Kuin varkain elokuussa tuli kuluneeksi viisi vuotta Kotimaa24:n startista. Se esiteltiin 2009 Kirkkopäivillä Jyväskylässä ja se oli aluksi pelkkä blogisivusto, myös blogimetsäksi ja sähköiseksi kirkonmäeksi kutsuttu.
Kotimaa24 syntyi lakkautetun Kotimaan verkkolehden tilalle. Syyt lakkauttamiseen olivat taloudelliset – monipuolisen ja laadukkaan verkkolehden tekeminen vaati työvoimaa, joka ei tunnetusti ole ilmaista.
Vuosi pelkkää blogimetsää ja kiihkeä keskustelua kuitenkin kypsytti kirkon viestintäväkeä lyömään hynttyyt yhteen ja niin syntyi 1.9. 2010 nykyisenlainen Kotimaa24, jonka keskiössä ovat uutiset.
Suomi tarvitsi luotettavan, notkean ja journalistisen kirkollisen verkkouutissivuston. Ja sen se totisesti sai. Kotimaa24:n kuukausikävijämäärä on vaihdellut 100 000 (Google Analytics) molemmin puolin. – Juuri nyt 30 päivän kävijämäärä on 94 000.
Toimintansa aikana Kotimaa24 on herättänyt sekä iloa että kauhua. Keskustelut sivustolla ovat keränneet aplodeja, mutta myös harmistuksesta ruvelle revittyjä päänahkoja. Kirkollinen keskustelu on Kotimaa24:n ansiosta (tai syystä) kuohauttanut pintaan sellaisia aromeja, jota sisäsiisti maisterivetoinen keskustelukulttuuri ei osannut ennakoida. Verkkokeskustelun alkeet olivat myös monilla hakusessa, minkä vuoksi pappilan kalustettuihin saleihin tultiin peltokengät jalassa ja ärräpäät suupielessä…
Uudistus Kotimaa24:ssä tapahtui joulukuussa 2012, jolloin vapaasta bloggausoikeudesta luovuttiin. Syynä oli muun muassa liian laajaksi paisunut toiminta ja sen moderoinnista johtuva työntekijäpula. Vapaudella oli hintansa. Moni blogisti koki päätöksen henkilökohtaisuutena, moni onneksi myös ymmärsi mistä on kyse.
Verkkosivustojen luonteeseen kuuluu muutos ja kehittyminen.
Kotimaa24 jatkaa kohti seuraavaa syntymäpäiväänsä 2015.
Onnittelut Kotimaa24 -verkkomedialle.
Onnittelut minultakin Kotimaa 24:lle eli K24:lle!
Olen ollut mukana vuodesta 2009 asti. Aluksi blogistina ja vuoden 2012 uudistuksen jälkeen kommentoijana. Tuulta, myrskyä jos tyventäkin on matkaan mahtunut. Monet ihmiset ovat tulleet nimeltä tutuiksi niin toimituksen kuin blogistien ja kommentoijienkin puolelta. Jokunen ihan henki.kohtaisesti. Erityisesti on jäänyt mieleen tapaaminen Kotimaan tiloissa Helsingin kirjamessujen yhteydessä vuonna ?. En enää muista vuotta. Osa porukasta tosiaan irtaantui ja muodosti Blogimetsä-nimisen sivuston. Heitä voi käydä moikkaamassa siellä, jos tulee ikävä.
Mukava kuulla, että ”Kotimaa24 jatkaa kohti seuraavaa syntymäpäiväänsä 2015.”
Onnittelut ja kiitokset!
Monia armorikkaita, uutis- ja blogirikkaita vuosia!
Onnittelut Kotimaa24:lle. Hienoa, kun olen saanut olla täällä mukana lähes alusta lähtien. Vähän yli 200 erilaista keskustelun avausta on blogillani ollut vuosien varrella. Olen kiitollinen Ylläpidolle, että voin tehdä vähän erilaista blogia, eikä minua ole koskaan Ylläpito ohjeistanut muuttamaan tyyliäni; joidenkin poislähteneiden taholta minä olen saanut hyviä ohjeita ja nuhteita ihan riittävästi.
Pyörivä kivi ei sammaloidu.
En voi onnitella laulamalla ”kommentiakaan en vaihtaisi pois!” Siitä huolimatta onnittelut K24:lle!
Toivottavasti laskujeni mukaan ensi vuonna 110-vuotta täyttävä Kotimaa (ja neljä tai viisivuotias K24) pysyy tulevaisuudessakin keskeisellä sijalla muuttuvassa kirkollisessa mediamaailmassa.
Myös Kirkonkellari yhtyy onnittelijoiden joukkoon: onneksi olkoon komeasta suorituksesta digimurroksen keskellä!
Olen henkilökohtisesti paljon velkaa K24 sivuille. Syksyllä 2009 innostuin ensin kirjoittamaan blogia K24:ssä ja elin täysin siemauksin mukana. Kun sivusto oli omasta mielestäni kehittymässä liian sattumanvaraiseen suuntaan, sain siitä kyllikseni: ja perustin oman blogin, aikaa myöden Kirkonkellari-verkkolehden. Olen tuota vaihetta myös osittain kuvannut tänään julkaistussa pitkässä tekstissä (Kari latvus, Kielletty ja sallittu puhe kirkossa. Tabut seksistä, vallasta ja taloudesta). Jälkikäteen on helpompi nähdä suurten kehityskaarien mittasuhteet. Aikamoisen muutoksen keskellä olemme eläneet ja paljon myös edessä.
Sisua ja siunausta jatkoon, myös myrskyisien päivien jaksamista!
terveisin,
Kari
kari Latvus
K24, tuo elämää suurempi blogialusta, keskusteluareena ja ystäväkansan kohtaamispaikka. Onnittelua ja siunailua!
Olen minäkin kiitollinen tuosta kaudesta, joka kesti ”harvat ovat kutsuttu” hetkeen asti.
Seurasin loppuaikoina kuinka paljon kutakin blogiani oli luettu. sanomani ja sanomiseni tavoitti yli 6-10,000 lukijaa per blogi, mikä todistaa, että K24:n tavoite ei ollut suuret lukijamäärät vaan uskollisuus ”lähettäjälleen”.
Ek-klesia blogini paisui yli 400 kommenttiin. Jätin luettavaksi noin 350 kommenttia. Tähän blogiin jäi Matias Rotolta selkeä viesti, että Pietarin helluntaisaarna on selkeä opetus kastaa ihmiset uskoviksi, ja että ”teknon” (kreikkaa) tarkoittaa parkuvaa pientä lasta, eikä missään tapauksessa jälkeläistä.
Eli olin omalta osaltani pilaamassa evlut kirkon sanomaa ja väitin kantani olevan Raamatusta!?
Nämä esimerkit osoittavat mielestäni K24:n suurta sydäntä,… kunnes se pieneni hihhuleita hylkiväksi. Toisaalta Kotimaa ilmeisesti kokee kompensoivansa, kun välittää Helluntaikirkon tiedotusta, jotka pääsääntöisesti ovat harhauttavia, koko helluntalisuuden huomioonottaen. Saan ilmeisesti jatkossakin niihin ”korjauksia” laittaa, kun on aihetta. Kiitos tästä mahdollisuudesta!
Jumalan siunausta koko Kotimaa24:n väelle!
Muutama miete minultakin siitä, miten olen kokenut K24:n.
Itselleni ei ollut mitenkään traumatisoivaa, että blogistin ”urani” loppui uudistukseen v.2012. Mielestäni on helpompaa kirjata omat näkemyksensä kommentin kuin blogin muotoon.
Koen, että K24 on uutisten ja blogien pohjalta syntyvien ajatusten vaihtofoorumi ns. tavallisille ihmisille, jotka eivät välttämättä ole tottuneet viestinnässään käyttämään ”kirkkoslaavia” ja tieteellisiä ilmaisuja. Kuitenkin pidän tärkeänä myös sitä, että uutisissa kerrotaan esim. piispojen kannanotoista ja että myös papit ja muut kirkon työntekijät osallistuvat keskusteluun. Näin syntyy vuorovaikutusta kirkon työntekijöiden ja seurakuntalaisten kesken.
Täällä on ollut myös melko paljon itsensä ateisteiksi ilmoittaneita kommentoijia. Usein on syntynyt tarpeetonta ja ehkä tahallistakin vastakkainasettelua kristillisen vakaumuksen omaavien kanssa. Joskus sellainen on vienyt keskustelun mielestäni sivuraiteille turhanpäiväiseksi jankkaamiseksi puolin ja toisin.
Mielenkiintoista on se, että toiset foorumilla kirjoittavat kokevat K24 olevan konservatiivinen ja toiset taas liian liberaalinen kirkollinen verkkosivusto sen perusteella. Voihan olla, että esim. julkaistujen uutisaiheiden pohjalta syntyy tietynsuuntainen kuva toimituksen linjasta suhteessa liberaaleihin ja konservatiiveihin. Itse koen, että asioilla on monta puolta, jotka voivat toimia moneen suuntaan, puolesta tai vastaan. Selvää on vain se, että kirkko elää murroksen vaihetta, mihin suuntaan se kääntyy, jää nähtäväksi.
Kommentoin muutama päivä sitten uudistunutta häirikköilmoituskäytäntöä. Siinä yhteydessä esitettiin, ehkä hieman tuohtuneenkin tuntuinen, epäilys että ylläpito lähettäisi minulle K24 keskustelufoorumin toiminnasta jotain salaista sisäpiiritietoa, joka ei kerrota muille foorumin käyttäjille.
Ensin hymähdin tällä salaliittoteorialle, mutta sitten vakavoiduin kun huomasin, että esitetty epäilys kuvastaa, kuinka suurella vakavuudella ihmiset suhtautuvat tähän sivustoon.
Purnaus keskustelufoorumien moderoinnin oikeudenmukaisuudesta kaiketi kuuluu kaikkiin niihin keskustelufoorumeihin, joissa iso osa sisällöstä muodostuu keskustelijoiden keskinäisestä riitelystä. Tästä huolimatta koen, että K24 tiimi on onnistunut rakentamaan palvelun, joka on poikkeuksellisen tärkeä ja vakavasti otettava sen ”vakiojäsenille”.
Onnittelut tästä saavutuksesta! Mielestäni ei ole itsestäänselvää, että jokainen keskustelufoorumi saavuttaa tällaisen aseman.