaikessa rauhassa. Toivoa sopii, että suvaitsevaisuutta riittä joka suuntaan, muutenhan suvaitsevaisuudesta puhuminen on pelkkä floppi.
Vaikka kommenttien määrä puolitettaisiinkin niin sittenkin ne ylittävät reilusti muiden blogien ja uutisten kommenttien määrän. Ehkäpä blogistin kohtelias asenne kommentoijia kohtaan rohkaisee kommentoimaan. Lyttyyn lyöjiä täällä kyllä riittää ja se asenne vähentää kommentointia ja karkottaa kommentoijat.
Salme, oma ratkaisuni on juuri tuo mitä tarjosit lääkkeeksi. Minua todella ”ärsytti” blogistin naiivius ja näennäinen kohteliaisuus. Tästä syystä en ole avannut moneen kuukauteen yhtään po. blogistin blogia. 🙂
Salme: ”Ps. Tarkistin ko. blogistin viimeisen blogin kommenttien määrän ja se on 236. ”
Ei se, että jotakin kirjoitusta kommentoidaan ahkerasti tee kysymyslistasta blogia. Eikä noiden kommenttienkaan määrä niin suuri ole kun kommenteista vähintään puolet on ”blogistin” omia ”hauki on kala-kommentteja” tyyliin: ”Kiitos kommentistasi” tai ”Jeesus on Herra.” Noista kommenteista ei hyvällä tahdollakaan löydä ”blogistin” omien aivojen tuotoksia. Kaikki on sen ison kirjan papukaijamaista toistamista ketjusta toiseen. Täälä on julkaistu paljon hyviä blogeja, joiden kommenttimäärä on jäänyt alle kymmeneen.
Kimmo, sinulla on kirjoittamsi mukainen näkemys asiaan. Toisilla on toisenlainen. Silti on mielestäni tarpeellista, että näillä sivuilla on ko. blogistin kaltainen kirjoittaja ja oletan, että suvaitsevaisuuden nimiin vannovat antavat hänelle kirjoitusrauhan samoin kuin niille kommentoijille, jotka haluavat käydä keskustelua Raamatun pohjalta ajankohtaisista aiheista.
Kunnioitan Ylläpidon harkintakykyä, joka tulee ilmi siinä, että blogi saa jatkaa sivuilla. Ylläpito on ”auktoriteettiasemassa” täällä asioiviin nähden ja sitä tulee kunnioittaa, olipa asioista mitä mieltä hyvänsä.
Minustakin puheena oleva blogi puolustaa paikkaansa täällä. Vaikka kirkon johto ja monet kirkon työntekijät ja jäsenet rakastavat termiä ”moniääninen”, on olemassa jonkin kokoinen peruskysyntä myös yksiääniselle, kivitauluihin hakatulle uskonkäsitykselle;)
Salme, kuten on jo mainittukin: on virhepäätelmä, että blogilla olisi ”suuri kysyntä”, koska ketjussa on paljon kommentteja. Kiinnostavuudesta, siis kysynnästä, kertoo paremmin kommentoijien suuri määrä.
Olen Salmen kanssa harvinaisen samaa mieltä siitä, että mielestään typerät ja naivit blogit voi jättää lukematta. Ja tämä ei ollut kannanotto Juha Heinilän blogikirjoituksiin, koska en ole niitä lukenut.
Muutaman kirjan kirjoittaneena voin sanoa, että omien ajatusten tuominen julki lukijaa kiinnostavalla tavalla ei ole lainkaan triviaalia. Kaikilla sitä lahjaa ei ole. Ja tämä ei ollut kannanotto oman lahjakkuuteni puolesta tai sitä vastaan.
Olisi mielenkiintoista lukea Jusun kirjoiitamia kirjoja. Onko niitä saatavilla jossakin?
Kirja on myytävänä, vain sähköisenä versiona, Google Play ja Apple iBooks palveluissa. Hintaa sillä on vitosen verran ja aihepiiri menee vahvasti ”postimerkkeilyn” puolelle… 😉
Jos tässä nyt Juha Heinilästä puhutaan, niin olen usein ja monesta eri mieltä hänen kanssaan, mutta arvostan sitä, että hän kysyy ja myös sitä, että hän kommentoi vastauksia, vaikka vaan kiittämällä. Joskus kysymykset ovat kieltämättä sellaisia, että tietty johdatteleminen niistä haiskahtaa, mutta kukapa meistä täällä ketunhäntäkainalotta kirjoittelisi?
Kiitos Jusu vastauksesta kirjaan liittyen. Kun aihe liittyy ”postimerkkeilyyn” niin en taida etsiä kirjaa netistä, sillä olen vuosien mittaan lukenut näkemyksiäsi ko. aiheesta sen verran paljon, että ehkä kirjassa ei olisi paljoakaan mitä en olisi jo lukenut täältä. Kaikella kunnioituksella.
Kaipa nuo kyseisen blogistin blogit kuriositeettina K24:ään sopivat. Varoitukseksi, jos ei muuta.
Heh, olen samaa mieltä Kari-Matin kanssa. 😉
Ilman kysymyksiä ei olisi vastauksiakaan.
Katselin vuosikymmenet, lapsesta lähtien, Suomen Siionia keittiön suunnasta. Sieltä sai hieman toisenlaista näkökulmaa hengellisiinkin asioihin. Nyt yksineläjänä olen muutaman kerran erehtynyt pistämään eläkeläisopettajan näkökulmasta kommenttia – ja oppinut, ettei kannata. Kaikkitietävät havahtuvat heti. Henkilökohtaisesti uskon kyllä yhä, että Raamattua voi käyttää muuhunkin kuin toisen keskustelijan mäiskimiseen. Eikö keskustelu ole mielipiteiden vaihtoa ja malttia kuunnella mitä toinenkin sanoo?
”Ylläpidolla on muutakin tekemistä kuin aikuisten miesten puheiden paimentaminen.”
Naiset saivat puhtaat paperit!
Tarkemman seuraamisen jälkeen mahtoiko näin käydä. Jos vain miehiä paimennetaan niin sehän sotii tasa-arvolakia vastaan. 🙂
Liisa Ahti:
”Raamattua voi käyttää muuhunkin kuin toisen keskustelijan mäiskimiseen. Eikö keskustelu ole mielipiteiden vaihtoa ja malttia kuunnella mitä toinenkin sanoo?”
Juurikin näin, Liisa, sanoisin tähän. Mielestäni on todella niin, että keskustelu uskonasioista on erittäin vaikeaa (nykykielellä haasteellista) siksi, että kukaan ei tiedä totuutta, mutta niin monet luulevat/uskovat tietävänsä. Tällaiset ehdottoman ”uskonvarmuuden” omaavat eivät ole kykeneviä ajatusten- tai mielipiteenvaihtoon. Jokainen heidän uskonkäsityksestään/-vakaumuksestaan poikkeava käsitys/näkemys on oitis raamatunvastainen ja on heti tuomittava jollakin vanhatestamentillisella raamattusiteerauksella. Miten tällaisen ”raamattu-uskovaisen” kanssa voisi keskustella?
Jos noudattaa kahta seuraavaa sääntöä, niin oman kokemukseni mukaan kommenttien pitäisi pysyä asiallisina:
1) Älä puutu kommentissasi toisen kommentoijan henkilöön vaan puutu ainoastaan asiaan.
2) Jos joku kommentti hiukankin kuumentaa tunteitasi, niin älä lähetä vastakommenttia heti, vaan nuku yön yli ja lähetä se vasta seuraavana päivänä.
Viisaita ohjeita Kotiaholta.
Kajander: ”Ilman kysymyksiä ei olisi vastauksiakaan.”
Joo, ei olisi, mutta kun blogeille tunnusomaista on ajan, linkityksen ja henkilökohtaisen näkökulman painotus käsiteltävän asian suhteen, niin eipä noita kysymyslistoja voi mielestäni blogeiksi nimittää.
Salme: ”Mielenkiintoista. Jos ko. blogistin blogit ärsyttävät, niin yksinkertainen neuvo on “Älä lue niitä”. He, joita ne kiinnostavat ja jotka haluavat käydä kekustelua Raamatun ilmoituksen pohjalta voivat kommentoida kaikessa rauhassa. Toivoa sopii, että suvaitsevaisuutta riittä joka suuntaan, muutenhan suvaitsevaisuudesta puhuminen on pelkkä floppi.”
Joo. kyllä suvaitsevuutta piisaa, enkä ole moniin aikoihin enää lukenut noita kysymysluetteloita, mutta kun tässä ylläpidon blogissa nyt kerran on käsittääkseni tarkoitus keskustella foorumilla käytävien keskustelujen ja blogien tasosta, niin kaipa pakanapapparainenkin, siinä kuin kuka muu hyvänsä, saa niistä oman kritiikkinsä esittää.
Kun blogille tunnusomaista on henkilökohtaisen mielipiteen ja näkökulman esittäminen ja painottaminen käsiteltävän asian suhteen, niin eipä noita po. ”blogistin” kysymyslistoja voi mielestäni hyvällä tahdollakaan blogeiksi nimittää.