Kristillinen avioliitto – yksimielinen liitto

”Mistä tunnistat Kristuksen äänen kaikista muista äänistä?” Toki kristitty Hänen äänensä tuntee. ”Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.” Ongelma lienee siinä, että yksi kristitty ei luota siihen, että toinenkin kristitty seuraa Kristusta päätyessään erilaisiin ratkaisuihin. Jeesus tuntee meistä jokaisen ja sanoo meistä jokaiselle erikseen, mitä parhaaksi näkee. Hyvä Paimen ei ole mikään joukoilleen päiväkäskyjä jakava kenraali.

Jeesus tuntee meistä jokaisen ja sanoo meistä jokaiselle erikseen, mitä parhaaksi näkee. Hyvä Paimen ei ole mikään joukoilleen päiväkäskyjä jakava kenraali.

Martti Pentti, Hyvän Paimenen lampaat ovat menneet ahtaasta portista ja kulkevat kaitaa tietä kohti Taivasta.

Vieras ääni vie meitä pois Kristuksen luota ja se neuvoo meitä luottamaan siihen, että oma hengellisyytemme – mikä se milloinkin on – tuo meidät lähemmäs Jumalaa. Se ei puhu mitään siitä, että meidän pitäisi kääntää selkämme tämän maailman jumalalle ja lähteä seuraamaan Kristusta omaa ristiämme kantaen.
Se puhuu tasa-arvosta, mutta työntää samalla Jeesuksen sisaria ja veljiä marginaaliin. Kun Kristus antaa Jumalan lasten vapauden, huutaa se häpeämättä julki vaatimuksen: saatte elää ja uskoa, saatte toimia virassa, jos kumarratte meidän aatettamme.

”Raivoamisella ei koskaan saada mitään hyvää aikaan.” Ei se noin ole. Rajuilma voi raikastaa ilmaa ihmeellisesti. Kohteliaan kestohymyn takana voi olla piru piilossa. Menettihän Herrammekin malttinsa: ”Jeesus teki nuoranpätkistä ruoskan ja ajoi heidät kaikki temppelistä lampaineen ja härkineen. Hän paiskasi vaihtajien rahat maahan ja kaatoi heidän pöytänsä. Kyyhkysten myyjille hän sanoi: ’Viekää lintunne pois! Älkää tehkö Isäni talosta markkinapaikkaa!’ Silloin opetuslapset muistivat, mitä kirjoituksissa sanotaan: ’Kiivaus sinun temppelisi puolesta kuluttaa minut.'” – See more at: https://www.kotimaa.fi/blogit/kristillinen-avioliitto-yksimielinen-liitto#!kmt-start=180>>>>>>>>>>>>>

Mitä hyvää saatiin aikaan?
Kansa piti edelleen temppeliä rosvoluolana siihen asti kunnes Titus Vespasianus saapui temppeliin.

”Hyvän Paimenen lampaat ovat menneet ahtaasta portista ja kulkevat kaitaa tietä kohti Taivasta.” Ahdas portti ei ole mikään piparkakkumuotti, joka tekee meistä toistemme kopioita. Kaidallakin tiellä saamme olla erilaisia ja asiat eri lailla ymmärtäviä. Kristuksen lauman vaellus ei ole hanhenmarssia.

Vieras ääni vie meitä pois Kristuksen luota ja se neuvoo meitä luottamaan siihen, että oma hengellisyytemme – mikä se milloinkin on – tuo meidät lähemmäs Jumalaa. Se ei puhu mitään siitä, että meidän pitäisi kääntää selkämme tämän maailman jumalalle ja lähteä seuraamaan Kristusta omaa ristiämme kantaen.

Jorma, kiitos hyvistä kommentista. Lampaat seuraavat joko Hyvää Paimenta tai sitten palkkapaimenta, joka on kelvoton paimen.

Jeesus sanoo: ”Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne. Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista. (Joh. 10: 11-13)

Sillä katso, minä herätän paimenen maassa, joka ei etsi nääntyvää, ei holho nuorta heikkoa, ei paranna särjettyä, eikä tottele tervettä; vaan syö lihavain lihaa, ja repäisee heidän sorkkansa rikki. Voi sitä kelvotointa paimenta, joka lauman hylkää! (Sak. 11:16 – 17)

Martti Pentti, kiitos kommentista. Laveasta tiestä ei koskaan tule kaita tie. Lavean tien kulkijat saavat mennä mihin tahansa elää miten tahansa ja mitä tekee heidän palkkapaimenet? Siunaa synnintekemisen.

Sakarian kirjan 11. luku onkin mielenkiintoinen: ”Valitsin itselleni kaksi sauvaa, toiselle annoin nimen ’Armo’ ja toiselle nimen ’Sopu'” Nämä paimensauvat sopivat paremmin kuvaamaan seurakuntaa ja miksei kristillistä avioliittoakin kuin otsikon ’yksimielinen’. Armelias sopuisuus sallii erimielisyydenkin. Sakarian kelvoton paimen ei tunne armoa ja sopua vaan: ”…halkaisee lampailta sorkat, etteivät ne pääsisi karkuun, ja syö itse lihavimmat lampaat.”

Martti Pertti, sinulla oli mielenkiintoinen päätelmä.

Niin minä siis kaitsin teuraslampaita, lampaista kurjimpia. Ja minä otin itselleni kaksi sauvaa; minä nimitin toisen ”Suloudeksi”, toisen minä nimitin ”Yhteydeksi”, ja niin minä kaitsin lampaita. (Sak. 11:7)

Miksi sopu ja yksimielisyys ei ollut mahdollista?

”Miksi sopu ja yksimielisyys ei ollut mahdollista?” Tuo Sakarian kirja kuvaa varsin hyvin myös omaa aikaamme. Sen yksi viesti on, että ihmiset ovat hallitsijoille vain menestymisen välineitä, kauppatavaraa ja teuraskarjaa. Voisi sanoa, että Sakaria kuvaa rakenteellista epäoikeudenmukaisuutta ja riistoa. Rauhaa ei synny ilman oikeutta.