Työtoverini ja ystäväni kieltäytyvät lukemasta K24:n blogien ja uutisten kommentteja säilyttääkseen mielensä rauhan ja terveyden. He ovat mielissään siitä, että nuo päivän pilaajat ja pahan mielen aiheuttajat on nykyisin piilotettu klikkauksen taakse. Aluksi minua harmitti noitten minulle tärkeitten ihmisten asenne, mutta nyttemmin pelkästään iloitsen siitä, että minulla on itseäni fiksumpia työtovereita ja ystäviä, jotka eivät kerta kaikkiaan jaksa sitä, että aina vain lapioidaan henkisiä huussinalustoja.
Jatkuva altistuminen negatiiviselle mielialalle ja valittamiselle heikentää aivojen toimintaa, väittää amerikkalainen tutkimus, jota Tekniikka ja talous-lehti referoi. Neurotieteilijät mittaavat aivojen aktiivisuutta ja reagointia erilaisiin ärsykkeisiin, yhtenä sellaisena pitkään kestävä valittaminen ja nalkutus.
RR: Esimerkiksi parisuhteissa autuas se ihminen, jolla on ns. selektiivinen kuulo: Valitus ja nalkutus eivät kantaudu hänen korviinsa, mutta esimerkiksi kutsu syömään kuuluu erityisen voimakkaana. Nettikeskustelussa on mukana aivan liian paljon sellaisia, joilla on yksi ainoa levy, jota he pyörittävät, oli keskustelun aihe mikä tahansa. Jatkuva jäkätys toimii kuin kiinalainen vesikidutus, jossa paikalleen sidotun uhrin otsalle tipahtaa vesitippa säännöllisin väliajoin. Jossakin vaiheessa – ilmeisesti juuri ennen sekoamista – tipat alkavat kuulostaa räjähdyksiltä…
Turha negatiivisuus tekee sinusta dorkan!
Negatiivisuus tarttuu. Se, joka altistuu pitkään kestävälle valittamiselle, alkaa todennäköisemmin itsekin narista ja valittaa asioista. Pahinta on, että negatiivisuus tekee ihmisen tyhmemmäksi. Tutkimus osoittaa, että yli 30 minuutin altistus valittamiselle joko elävässä elämässä tai vastaavan materiaalin katseleminen televisiosta tappaa hermosoluja aivojen hippokampus-osasta eli aivotursosta. Hippokampus on aivojen ongelmanratkaisija. Kitinän kuunteleminen kirjaimellisesti muuttaa aivot mössöksi.
RR: Miksi valittajien kuoro on niin suuri? Mihin katosi se oivallus, että jos sinulla ei ole mistään ja kenestäkään mitään hyvää sanottavaa, niin älä sitten sano mitään? Miksi me suostumme ruokkimaan kyytä povellamme? Jaakobin kirjeessä puhutaan kielen synneistä, sillä mielestä ja netistä ei tuolloin tiedetty tuon taivaallista. Luvussa 3:13-17 verrataan maallista ja taivaallista viisautta:
|
Kuka teistä on viisas ja ymmärtäväinen? Esittäköön hän osoitukseksi hyvästä vaelluksesta tekonsa, sävyisästi, niin kuin viisas tekee. |
|
Mutta jos teidän sydäntänne hallitsee katkera kateus ja riidanhalu, älkää vastoin totuutta kerskuko kuvitellulla viisaudellanne. |
|
Sellainen ei ole ylhäältä tulevaa viisautta, vaan maallista, ihmisistä tulevaa, pahojen henkien viisautta. |
|
Sillä siellä, missä kateus ja riidanhalu vallitsevat, on myös hillittömyyttä ja kaikenlaista pahaa. |
|
Mutta ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää, ja niin se myös rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopuisaa, täynnä armahtavaisuutta ja hyviä hedelmiä, se on tasapuolista ja teeskentelemätöntä.
|
Älä kitise, vaan perustele kritiikkisi!
Asiallinen kritiikki on eri asia. Silloin ongelmaan myös etsitään ratkaisua. Ratkaiseva ero on asenteessa. Kitisijä ei ole kiinnostunut ratkaisuista, vaan haluaa kieriskellä kurjuudessa. Omia aivojaan kannattaa suojata. Kroonisia valittajia kannattaa välttää, jos mahdollista. Jos karkuun ei pääse, kannattaa kysyä, miten valittaja haluaisi ongelman ratkaista.
Jonkinlaisena apuna voivat toimia myös mentaaliset mielikuvat. Voit kuvitella levittäväsi yllesi Harry Potterin näkymättömyysviitan. Toinen hyvä keino on luoda itselleen paikka, jonne voi mielikuvituksessaan paeta – vaikkapa valkea trooppinen hiekkaranta.
RR: Siirryin oitis sieluni silmin trooppiselle hiekkarannalle. Eipä aikaakaan, kun sinne ilmestyi muitakin: Seppo Simola rantavahdin tuoliin lukemaan ääneen Kirkko ja Kaupunki-lehtensä pääkirjoituksia, Päivi Räsänen jakamaan puolueensa jäsenhakemuslomakkeita ja eroakirkosta.fi:n Jori Mäntysalo hänen taakseen heilumaan vaarallisennäköisesti eropiikin kanssa, Prometheus-leiriläiset nakuilemaan biitsille, Jaakko Heinimäki kavereineen juomaan viiniä ja laulamaan virsiä banjon säestyksellä. Pakenin kauhun vallassa rannalta, jota Tall Ships Races-purjelaivat juuri olivat lähestymässä ja jolle oli jo alettu rakentaa imaamien jatkokoulutuskeskusta…
Voi, miten tyhmäksi tunsin itseni – taas kerran!
K24 kommenttien lukeminen varmasti vahingoittaa aivoja, mutta mitäs sanot blogeista?
Tehokkaampia kuin imovane eivätkä taatusti aiheuta riippuvuutta:-)
Onneton se ihminen, joka on koukussa ripulilääkkeeseen!
Toisaalta tunnemme kyllä taudin nimeltä Puheripuli. Siihen löytyy lääkitykseksi selektiivinen kuulo ja mielikuvaharjoitukset.
Nettiripulointia esiintyy näinä aikoina liikaa. Ikävä kyllä toistaiseksi tähän tautiin ei ole löytynyt lääkitystä…
Blogiripulia – pakkoa kirjoittaa blogeja, vaikka ei ole sanottavaa – ei onneksi jäyhässä Suomessa toistaiseksi ole tavattu:-)
Entäs, Kari-Matti, jos jäsentää hyvin sen, että ei ole mitään sanottavaa? Tämä ongelmahan kesätoimittajilla aina on: Jotakin pitäisi raapustaa, mutta mistä löytyisi sopiva aihe? Sitten se uutinen on löydettävä vaikka tikun nokasta ja mieluusti ennen Dead Linea…
Muuten: Kun jokin ihminen tai asia ottaa meitä aivoon, niin nyt tiedämme, mitä siitä seuraa…
Ensin pääasia; Ihana kissa ja niin hyvän tuulinen hymykin hänellä !
Sitten asiasta josta tässä kirjoitat Hannu! Minua rohkaisi, tätä aihetta taitaa olla ilmassa enemmänkin, vai uskoako sattumaan? Kirjoitin tuolla ”blogimetsässä” Hynysen blogiin samasta asiasta, joskaan en niin kauniisti kuin sinä täällä. Se on neljänneksi viimeisin teksti siellä, ainakin toistaiseksi. Kukaan ei sitä (onneksi) kommentoinut vaikka pahaa pelkäsin.
Aiheellista ajateltavaksi joka tapauksessa! Haluan säilyttää aivoni, todellakin. Muuta säilytettävää ei olekaan, että sitä suuremmalla syyllä, hyvvä jatkoa kesälle!
Ajattele Hannu miten vapaat kädet oikean sanomalehden tai edes iltapäivälehden toimittajilla on. Juttuja löytyy. Kirkollinen media joutuu raapimaan jutun tynkää vaikka mistä. Ketä kiinnostaa Puolangan pitsikerhon myyjäiset? Sitten on vielä viestintäpäälliköitä ja tiedottajia, joiden kirjoituksia ei saa lukea työnantajan mielipiteinä vaan heidän omina, tosin työnanantajan maksamalla ajalla, kyhättyinä näkemyksinään..
Aijai, Kari-Matti, älä jatka, mua alkaa ottaa aivoon ja piuhat kytkeytyvät päässäni aivan väärin! Mä olen kohta ihan sekaisin kuin seinäkello…
Aivoni ovat kohta pelkkää mössöä…
Miten se tiedotuskaava nyt menikään:
Kuka sanoo
kenelle
missä
miten ja
milloin?
Leuka pystyyn, suomalaiset. Kävi miten kävi, mutta noin suu pysyy ainakin kiinni. :p
Otsikossa täytyy olla panovihreitä.
Siis Kotimaa24 kirjoitusten lukeminen voi olla haitaksi aivoille ja muutenkin.
Useat kommentit sen sijaan ovat fiksua luettavaa.
”Turha negatiivisuus tekee sinusta dorkan!”
Tämän voisi kertoa myös Kirkko&Kaupungin Seppo Simolalle.
RR:
Mahtavia oivalluksia Ruttopuiston Rovastilta, kuten tämäkin. Kiitos paljon näistä! Tuli niin autuas olo, että…..