Kotimaa-lehdessä kokeiltiin jo aikaisemminkin avoimempaa lukijablogien kirjoituspalstaa. Kirjoittelin siellä jonkin aikaa. Me silloiset kirjoittelijat osoittauduimme ilmeisesti turhan vallattomiksi, joten se palsta hyllytettiin ja avattiin kirjoittamisen kutsuvieraspuutarha. Jotakin kuulemma osaksi arkistoitiinkin, ainakin joksikin aikaa. Tässä blogikirjoitukseni tuosta asiasta, maanantaina, 17. joulukuuta 2012:
Siitä Pelistä Pois
Kotimaa-lehden blogeissa tapahtuu muutoksia. Kotimaan blogimetsikössä on vallinnut välillä varsin vallatonkin vapaus. Huomisesta alkaen siellä kukkii vain kutsuvieraspuutarha. Minäkin menin Kaukomailta Kotimaahan muutama vuosi sitten.
Joitain viimeisiä kommenttejani Kotimaa24:n blogeihin:
”Olemme nuorison kanssa kehitelleet eräänlaista aikamatkaa dementoitumisen varalle. Se itse asiassa alkoi tekstiviesteistä. joita lähettelin nuorisolle vaalien aikaan kysyen, olivatko he varmasti muistaneet äänestää. Muistihäiriöisemmän tulevaisuuden varalle mietimme kännykkää, joka kyllä lähettäisi jokaisen niistä äänestyskehotuksista, joita muistamaton lähetti, mutta ei veisi niitä perille. Automaattinen ystävällinen vastaus kyllä tulisi.
Kehittelimme asiaa lisää. Voi olla, että vanhuudessa haluamme valittaa milloin mistäkin. Presidentillekin voisi lähettää joka asiasta valitussähköposteja (aina vain uudestaan ja uudestaan, koska entistä lähetettyä viestiä emme muistaisi.) Ja taas tulisi aina ystävällinen (automaattinen) vastaus presidentin allekirjoituksella. Se, kuka presidentti meille vastaisi, riippuisi aina siitä, missä muistamattomuuden vaiheessa olisimme. (Sehän on yksi muistitestin kysymyksiä ymmärtääkseni.) Kekkonen vastaisi kauan… Aikamatkoja on siis olemassa. MOT.”
”Taivaan kansalaisuuden laatu määräytyy myös ”hallitusmuodosta”. Kuka ja/tai mikä hallitsee maailmaa… En usko, että maailmassa kyse on demokratiasta vaikka Isän lapsia olemmekin. En tiedä, kuinka paljon meidän kunkin ajatuksiin on vaikuttanut suhde omaan isäämme. Oma isäni antoi minulle rakkautta, elämänrohkeutta ja ajattelunvapautta. Niissä suhteissa ei tarvinnut kapinoida. Tiedän, että se oli suuri lahja. Näkökulmaani on kieltämättä siirtänyt tai ainakin laajentanut vuosikausien asuminen kuningaskunnassa, jossa aikoinaan hallitsijalla on ollut absoluuttinen valta. ja jossa edelleenkin on olemassa ”kuninkaallinen kieli” muiden erilaisten kielitason ohella.
Jos maailman kuninkaat ovat menettäneet valtansa vapaaehtoisesti tai pakosta, onko Jumalakin luopunut kruunustaan. Jos on, niin vapaaehtoisestiko vai ihmisten vallankumousyritysten takia? Lähestymmekö Jumalaa myös hallitsijana? Onko Hänellä todella Kaikki Valta, vai onko Hän luopunut vallastaan ja antanut sen meille jaettavaksi ja kahinoitavaksi? Lähteekö lähetyskäsky edelleen siitä, että sen antajalla on valta lähettää ja vastata siitä, mitä tapahtuu, vai olemmeko kulloistenkin äänestyspäätösten varassa… Jos Jumala on hallitsija, Hän määrää myös kansalaisoikeuksien antamisesta.”
Aikansa kutakin. Milloin missäkin.
Maija,
Jouduin minäkin silloin pois blogistin asemasta. Seuranani oli lähinnä Ylhäältä uudestisyntyneitä. Eli poisto palstalta oli sama kuinensimmäisen tai toiseksi ensimmäisen Kotimaa-lehden päätoimittajan erottaminen 1900-luvun alussa. On kysymys Pekka Brofeldista, joka oli toimittaja, kirjailija ja evlut pappi mitä koulutukseen tulee. Vieläkin on luettavissa änen erottamisen syy, mikä oli ”liian helluntailaismainen”. Pekka Brofeldt kuului niinkutsutun helluntalaisaallon oppineisiin, jotka muunmuassa järjestivät ensimmäiset Barratin tilaisuudet Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Kuopiossa.
Siis alku ei ollut mikään työläisten protesti evlut kirkkoa vastaan.
Muistan sinut siltä ajalta.
Minulla on elämäni aikana ollut myös helluntailaisia ystäviä. Toistemme työn puolesta myös rukoilimme. Thaimaassa asuessamme nuorimmainen kävi muutaman vuoden myös helluntailähettien perustamaa ja ylläpitämää peruskoulua, koska muutimme muutamaksi vuodeksi samaan kylään asumaan.
Maija,
Siunaa ”kuulla” sinulta. Tuo Thaimaa on hyvinkin Kymenlaakson helluntalaisten juttu. Raassinan Verner lähti sinne vaimonsa Hannan kanssa 40-luvun lopulla, jonka maallisen majan hän sai haudata Thaimaan multiin, ynnä kolme lastaan.
-79 tapasimme Vernerin ja Ullan ja sitten sen jälkeen he kumpikin vieraili seurakunnassa, jossa isäni oli vanhimmistossa.
Reijo Mänttäri. Raassinoista vanhassa blogikommentissani omassa blogissani vuonna 2011:
”150111 Raassinat auttoivat luterilaisen lähetyksen alussa paljon ja antoivat hyviä neuvoja. Menimme Thaimaahan juuri 1979 ja kävimme Raassinoilla varmaan viikon kuluttua ensimmäistä kertaa kylässä Raamattukoululla. He auttoivat meitä apulaisen hankinnassa ja saimme neljäksi vuodeksi aivan suloisen helluntaiseurakunnan jäsenen avuksemme.”
Maija,
Palautuu nyt yli kymmenen vuoden takaiset kirjoittelut. Myös Raassinat taas tulevat elävästi mieleeni. Verner leskeytensä ensivuosina kun Suomessa lomalla kävi, oli Haminassa 1956 telttakokouksissa puhujana ja laittoi aina perunanpuolikkaaseen pystyyn Thaimaan lipun.