Tätä päivää monet suomalaiset viettävät pyhäinpäivänä. Kenties on sopiva ottaa tällaisena ajankohtana esille se, mitä Raamattu kertoo heistä, jotka ovat Raamatun mukaan pyhiä. ”Jumalalle erotettuja”, kuten ilmaus ”pyhä” voidaan alkukielen perusteella ymmärtää. (http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Pyh%C3%A4)
Raamatun vanhalla puolella sekä Kaikkivaltiaan palvelijoita että koko Israelia kutsuttiin pyhäksi.(Ps34:9) Erityisen mielenkiintoinen on kuitenkin se ennustus, jonka Danielin kirja pyhistä esittää. Ensin Daniel näki, kuinka Kristuksesta tuli hyvin voimakas vallankäyttäjä:
”Hänelle annettiin valta, kunnia ja kuninkuus, kaikkien kansojen, kansakuntien ja kielten tuli palvella häntä. Hänen valtansa on ikuinen valta, joka ei katoa, eikä hänen kuninkuutensa koskaan häviä.”(Dan7:14)
Joitakin jakeita myöhemmin Raamattu kertoo, että Jeesus-kuningas jakaa valtaansa pyhien kanssa: ” Kuninkuus ja valta ja valtakuntien mahti kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Sen kansan valtakunta on ikuinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat ja tottelevat sitä.”(Dan7:27)
Danielin kirja ei kerro tietenkään yksityiskohtia siitä, keitä tuohon ”Korkeimman pyhien kansaan” kuuluu. Mutta Uudeksi Testamentiksi kutsuttu osa Raamattua ei jätä meitä siitä tietämättömäksi.
Oletko pannut merkille, että useimmat Paavalin kirjeet on otsikoitu alkuseurakunnan pyhille? Esimerkiksi Roomalaiskirjeen alkulauseessa: ”Paavali, Kristuksen Jeesuksen palvelija… tervehtii kaikkia Roomassa olevia … pyhiä.” On mielenkiintoista, että hän esittää kirjeissään usein tuon ajatuksen hallitsemisesta, siis siitä, johon Danielin kirja ”pyhät” asemoi. Esimerkiksi:
”Ettekö tiedä, että pyhät tulevat kerran olemaan maailman tuomareina?…Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitäkin”(1.Ko6:2,3)
”Kunpa olisittekin kuninkaita, niin että mekin saisimme kuninkaina hallita teidän kanssanne!”(1.Ko4:8)
”Jos kestämme lujina, saamme myös hallita hänen kanssaan.”(2.Tim2:12)
Jeesus Kristus tiesi olevansa se ”Ihmisen Pojan kaltainen”(KR38), jolle globaali kuninkuus annettaisiin yli nykyisten kansallisten rajojen. Erään kerran hänen apostolinsa kysyivätkin tulevaisuudestaan: ”Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?” Vastauksessaan Messias kertoi heille delegoitavasta hallitusvastuusta: ”Totisesti: kun Ihmisen Poika uuden maailman syntyessä istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle, silloin tekin, jotka olette seuranneet minua, saatte istua kahdellatoista valtaistuimella ja hallita Israelin kahtatoista heimoa.”(Mat27,28)
Tällainen hallitusvastuu kiinnosti sitten eräitä opetuslapsia liiankin kovasti. Jotkut laittoivat oikein äidin asialle pyytämään: ”Lupaathan, että nämä kaksi poikaani saavat valtakunnassasi istua vierelläsi, toinen oikealla ja toinen vasemmalla puolella.”(Mat20:21) Jatkokeskustelussa Jeesus osoitti selvästi, ettei hänen tulevassa valtakunnassaan siedetä minkäänlaista korruptiota.
Raamattu osoittaa myös sen, kuinka kauan ”pyhät” tulevat maapalloa hallitsemaan. Ilmestyskirjan luvusta 20 ilmenee hallintoaika: ” Autuaita ja pyhiä ovat ne, jotka pääsevät osallisiksi ensimmäisestä ylösnousemuksesta! Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta.”(Ilm20:6)
Mitä sinä ajattelet niistä pyhistä, joilla ”on ikuinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat ja tottelevat sitä”? Eikö sellaisten pyhien hallinnon vuoksi kannattaisi jo nyt viettää pyhäinpäivää 365 kertaa vuodessa? Ja sitten heidän alamaisinaan 1000 vuotta?
Palataan vielä tuohon Raulin aiheeseen. Rauli kirjoittaa;
” Raamattu osoittaa myös sen, kuinka kauan ”pyhät” tulevat maapalloa hallitsemaan. Ilmestyskirjan luvusta 20 ilmenee hallintoaika: ” Autuaita ja pyhiä ovat ne, jotka pääsevät osallisiksi ensimmäisestä ylösnousemuksesta! Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta.”(Ilm20:6)”
Muutamia näkökulmia:
1. Esitetty kuvas sopii huonosti siihen kuvaan mitä Uusi Testamentti maailmanlopusta puhuu. Kristuksen tultua maanpäälle seuraa viimeinen tuomio ja iankaikkisuus. Mihin väliin tuhat vuotinen valtakunta mahtuisi?
2. Ilm 20:4-6 ei viittaa sanallakaan siihen, että tuhatvuotinen valtakunta elettäisiin maan päällä. Tilanne on toinen Ilm 21-22 jossa taivaallinen Jerusalem lasketaan alas maan päälle, ja jossa Jlan. srk viettää iankaikkista elämää.
3. Avain kysymyksenä voisi olla myös se, että perkele on sidottu tuhanneksi vuodeksi syvyyteen. Mitä tarkoittaa, että perkele on sidottu tuhanneksi vuodeksi. ( Vertailukohdaksi Mt 12:29, Lk. 11:21-22)
4. Tuhatvuotinen valtakunta ajoittuu ennen Harmagedonin taistelua. Se on sama valtakunta josta ilm 12 puhuu.
5. Jos Js. 65:17-25 viittaisi maanpäälliseen tuhatvuotiseen valtakuntaan, silloin ilmestyskirjasta käsin katsottuna uusia taivaita ja uutta maata ei olisi vielä luotu, mikä olisi ristiriidassa Js. 65:17 kanssa. Ilmestyskirjassa tuhatvuotinen valtakunta on sijoitettu ennen uusien taivaiden ja uuden maan luomista.
6. Tuhat vuotta mainitaan Raamatussa muuallakin. Ps. 90:4, 2Piet 3:8, nämä vuodet eivät ole ihmisten mitattavissa eikä laskettavissa.
7. Ilm 19:11-21 kerrotaan Kristuksen tulosta tähän maailmaan ja täällä saavutetusta voitosta. Hänen ja ensimmäisessä ylösnousemuksessa eloon heränneiden pyhien luulisi siis istuvan istuimillaan. Niin toteutuisi lupaus Ilm 5:10 ” He tulevat hallitsemaan maan päällä”. Jatko kuitenkin osoittaa Ilm 20, että suurin osa ihmisistä on maailmassa edelleen uskosta osattomia. Kristuksen ja eloon herätettyjen marttyyrien hallinta on vielä silloinkin usko ja epäuskon kohde.
Tuomitseminen ja hallitseminen ei siis ole pakottamista. Se ei ole edes aistien tavoitettavissa eikä sillä tavoin todettavissa, että jokainen alistuisi siihen. Valtaistuimet hallitsijoineen ovat näkymättömissä – taivaassa.
Rauli kirjoittaa edelleen, ”Mitä sinä ajattelet niistä pyhistä, joilla ”on ikuinen valtakunta…”
Raamattu puhutaan ilm 20:6, että marttyyrit pääsevät Kristuksen papeiksi ja kanssahallitsijoiksi tuhatvuotiseen valtakuntaan. Tämä oikeus ei koske pelkästään marttyyrejä, vaan myös maanpäällisen seurakunnan jäseniä;
ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen, ( Ilm 1:6)
Tämä sama opetus esiintyy 1 Pt. 2:5,9 joiden mukaan kristillinen seurakunta on kuninkaallinen papisto. Tämä nimitys on peräisin 2Ms. 19:5-6:sta. missä Israelin kanssa nimitetään pappisvaltakunnaksi. Myös nyt pakanat ovat tästä osallisia ( Rm 11:17-24).
Näin ollen Kristuksen seurakunnan jäsenten ja taivaallisen tuhatvuotisen valtakunnan kansalaisten välillä on läheinen yhteys. Se joka on pappi ja kuningas täällä on myös sitä kuolemansa jälkeen taivaallisessa valtakunnassa. Tämä käy ilmi myös hyvin Hebr 12:22-24:stä. Täällä siis uskomme siellä näemme.
Enpä olisi uskonut, että tämä keskustelu voi vielä jatkua ihan otsikon puitteissa. Näytti siltä, että koko juttu alkaa mennä päin paalua – tai sitten ristiä.
Kiitos Sami, että toit keskusteluun niitä kaipaamiani uusia näkökulmia ja kysyt, että ”Mihin väliin tuhatvuotinen valtakunta mahtuisi?”
Lyhyesti voisi tietysti vastata, että kyllä kai se Raamatussa tuollainen tuhatvuotinen kausi mainitaan? Eihän Ilm20:6 ole mikään turhake Raamatussa, vaikka tässä keskustelussa Ilmestyskirjaa onkin hiukan vähätelty. Johonkinhan sen täytyy mahtua.
Esitit myös näkemyksesi siitä, että ”Kristuksen tultua maanpäälle seuraa viimeinen tuomio ja iankaikkisuus”. Tällä viittaat ilmeisesti siiihen, mitä Matteuksen 24 ja 25 ja muut kertovat ”tämän maailman lopusta”(Mat24:3) Ja siellä on se tuhatvuotisvaltakunnan mentävä aukko.
Raamattu osoittaa, että tämä maailmanaika päättyy ”suureen ahdistukseen, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule”.(Mat24:21) Edelleen meille opetetaan, että tuo aika ei kestä liian kauan vaan ”Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle.” Tässä vaiheessa Raamatun mukaan Jeesus jakaa ihmiset vuohiin ja lampaisiin:”toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.”(Mat25:46)
Nyt Jumalan valtakunnan kuningas siis toteuttaa sen Raamatussa usein ennustetun pahan hävittämisen, jota Tessalonikalaiskirje kuvailee seuraavasti: ”Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa tulenlieskojen keskellä ja rankaisee niitä, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä suostu olemaan kuuliaisia Herramme Jeesuksen evankeliumille.”(2.Tess1:6-8)
Ihmisiä siis jää jäljelle näiden mullistusten jäljiltä. Vain pahat hävitetään, Raamattu alleviivaa. Toki kerrotaan sitten myös taivaaseen hallitsijoiksi menevien ensimmäisestä ylösnousemuksesta, jota joskus kutsutaan myös ”ylöstempaamiseksi”(1.Tess4:16,17) Mutta se ei koske maapallolle jääviä.
Tämän jälkeen alkaa se tuhatvuotinen hallituskausi, jolle siis paikka oikeinkin hyvin tapahtumainkulussa löytyy.
Mitä Sami ajattelet tällaisesta aikataulutuksesta? Entä muut?
Olet Sami tehnyt sellaisen havainnnon, että ”Ilm 20:4-6 ei viittaa sanallakaan siihen, että tuhatvuotinen valtakunta elettäisiin maan päällä”. Sinä siis ilmeisesti uskot tuhatvuotiseen valtakuntaan?
Ilmestyskirjan 20. luvun jatkossa kerrotaan, että ”Kun tuhat vuotta tulee täyteen, päästetään Saatana vankilastaan, ja se lähtee liikkeelle, kiertää maan neljä kolkkaa ja johtaa kansat harhaan. Se eksyttää niin Gogin kuin Magogin ja kokoaa kansat sotaan”(Ilm20:7,8)
Näyttäisi siltä, että tuhatvuotiskauden lopussa on runsaasti ihmisiä, joita Saatana lähtee testaamaan. Osa heistä on peräisin ”suuresta ahdistuksesta”, mutta useiemmat ovat niitä kuolleista herätettyjä, jotka eivät ole olleet mukana siinä taivaallisessa, ”ensimmäisessä ylösnousemuksessa”. Raamattu kertoo, että Saatanan viimeisen hyökkäyksen jälkeen tuhatvuotiskauden lopussa sitten ”Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen”.(Ilm20:14)
Siinä vaiheessa alkaa sitten se alkuperäisen Jumalan tarkoituksen mukainen iankaikkinen elämä myös täällä maapallolla.
Arvostan Sami erittäin paljon johtopäätöstäsi, jonka mukaan ”Ilmestyskirjassa tuhatvuotinen valtakunta on sijoitettu ennen uusien taivaiden ja uuden maan luomista.” Ja teet vertailun Jesajan kirjan 65. lukuun. Ymmärrät siis, että Jesajan paratiiskuvaukset kertovat tuhatvuotisesta valtakunnasta? Taidat Sami tutkia ihan oikeasti Raamattua?
Ehkä sinun johtopäätöksesi viehättää minua siksi, koska itse ajattelin juuri tuolla tavoin aiemmin. Kuvittelin nimittäin, että Ilmestyskirjan näyt ovat aikajärjestyksessä. Mutta eivät ne ole.
Oletko Sami pannut merkille, että luku 21 esittää pitkälti saman ajanjakson kuin 20. luku, mutta eri näkökulmasta. Kun 20. luku kertoo ”pyhien” hallintoajasta 1000 vuotta, seuraavassa luvussa sama asia kerrottaan ”taivaasta laskeutuvana Jumalan asuinsijana.”
Luku 21 aloittaa hetkestä, jolloin ”ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet”. Eli se aloittaa Nooan ajan vedenpaisumuksen suuremman täyttymyksen jälkeisen ajan.
Oletko havainnut, että Jeesus vertasi ”tämän maailman” viimeisiä päiviä ”Nooan päiviin” ja Pietari osoittaa, että ”uudet taivaat ja uusi maa” aloittavat juuri ”tulelle talletetun” ”tämän maailman” pääätyttyä.
Jeesuksen hallintokauteen viitataan 21. luvussa muullakin tavoin. Vai miten voi ymmärtää esimerkiksi repliikin ”Valtaistuimella istuva lausui: ’Uudeksi minä teen kaiken.'”(jae5)
Odotan kommenttejasi tästä lukujen 20 ja 21 aikajärjestyksestä. Miksi mielestäsi ne ovat peräkkäisiä eivätkä voisi olla rinnakkaisia? Ehkä tuon vastauksen voit kirjata tämän jatkoksi, niin on helpompi jatkaa kesksutelua juuri tästä yksityiskohdasta.
Näyttää siltä, ettei Aila oikein usko Raamatun sanomaan. Nimittäin silloin kun eteen tulee itselle hankala paikka. Kun Niniven kaupunki sai armon Jehovan silmissä ja Kaikkivaltias ei ollutkaan etukäteen nähnyt lopputulosta, Aila loihe lausumaan:
”Näin tuon kirjan kirjoittaja on kuvaillut meille sitä, miten hän tuon tilanteen ymmärsi. Mutta on aivan toinen juttu, onko hän osannut kuvata Jumalan täsmällisiä, täydellisiä tunteita ja tietää tämän syvimpiä ajatuksia. Uskotko todellakin että on?”
Minun uskoni Joonan kirjan tapahtumiin nyt on pikku juttu, mutta kun Jeesuskin näyttää ottaneen Joonan kirjaukset tosiasioina.
Näin Vapahtajamme luottaa Joonan muistiinpanojen henkeytykseen ja siis paikkansa pitävyyteen: ”Niin kuin profeetta Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.”(Mat12:40)
Keskustelun jatkon kannalta olisi oleellista tietää, milloin raamatunkirjoittaja osaa ”kuvata Jumalan täsmällisiä, täydellisiä tunteita ja tietää tämän syvimpiä ajatuksia” ja milloin taas puhuu ihan vain omiaan. Mekö sen päätämme?
Marjaanan luottamuksen suhteen Raamattuun minulle ei ole jäänyt epäselvyyttä. Tietämys kirjan sisällöstä hänellä ylittää kyllä sitten huomattavasti yleisen osaamisen tason.
Rauli, kirjoitit: ”Näyttää siltä, ettei Aila oikein usko Raamatun sanomaan. – –
Näin Vapahtajamme luottaa Joonan muistiinpanojen henkeytykseen ja siis paikkansa pitävyyteen: “Niin kuin profeetta Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.”(Mat12:40)
Keskustelun jatkon kannalta olisi oleellista tietää, milloin raamatunkirjoittaja osaa “kuvata Jumalan täsmällisiä, täydellisiä tunteita ja tietää tämän syvimpiä ajatuksia” ja milloin taas puhuu ihan vain omiaan. Mekö sen päätämme?”
Ehkä sinusta näyttää siltä etten usko Raamattuun. Siinä asiassa olet kuitenkin 100 % väärässä.
Se mihin minä en usko, on todistajien tulkinnat Raamatusta. (Esim. sukupolvioppi, Jeesuksen paluu 1874 / 1914, voidellut, karttamisoppi – jossa hylätään omat lapset, ainoa oikea totuus, kaksi laumaa, sielun kuolema … )
En kiistänyt Joonan kirjan tapahtumia. Jos luit tekstini huolella, niin varmasti ymmärrät sen. Jos et ymmärtänyt, niin kirjoitan sen tähän vielä uudestaan.
Uskon, mitä Joonalle tapahtui, vaikka se uskomattomalta kuulostaakin.
Toin sinulle aiemmassa viestissäni mielestäni aika selvästi esille että, en usko, että yksikään ihminen osaa kuvata täydellisesti Jumalan tunteita taikka tietää Jumalan syvimpiä ajatuksia. Ihminen on luotu ja Jumala on Luoja.
Voiko luotu selittää Luojansa olemuksen? Jeesus tuli Jumalan kuvaksi, jotta meillä olisi käsitys siitä, millainen Jumala on.
Pystytte yhteisössänne tietämään ja tuntemaan Jumalan ajatukset, tunteet ja tietämään jopa sen mitä Jumala haluaa tietää ja mitä ei??? Korjaa jos olen väärässä.
Uskottelemalla osaavansa tulkita Jumalan ajatuksia ja olettavansa tietävänsä tarkkaan mitä Jumala tietää ja mitä ei, liikkuu hyvin oudoilla vesillä.
Sinä siis uskot Joonan kirjan tulkinneen täsmällisesti Jumalan ajatukset. Et laita perään sanaa mutta tai epäile, että tieto olisi millään tavalla puutteellinen? Minä taas lisään tuossa kohdassa muutaman kysymysmerkin, sillä minulle Jumalan täsmälliset ajatukset ovat mysteeri, enkä lähde tulkitsemaan hänen persoonaansa useammankaan raamatujakeiden kanssa.
Aiemmin jo mainitsin, että minun mielestäni sellainen on mitä suurinta hengellistä ylpeyttä ja itsensä nostamista asemaan, johon luodun ei ole minusta soveliasta lähteä.
”1. Kor. 13: 9. Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista. 10. Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.”
UM: ”Sillä meilä on osittainen tieto, ja me profetoimme osittaisesti. Mutta kun saapu se, mikä on täydellistä, poistuu se, mikä on osittaista.”
Oliko Joonan kirjan tieto ja sen ajan profetointi täydellistä vaiko osittaista /vajaata?
Vai oliko Vt:n profetointi ollut täydellistä, mutta tullut vajavaiseksi Jeesuksen aikana?
Miten sinä käsität kyseisen sanan merkityksen (vajavainen / osittainen)? Kerro.
******************************
Rauli: ”Keskustelun jatkon kannalta olisi oleellista tietää, milloin raamatunkirjoittaja osaa “kuvata Jumalan täsmällisiä, täydellisiä tunteita ja tietää tämän syvimpiä ajatuksia” ja milloin taas puhuu ihan vain omiaan. Mekö sen päätämme?”
Raamattua lukiessa voi:
a) Haastavien kohtien kanssa nostaa kädet ylös ja myöntää, ettei kaikkea voi ymmärtää.
b) Haastavien kohtien kanssa voi lähteä selittelemään ja luoda omia tulkintoja. Jos sanatarkka tulkinta vaikuttaa liian hankalalta – päätetään että kyse on kuvaannollisuudesta ja keksitään jopa selville sanoille uudet merkitykset.
Itse lukitsen kohdan a.
Kumman kohdan sinä lukitset, vai onko sinulla vaihtoehto c? Jos on, niin millainen?
************
Mihin tekstiin Sinä Rauli lisäät mutta -sanoja?
Joh. 3: 16. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Onko tämä sinulle totta? Onko Jeesuksen sanat sinulle selkeät? Uskotko sinä, että Jeesuksen uhrikuolema riittää pelastukseen, vai tarvitaanko joku mutta?
Onko niin, että Joonan kirjan kirjoittajan sana pitää ottaa sanatarkasti, kun hän puhuu Jumalan aivoituksista, mutta itse Jeesuksen suoraan puhuttua sanaa ei voi?
Luotatko itse Raamattuun, vai luotatko Vt-seuraan? Ne ovat kaksi eri asiaa.
Korjaus:
UM: “Sillä meillä on osittainen tieto, ja me profetoimme osittaisesti. Mutta kun saapuu se, mikä on täydellistä, poistuu se, mikä on osittaista.”
(UM= todistajien Uuden maailman käännös)
Ailalle. Nyt meidän tässä keskustelussamme ei ole lainkaan tärkeintä se, mitä Jehovan todistajat opettavat paalusta tai karttamisesta, tai… Olennaista on se, mitä Raamattu opettaa meille tähän pyhien hallintaan liitttyen, josta ennalta näkeminen oli yksi keskustelun sivuhaarake.
Esille ottamassani esimerkissä Joona kertoi Jehovan ajatuksista ja sinun mielestäsi osasi kertoa oikein siis kyllä tapahtumain kuvaukset. Oikein hyvä tuokin toteamus. Mutta koska ”ihminen on luotu ja Jumala on Luoja” et usko, ”että yksikään ihminen osaa kuvata täydellisesti Jumalan tunteita taikka tietää Jumalan syvimpiä ajatuksia.” Haluat siis Joonan pätevyyden Jumalan ajatusten tulkitsijana nonchaleerata niiltä osin kun hän ne Isoon Kirjaan on tekstannut.
Olet sitä mieltä, ja niin olen minäkin, ettemme kaikkea voi Tekijämme tahdosta ymmärtää. ”Tietomme on vajavaista”, eikä se ikinä tule Kaikkivaltiaan suhteen täydelliseksi. Opiskeltavaa riittää paratiisimaassakin yllin kyllin. Jeesuksen hallituksella on jo tuhannen vuoden aikana meille paljon opetettavaa, ja sitten ikuisuuden aikana ehtii kyllä melkoisesti.
Olet Aila vähän samalla linjalla kuin Israelin kansa, joka Jesajan päivinä koki melkoisen moitteen: ”Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra”.(Jes55:8) Silloin Jehovan ajatuksista sanottiin, että ”sillä niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ovat minun tieni teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatustenne yläpuolella.” Onko sinulla samankaltainen rimakauhu?
Jumalan omaisuuskansa oli tuolloin pahasti ottanut takapakkia, ja sanat lausuttiin luopioille. Sinun ja minun mahdollisuudet ovat ratkaisevasti paremmat.
Koko Raamatun yksi olennainen idea on se, että me tulisimme teoissamme ja ajattelutavassamme mahdollisimman lähelle Luojaamme. Kyseessä on tietenkin eräänlaisen raja-arvon lähestyminen, mutta suunnan pitää olla oikea. Ja ikuisesta elämästä on pohjimmiltaan kyse: ”Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.(Joh17:3)
Jumalan tuntemusta, änen tekojaan ja ajatuksiaan saa lukea vain yhdestä primääritietolähteestä: Raamatusta. Monet Jehovan palvelijat tunsivat aika lailla Kaikkivaltiaan ajattelutapaa.
Kun Abraham anoi armoa parille kaupungille, hän osoitti keskustelussa huomattavaa Juman ajattelutavan tuntemusta: ”On mahdotonta, että surmaisit syyttömät yhdessä syyllisten kanssa ja että syyttömien kävisi samoin kuin syyllisten. Ethän voi tehdä niin! Eikö koko maailman tuomari tuomitsisi oikein?”
Jeesuksen ajattelutavan me voimme lukea evankeliumikertomuksista ja nähdä niissä yhtäläisyysmerkit Jehovan ajatuksiin. ”Joka on nähnyt minut on nähnyt Isän” ja ”Isä ja minä olemme yhtä” ovat avainlausuntoja Raamatussa, kun puhutaan Jumalan ajatusten ymmärtämisestä.
Raamatunkirjoittajat saivat tietoa Jehovan ajatuksista ja kirjoittivat niitä meidänkin pohdittavaksi. Daavid herkutteli usein Jumalan ajatusten tuntemisella, hän nautti niiden oppimisesta: ”Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku!”(P139:17) Kaikesta päättäen hän oli onnistunut jossakin sellaisessa, jota pidät mahdottomana Joonalle?
Olisiko nyt kuitenkin niin, että sinun ennakkoajattelusi ja Joonan kirjaama ne oikeasti ristiriidassa olisivat? Eikä Joonan ja Jehovan?
Pietarin kirjeessä kerrotaan, että ”Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet.”(2.Piet1:21) Onko Joonan kirja mielestäsi tästä poikkeus? Onko Joona kirjoittanut ihan omissa nimissään toteamuksen ”Niin hän muutti mielensä eikä sallinutkaan onnettomuuden kohdata niniveläisiä, vaikka oli sanonut tuhoavansa heidät.”?
Sinä Aila olet kuitenkin ja kaikitenkin yksi vankimmin Raamattuun uskovia teologisen läpikäyneitä, joiden kanssa olen ollut tekemisissä. Pientä viilausta kohti suurempaan Raamatun sanaan luottamiseen ja löydämme toisemme kohta samasta, hyvin paljon parjatusta uskonnollisesta yhteisöstä.
Rauli, kirjoitit: ”Sinä Aila olet kuitenkin ja kaikitenkin yksi vankimmin Raamattuun uskovia teologisen läpikäyneitä, joiden kanssa olen ollut tekemisissä. Pientä viilausta kohti suurempaan Raamatun sanaan luottamiseen ja löydämme toisemme kohta samasta, hyvin paljon parjatusta uskonnollisesta yhteisöstä.”
Noup. Tarvittaisiin paljon suurempaa muutosta kuin ”pientä viilausta” jotta minusta tulisi todistaja.
Tulkintaeromme Raamatun opeista ovat niin suuria, ettei se ole mitenkään mahdollista. Luotan täydellisesti Raamattuun, mutta todistajien järjestöön en valitettavasti luota ollenkaan. 🙁
Siinä on ensimmäinen suuri ongelma. Se vähäinenkin luottamus, joka minulla joskus oli, on haihtunut kahden viimeisen vuosikymmenen varrella.
Uskon, että useimmat todistajat ovat vilpittömiä ja hartaita ihmisiä, jotka haluavat noudattaa Jumalan tahtoa ja pyrkivät hyvään.
Mutta järjestön vilpittömyyteen en enää usko.
On surullista kuinka suuri määrä vilpittömien todistajien keräämistä lahjoituksista menee esimerkiksi järjestön pedofiliaoikeudenkäynteihin. On hälyttävää, kuinka paljon pedofiliaa on piiloteltu järjestön piirissä (Australiassa on seurakuntien tiedossa ollut yli 1000 tapausta, joita ei ole ilmoitettu viranomaisille).
Tunnen henkilökohtaisesti muutaman nuoren suomalaisen naisen, jotka on raiskattu ja joita on syytetty sen vuoksi haureudesta ja hylätty oman peheen taholta.
Tunnen entisiä todistajia, jotka ovat yrittäneet ahdistuksissaan itsemurhaa, kun heidän perheensä on alkanut karttaa heitä ja jättänyt heidät yksin (jopa alaikäisiä). Tunnen entisiä todistajia, joiden lähipiirissä olleet todistajat ovat päätyneet itsemurhaan (jopa useita samasta seurakunnasta). Tiedossani on kymmeniä aktiivitodistajia, jotka ovat päätyneet tappamaan itsensä.
Surullisten ihmiskohtaloiden lisäksi todistajilla on useita oppikysymyksiä, jotka ovat mielestäni raamatunvastaisia. Näistä olen keskustellut paljon jt-siskojeni kanssa ja myös esimerkiksi Johanneksenpojan kanssa, silloin kun hän oli vielä tiukka todistaja.
Oppeja joita en hyväksy (voinet avata näistä jostain uuden blogikeskustelun, jos kiinnostaa). Osasta olet jo keskustellutkin, mutta en ehtinyt mukaan:
– Jeesuksen persoona (ei todellakaan ole minun mielestäni enkeli Mikael)
– Jeesuksen paluu (1874/1914)
– Sukupolvioppi (50 / 60 / 70 / 80/ 90-vuotta / kaksi limittäistä sukupolvea)
– Sielun kuolema
– Armolahjojen käyttö
– Helvetti
– Risti / paalu
– Jeesuksen kuolema (ruumista ei haihdutettu haudasta)
– UM- käännöksen epätarkkuus
– Ehtoollisoppi
– Ihmisen pelastuminen
– Verikysymys
– Oppimuutokset (muutoksia ei tarkennusta)
– Aikoinaan voimassaolleiden oppien vuoksi tapahtuneet kuolemat (elinsiirrot yms.)
– Hallintoelimen asema
– Pukeutumissäännökset ym. säännökset (esim. parran kasvatus)
– Asepalvelus
– Isä meidän rukouksen käyttö
– Sanan ”Jumalan lapsi” merkitys
– Rahan kerääminen kertomatta mihin sitä käytetään
– Luopio-oppi ja sen aiheuttamat inhimilliset kärsimykset
– Hyväntekeväsyyskielteisyys (esim. SPR ja muut tahot)
– Karttaminen ja oman lapsen hylkääminen
– Seurakuntaan palaajan kyykytys (kaukana siitä miten tuhlaajapoika otettiin vastaan)
jne. jne. jne.
Nuo kaikki ovat asioita, joissa olemme todennäköisesti täysin eri mieltä. Joten ihan pienellä viilauksella minusta ei saa todistajaa. Tarvittaisiin mittakaavaltaan yhtä ”pieni viilaus” kuin se, että sinusta saisi vaikkapa muslimin.
Minun todistajuuteni kaatuu jo yksistään siihen, että käytän hametta ehkä noin kerran vuodessa. Tuskinpa yhtäkään pitkiä housuja kokouksissa käyttävää naista kelpuutettaisiin todistajaksi ja hameihmistä minusta ei ikimaailmassa tule. 🙂
Hiukan tuossa jo yritin varoitella, ettei keskustelua väännettäisi ohi Raamatun. Mutta itsehän minä tuosta ”pienestä viilauksesta” hiukan jopa kieli poskella kirjoittelin. Se oli paha moka, koska siihen sinun vastauskesi sitten keskittyi. Pedofiileistä mentiin sujuvasti ja mutkattomasti hameen käyttöön.
Lienee jotakin yhteistä tuossakin.
Yritin lypsää sinulta keskustelun kannalta ajatusta siitä, onko meidän syytä luottaa Raamatun kirjoittajien tekstiin vai omaan visioomme silloin, kun puhutaan Jumalan ajatuksista.
Oliko siis Joona oman viisautensa varassa, kun hän Raamattuun kirjoitti Jehovan ajattelun kääntymisestä toiseen suuntaan ja armon osoittamisesta: ”Niin hän muutti mielensä eikä sallinutkaan onnettomuuden kohdata niniveläisiä, vaikka oli sanonut tuhoavansa heidät.”?
Entä kun Jeesus kertoi Isänsä aivoituksista ja evankelistat kirjoittivat asiat Raamattuun?
Joonasta.
Rauli, kirjoitit näin: ”Näin Vapahtajamme luottaa Joonan muistiinpanojen henkeytykseen ja siis paikkansa pitävyyteen: “Niin kuin profeetta Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, NIIN ON Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.”(Mat12:40)” (korostus minun)
MIten käsität sanat niin on? Tarkoittaako se samalla tavalla kuin Joona? Otatko sen jakeen kirjaimellisesti? Oliko Jeesus vastaavassa tilassa kuin Joona?
Vai selitätkö niin, että Jeesus tulee olemaan maan povessa kolme päivää ja kolme yötä niin kuin Joona meripedon vatsassa – paitsi ettei ollutkaan? Että Joona oli tilassa jossa saattoi ajatella, mutta Jeesus oli olemattomuudessa? Että hänet hävitettiin kokonaan?
******************************************
PS. Voisitko nyt ystävällisesti vastata Marjaanalle?
Minuakin kiinnostaa sinun mielipiteesi siitä, mistä voit olla varma että voidellut koostuvat ainoastaan todistajista? Ja mistä voit olla varma, että juuri teidän tulkintanne kyseisistä pyhistä on oikea?
Marjaanan kysymys menee nähdäkseni huomattavasti enemmän aiheesi ytimeen kuin Joona, joka on jo melkoisen reippaasti sivupolulla.
Rauli, kirjoitit näin: ”Yritin lypsää sinulta keskustelun kannalta ajatusta siitä, onko meidän syytä luottaa Raamatun kirjoittajien tekstiin vai omaan visioomme silloin, kun puhutaan Jumalan ajatuksista.”
Mihin Sinä Rauli luotat, kun puhutaan Jumalan ajatuksista?
Oletan vahvasti, että sinä luotat JWORG:in sivustoon. En nimittäin usko, että sinä olisit omin avuin päätynyt niihin johtopäätelmiin joita sinulla on. Oletan, että pohtiessasi jotain hieman hankalampaa asiaa, haet välittömästi apua järjestönne kirjallisuudesta. Ainakin kaikki tuntemani todistajat toimivat siten.
Korjaa, jos olen väärässä.
Kun minä keskustelen sinun kanssasi, niin minulla on käytössä ainoastaan Raamattu sekä Uuden testamentin hakusanakirja, josta voin etsiä valmiiksi tuttuja raamatunkohtia, mutta joiden tarkkaa sijaintia en välttämättä aina muista.
Nämä ovat minun ainoat apukeinoni ja lähteeni.
Minulla ei ole hyllyssä tai netissä mitään kirjastoa, josta haeskelisin selityksiä jakeille. Pyrin selittämään Raamattua Raamatulla ja lukemaan suurempia kokonaisuuksia kuin jae tai pari. Yleensä jakeen ymmärtämiseen tarvitaan koko luvun lukeminen ajatuksella.
*****************
Kirjoitit: ”Oliko siis Joona oman viisautensa varassa, kun hän Raamattuun kirjoitti Jehovan ajattelun kääntymisestä toiseen suuntaan ja armon osoittamisesta: “Niin hän muutti mielensä eikä sallinutkaan onnettomuuden kohdata niniveläisiä, vaikka oli sanonut tuhoavansa heidät.”?”
Vastasin jo aiemmin, että en usko yhdenkään kirjoittajan ymmärtävän täydellisesti Jumalan tekoja, ajatuksia eikä tunteita. En Joonankaan. Joonan kirjan kirjoittaja kirjoitti oman ymmärryksensä mukaan toki Pyhän Hengen johtamana. Mutta tieto ei ole täydellistä vieläkään – eikä ollut sitä Joonankaan aikana.
Oletko eri mieltä?
Ehkäpä sinä voit nyt puolestasi vastata, millä keinoin Jumala voi tietää etukäteen sen, mitä hän haluaa tietää?
***********************
“Niin hän muutti mielensä eikä sallinutkaan onnettomuuden kohdata niniveläisiä, vaikka oli sanonut tuhoavansa heidät.”?
Jos otat yllä olevan tekstin kirjaimellisesti, niin onko teoriassa mahdollista, että Jumala muuttaa mielensä ihmiskunnan tulevaisuuden suhteen? Kyllä vai ei?
MUUTAMIA VASTAUKSIA AILALLE:
1)”Mihin Sinä Rauli luotat, kun puhutaan Jumalan ajatuksista?”
Onpas erinomainen kysymys, kiitos siitä. Eiköhän vastauskin ole ihan samaa tasoa: Raamattuun.
Kun joku henkeytetty raamatunkirjoittaja toteaa Luojamme Jehovan olevan pahoillaan, surullinen, tuntevan sääliä, vihaavan tai vaikkapa rakastavan, luotan, että ajatteluanalyysi osuu oikeaan. Miksi minä menisin Joonan raporttia epäilemään siksi, että hän oli vajavainen ihminen? Sillä perusteella voisi heittää kaikki Raamatun tekstit romukoppaan.
Ikävä kyllä monet juuri tuolla kirjoittajan vajaavaisuuskriteerillä niin tekevätkin. Ja lunastavat ensimmäisen huijauslupauksen, joka Raamatussa esitetään: ”silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan.”(1.Mo3:5)
2) Toinen kysymyksesi oli sitten todella paha: ”Millä keinoin Jumala voi tietää etukäteen sen, mitä hän haluaa tietää?”
Ehkä tuota pitäisi kysyä Kaikkivaltiaalta itseltään? Minulla on käytössäni ainoastaan ja vain Raamattu. Sieltä sitten näkee, minkä Jumala on etukäteen halunnut tietää, ja jopa päättää. Sinusta ja minusta, meidän kohtalostamme ei sanota suoraan mitään. Voimme Aila valita siis sen, ketä palvelemme.
Esimerkiksi lunastusjärjestely kokonaisuutena on yksi tuollainen selkeästi jo Eedenissä esitetty, ja sen yksityiskohdat vähitellen on sitten Raamatun lehdillä paljastettu. Ilmestyskirjasta löytyy se viimeinen silaus.
3) ”Onko teoriassa mahdollista, että Jumala muuttaa mielensä ihmiskunnan tulevaisuuden suhteen? Kyllä vai ei?”
Ei, ei ja vielä kerran ei.
Nyt nimittäin Raamattuun on kirjoitettu asiat hiukan yli tuhannen vuoden päähän. Siellä ennustetaan pahuuden hävitys ja maapallon muuttaaminen paratiisiksi. Aika monta sitaattia kirkollisesta raamatunkäännöksestä olen tässä keskustelussa aiheesta vyöryttänytkin sinunkin nähtäväksesi. Sinä päätät kuinka vakavissaan otat Jumalan lupaukset siitä, että ”vanhrskaat perivät maan” jne.
Raamattu sanoo, että Jehova Jumala, niin kaikkivaltias kun onkin, ei voi tehdä yhtä asiaa. Vaikka se meille ihmisille on hyvin helppoa: ”Apostoli sen iankaikkisen elämän toivon perusteella, jonka Jumala, joka ei valhettele, on luvannut ennen ikuisia aikoja”(Tiit1:2)
Luotan todella täydelleen Jumalan lupauksiin. Ja niin näyttää tehneen myös Jeesuksen hallitsijatoveri Paavali: ”Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä ”on”; sentähden tulee hänen kauttaan myös niiden ”amen”, Jumalalle kunniaksi meidän kauttamme.”(2.Ko1:20)
Eiköhän sovita Aila, että kyllä ne Jumalan lupaukset Raamatussa pitävät kutinsa.
Rauli, kirjoitit näin: ”MUUTAMIA VASTAUKSIA AILALLE:
1)”Mihin Sinä Rauli luotat, kun puhutaan Jumalan ajatuksista?”
Onpas erinomainen kysymys, kiitos siitä. Eiköhän vastauskin ole ihan samaa tasoa: Raamattuun.”
>>>>> > > >
Mutta kun Raamatussa ei missään kohdassa lue, että Jumala olisi valinnut voidelluiksi henkilöitä niin ettei välitä valintansa hetkellä tietää, että valitusta saattaa tulla luopio ja että Jumala joutuukin valitsemaan tämän tilalle uuden pyhän.
Raamattu ei kerro, että Jumala olisi ajatellut mitään tuollaista.
Kyseinen tulkintahan sai alkunsa siitä, kun todistajien lukkoon lyömän vuoden 1935 loogisuus alkoi pahasti vuotaa ja piti keksiä uusi selitys sille, miksi voideltuja pulpahteli esiin senkin jälkeen kun ”taivaallinen kutsu” oli tulkinnan mukaan loppunut.
Eikö totta?
Mihin Sinä siis luotat, kun opetat sellaista Jumalan ajattelutavasta, johon ei löydy vastausta Raamatusta?
Jos vastaat, että järjestöösi, niin kysyn heti perään, että millä perusteella? On hyvin helposti todistettavissa, että esimerkiksi kaikki vuosilukuihin kiinnitetyt odotukset ovat menneet järjestään metsähallituksen puolelle.
Mikäli tulkinnat tulisivat Jumalalta, näin ei todellakaan olisi. Eihän? Kyse täytyy olla siis puhtaasti inhimillisistä tulkinnoista. Tästä pästäänkin takaisin kysymykseen, joka myös odottaa vastausta.
Eli, Rauli . . .
Mistä me voimme olla varmoja että Jehovan todistajien oppi on tässä voideltujen asiassa oikea, ja että siinä on kysymys nimenomaisesti Jehovan todistajista?
Oliko Rauli nyt niin, että minä mitä ilmeisemmin en saa vastausta muutamaan kertaan kysymääni, blogisi aiheeseen tiukasti liittyvään kysymykseen siitä, että mistä me voimme olla varmoja että Jehovan todistajien oppi on tässä asiassa oikea, ja että siinä on kysymys nimenomaisesti Jehovan todistajista? Kysymyspari on mielestäni varsin oleellinen.
Rauli, tuntuu kyllä kauhealta lukea näitä Jehovan todistajien salaoppeja. Kotimaan sivuilla oli kirjoitus verikysymyksestä teidän puskari tiedottaja veti kyllä aivan vesiperät. Tajuatko missä lahkossa toimit?
Sami Paajanen, oma uskontosi on yhtä kauheita ellei kauheampia opetuksia täynnä. Jehovantodistajat eivät sentää usko rakkauden Jumalan olevan valmis kiduttamaan suurinta osaa luomiaan ihmisiä ikuisesti helvetissä.
Seppo laita nyt hiukan perusteluita. Etkä ole Seppo vielä huomannut, että Jehovan todistajat blufaafat tässä helvettiopisssa. He ovat ottaneet Jumalan kidutustehtävän itselleen. He kiduttavat jo nyt.
Olenaista on Sami se, että kristityillä on hevettioppi ja jehovantodistajila ei. Maanpäällisiä helvettejä ovat kyllä järjestäneet ja järjestävät uskonsisarillen ja veljilleen kristityt aivan yhtä lailla.