Martti Luther: ”Uskollisuus tekee avioelämän avioelämäksi ja sitä onkin koko avioelämä, sitä uskollisuutta, jonka he ovat luvanneet toinen toisellensa. Niin puhuvat he siitä. Siinä on avioelämän pysyväisyys, ei, että rakastavat toinen toistansa, sillä silloinhan olisivat ne, jotka avioliiton ulkopuolella toisiinsa pitäytyvät myöskin avioväkeä, vaan uskollisuudessa, että toinen sanoo toiselle: Minä olen sinun ja sinä olet minun. Tämä on avioelämää”.
Martti Luther; Häälahja eli neuvoja pitämään Jumalalle otollista ja siunattua perhe- ja avioelämää.
Miksi aviorikoksen tekemisen on Jumalan tahdon vastaista; kymmenen käskyä, älä tee huorin (2. Moos. 20:14)?
Miksi uskollisuus aviopuolisolle, avioelämän sitovuus ja pysyvyys on tärkeää?
Miksi jotkut tilanteet (esim. pikkujoulut) voivat laittaa koetukselle uskollisuuden omalle aviopuolisolle?
Miten haureus poikkeaa muista synneistä (vert. 1. Kor. 6:15-20)?
Miksi vaikeuksien voittaminen yhdessä oman aviopuolison kanssa on parempaa kuin ohimenevät mielihyvät jonkun toisen kanssa?
Miksi Kristuksen seurakunnan (morsian) pitää olla aina uskollinen yljälle, Kristukselle?
Kaikki julkaistut blogini:
Meillä pitää olla selkeä käsitys siitä, että olemme uskollisia omalle aviopuolisolle. Vaikka maailma toisi eteen ihan mitä vain, niin silti olemme uskollisia, emmekä etsisi tilapäistä nautintoa, joka olisi vastoin lupauksia, jotka annoimme avioliittoon mentäessä. Ellei meillä ole selkeää käsitystä elinikäisestä uskollisuudesta aviopuolisolle, niin meille voi tulla liian isoja kiusauksia esim. pikkujouluissa.
”Kristuksen seurakunta on aina valmiina ja odottaa sulhastaan.” Jos uskollisuus käsitetään usein liian passiiviseksi, käsitetään myös Kristuksen odottaminenkin. Ei ylkä halua morsiamensa istuvan hääasuun tällättynä peukaloitaan pyörittelemässä. Hihat käärittyinä ja hiukset hikisellä otsalla hapsottaen lähimmäisiään palveleva seurakunta on enemmän Hänelle mieleen.
Martti Pentti, toki lähetyskäsky velvoittaa meitä viemään evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta eteenpäin, mutta silti seurakunta on aina valmiina hääjuhlaan, kun ylkä saapuu. Kristuksen seurakunta tekee Herran Jeesuksen Kristuksen tahdon mukaisesti.
Ei vielä mainittu, itsestäänselvyyskin, enkä lainkaan VT:n tuntijana:
Morsian-ylkä kuvien lähtökohta tai juuri löytyy tietysti VT:stä: Jla ja liittokansa, jonka uskollisuus hyvin kyseenalaista laatua. Voimakasta kieltä! varoitusta, ennuskuvaa… VT:n ja UT:n kuvien vertailua, selitystä, suhdetta sitten vaikka Hepr.
Täytyykö tuollaista edes kysellä? Kaikki tietävät nuo oikeaoppiset vastaukset.
Ongelma on siinä että ihmiset eivät elä oikeaoppisesti.
Mikä on se sanoma niille jotka eivät jaksa elää ihanteiden mukaan?
Mikä on se sanoma niille jotka hyvästä tahdosta huolimatta rakastuvat johonkin toiseen nykyisen suhteensa ulkopuolelta?
Mikä on sanoma kaikille niille n 40% prosentille aikuisista joiden parisuhde hajoaa?
Ihanteet ovat kaikilla tiedossa ,ei ole kyse tiedon tai ajatuisten tai arvojen puutteestaa, vaan siitä että elämä on monimutkaisempaa kuin mitä ideaalisen maailman suunnitelmaan kuuluu.
Kysele sitä mitä teet kun kartta ei pidäkkään paikkaansa maaston kanssa?
Korulauseita ja mooraaliseettiset ihanteet ovat tietenkin hyvä muistaa mutta ymmärrys elämää konhtaan kaikissa sen kiemuroissa ei myöskään vahingoita.
Olen samaa mieltä tuon Juha Heinilän kanssa: morsian odottaa, jos runollisesti asia ilmaistaan. Ei siinä myöskään peukaloita pyöritellä, kun saadaan kantaa myös ristiä.
(Saunareissu voi olla tarpeen, jos sattuu vaikka olemaan innokas heittelemään mudalla kristittyjä sisaria ja veljiä.)
Ei kai epäonnstuneillekaan sanoma voi olla mitään muuta kuin se, mitä luottamus Jumalaan tuo mukanaan? Mitä se voisi uskovan kohdalla olla? Ilman muuta hankala väite mielihyvähakuisessa kulttuurissamme.
En ole koskaan piitannut pikkujouluista, täysin outo maailma.
Kuuntelin kerran erään seurakuntatalon pihalla, kun ukot istuivat seinustan vieruspenkillä sauhuilla ja miettivät maailman menoa: ”Huoruus tekee tunnottomaksi ja ahneus armottomaksi, mietti muuan…”. Asiassa taitaa olla perää
Osmo, kiitos hyvästä kommentista. Valitun kansan vaiheista voi oppia paljon. Kun luopuivat Jumalasta, niin hommat menevät huonoon suuntaan ja kun tuli Jumalalle uskollinen hallitsija, niin elämä meni paremmin.
Markku, kiitos kommentista. Meillä on ainoastaan yksi elämä ja ainoastaan yksi kristillinen avioliitto. Jumalan tahdon mukaisesti on hyvä elää. Kristillinen avioliitto on yksi tärkeimmistä Jumalan lahjoista. Onnellisen avioliiton eteen kannattaa tehdä töitä. Erilaiset avioliittotapahtumat, -kurssit, -leirit auttavat löytämään oikeat työkalut, joilla saamme omat avioliittomme onnelliseksi. Maailman mukaiset ratkaisut ovat aina onnettomia, joista jää raatoja ympäriinsä.
Jorma, kiitos erinomaisesta kommentista. Onneksi Jumala on antanut meille ristin jota voimme kantaa, niin ei jää maailman houkutuksille aikaa. Jumalan eteen voimme mennä, vaikka olisimme täysin epäonnistuneet. Koskaan ei kannata kääntää Jumalalle selkää.
”Kristuksen seurakunta tekee Herran Jeesuksen Kristuksen tahdon mukaisesti.” Toki tekeekin, mutta aina on enemmän tekemätöntä työtä kuin tehtyä. Sana ei ole vielä kiirinyt kaikkeen maailmaan ja kaikille kielille. Onko sana muuttunut todeksi kaikkialla, missä se on kuulunut ja kuultu? Se onkin asia erikseen.