Tänään olemme nähneet otsikoissa ehdotuksen, joka koskee tuplapalkkausta. Omalta osalta jätän aiheen poliittisten ja ammattiyhdistyspäättäjien haltuun.
Mutta minua kiinnostaa se tuplapalkkausmalli, joka on Raamatun sivuilla. Ja sellaisesta olisi mielenkiintoista keskustella asiallisesti argumentoiden, kuten täällä suurimmaksi osaksi on tapana.
Nythän on niin, että me kaikki teemme syntiä, vaikka kuinka vastaan pyristelemme. Ja Raamattu kertoo, että perintösyntisyydellä on seuraamuksensa: ” Synnin palkka on kuolema”(Ro6:23). Ei muuten sanota, että isommasta synnistä isompi palkka, todellista samapalkkaisuutta siis. Joskus tälle peruspalkalle on ehdotettu vielä sellaista sunnuntailisää, että ”jos et elä Luojasi antamien ohjeiden mukaan, sinua odottaa ikuinen kärvistely ja kertakaikkisen kolkoissa olosuhteissa.”
Oikeastaan tulisi puhua erittäin moninkertaisesta palkanmaksusta, jos Tekijämme lisäisi kuolemantuomioon tuollaisen jatkoseuraamuksen. Enimmilläänkin sadan vuoden tottelemattomuudesta tulisi loppumaton ”itku ja hampaiden kiristely”.
Ikuisen kiduksen oppi saamieni tietojen mukaan perustuu Raamatun termille ”helvetti”. Jeesus puhui ”helvettiin heittämisestä” ja ”helvetin tulesta”.
Alkutekstissä sanaa ”helvetti” vastaa kreikkalainen ilmaus ge’-en-nä, joka esiintyy Raamatussa tasan 12 kertaa, Jeesus käyttää niistä sen yksitoista. Strongin sanakirja kertoo, että kreikkalainen sana vie lukijan Jerusalemista etelään sijainneeseen Hinnomin laaksoon. Siellä poltettiin kaikenlaista, kuten kaatopaikalla oli tuolloin tapana. ”Sopiva vertauskuva pahojen tulevasta tuhosta”, sanakirja toteaa.
Tämän historiallisen taustan huomioon ottamalla voimme ymmärtää, ettei Jeesus kuolemantuomioon antanut mitään lisäsanktiota. Totesipahan vain, että kaatopaikan sammumaton tuli hoitaa eksistenssin lopulliseen tuhoon, jos ei Jumalan Poikaa halua kuunnella.
No miksi sitten kilvoittelu, jos kerran kaikilla sama palkka, kuolema, odottamassa?
Se raamatunjae, joka kertoo maksetusta palkasta antaa myös lisäinfoa loppuosassaan: ”Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”
Ikuinen elämä on siis ”armolahja”, jonka Jeesus Golgatalla meille lunasti. Miksi siis palvelisimme Luojaa iankaikkisen kidutuksen pelossa, kun kerran voimme osoittaa Hänelle rakkautemme täysin vapaaehtoisesti?
Olisiko kristillinen tuplapalkkaus sitä, että tämän elämän jatkoksi meitä odottaa ikuisesti kestävä olemassaolo?
Siihen aikaan eli maan päällä jättiläisiä, ja myöhemminkin, kun Jumalan pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia; nämä olivat noita muinaisajan kuuluisia sankareita.”(1.Mo6:4)
Nuo aineellistuneet enkelit, ”Jumalan pojat”
Se että nephilimit ja gibborimit olisivat aineellistuneita on pelkkää teologinen tulkinta, koska vain aineelliset voivat ihmisten tyttäriin yhtyä. Entä jos olivat jo avaruudesta (m ovlam) maahanlaskeutuessaan ja ihan alunperinkin olleet aineellisia?
Kuten hyvin tiedät, Raamattu kertoo muuallakin enkeleiden aineellistumisesta. Esimerkiksi Lootin ja Abrahamin kavereina oli aineellistuneita taivaan asukkaita.
Ehkä huomattavin aineellistuminen oli Jeesus Kristus ylösnousemuksensa jälkeen. Tulla tupsahtu suljettuun huoneeseen ja aineellistui seuraajilleen ylösnousemustaan todistaen.
Alun perin aineellistuneista ulkoavaruusolioista on sen verran vähän näyttöä, ettei uskoni tahdo riitää. Raamatun luotettavuudesta sen sijaan olen tullut vakuuttuneeksi, ja siksi siitä on mukava jutella esimerkiksi sinun kanssasi.
Raamattu ei kerro missään mistään aineellistumisprosessista. Ylös kivilaveriltaan noussut Jeesus korosti nimeomaan sitä e t t e i ollut ollut väliläkään mikään henki vaan lihaa ja verta oleva ihminen, siksihän hän haavansa näytti. Hän ei tullut yläsaliin ’ovien läpi’ vaan ovien ollessa kiinni, mikä on aivan eri asia. Ei ole mikään ihme mennä lukuista ovista jos sattuu tietämään missä vara-avain on tai jos joku avaa oven.
Jeesuksen esiintyminen ylösnousemuksensa jälkeen on mielenkiintoista luettavaa Raamatussa. Lähtökohtana on se, mitä Pietarinkirje asiasta sanoo: ”Hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä”(1.Piet3:18)
Siis: kuoli ihmisenä ja herätettiin sitten kolmantena päivänä henkipersoonana. Vai miten muuten vastakkaisasettelu lihassa/hengessä voidaan ymmärtää?
Johanneksen evankeliumissa on hyvä esimerkki aineellistuneen Jeesuksen erikoisesta näyttämölle astumisesta: ”Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!”(Joh20:19) Oletko sinä kokenut vastaavia sisääntuloja?
Mikään ei tässä viittaa vara-avaimen käyttöön – vaikkei sitä toki kielletä. Ja vaikka termiä aineellistuminenkaan ei ole näköpiirissä, Jeesuksen yhtäkkisyys ei ole tavanomainen tilanne. Ja vastaavia tullatupsahduksia on vain ylösnousemuksen jälkeen.
Ei siis mikään ihme, että suljetussa tilassa olleet ”pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen.”(Lu24:37) Normaalilla tavalla sisään astuva Jeesus ei olisi aiheuttanut tällaista reaktiota kaikissa hänen seuraajissaan. Jotta opetuslapset saattoivat uskoa Vapahtajansa elävän, heille esitellyssä aineellistuneessa versiossa oli jopa naulanreikiä näkyvissä. Sama ulkonäkö Jeesuksella ei ollut aiemmin, koska hänet hyvin tunteva ”Maria luuli Jeesusta puutarhuriksi.”(Joh20:15)
Jeesus ei missään kohden väittänyt olevansa se sama ihminen, joka oli seuraajiaan yli kolme vuotta opettanut. Sama persoona hän oli kyllä edelleen, kuten oli ollut aiemmin taivaasakin..
Raamattu sanoo, ”ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa”(1.Ko15:50). Jeesus vaihtoi olemuksensa taivaskelpoiseksi ylösnousemuksessa. Itse asiassa Jeesuksen ihmiselämää, joka toimi hänen ihmisruumiissaan käsitellään Raamatussa uhrina. Mikä se on semmoinen uhri, joka kolmantena päivänä otetaan takaisin?
Rauli T.
Tietysti he luulivat näkevänsä aaveen,koska olettivat Jeeuksen kluolleen., Juuri siksihän Jeesu rauhoitti heitä haavnsa näytäen ettei ole henki eikä aave!
Ovienlukitus viittasi opetuslasten pelkoon, eikä Jeesuksen sisääntulotapaan.
Kiihkeästi keskenään pulisevien ryhmään on helppo tulla yllätäen sivusta.
Lisäski kääntäjien sanavalinnat usein dramatisoivat lisää. Vt:sa esimerkiksi yksinkertainen sanonta ’poistua luota’ on teologisoivasti käännetty ’hävitä näkyvistä’ ja ’tulla’ käännetty joskus ’ilmestyä’. No kun käännyn esim. kulman taakse tai tulen esiin kulman takaa ’häviän’ ja ’ilmestyn’…
Johanneksen evankeliumissa Jeesus yksinkertaisesti tuli ja seisoi heidän keskellään. Ei siis ’ilmestynyt’ tyhjästä. Ja siis korosti heti ettei ole aave.
Olen samaa mieltä siitä, että ylösnousemustaanhan Jeesus todisteli suljettuun huoneeseen tullessaan. Ja siksi juuri samanlaiset reijät ihossa. Jokin muunlainen lkoasu ei ilmeisesti olisi näitä pelokkaita vakuuttanut, mikä on erinomainen kädenojennus Suurelta Opettajalta taas kerran.
Raamatun mukaan taivaaseen ei mennä sarkahousuissa ja huopahatussa, vai mitä? Missä vaiheessa Jeesus luopui taivaskelvottomasta liharuumissta, ellei sitten juuri ylösnousemuksen yhteydessä? Onko sinulla teoriaa tälle?
Lisään vielä, ettei Joh, ev, sisällä sanaa ’yhtäkkiä’ mikä on raskaasti teologisoivaa kääntämistä!
Tässä olet Seppo erinomaisen oikeassa, tarkistin asian kreikankielisestä tekstistä. UM-käännös onkin tässä asiassa tarkka: ”Niinpä kun oli myöhä sinä päivänä, viikon ensimmäisenä, ja vaikka ovet olivat juutalaisten pelosta lukittuina siellä, missä opetuslapset olivat, Jeesus tuli ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: ’Olkoon teillä rauha.'”
Näissä keskusteluissa käytän itse aina käännöksiä KR92 ja KR38, mikä johti nyt tällaiseen sitaattiin. Tällaisen käytännön olen ottanut siksi. koska tiedän, että joillekin vain ne ovat kaikista maailman käännöksistä sitä ehtaa Jumalan sanaa, sanokoot kielentuntijat mitä tahansa. Esiintyy myös ajattelua, että mitä vanhempi käännös, sitä parempi ja tarkempi. Ajatellaan, että kun fiksu ja taitava Martti-tohtori jotakin sanoi ja tulkitsi, niin ”koskaan et muuttua saa”.
Toivon, että jatkossakin kiinnität huomiota siihen, miten onnettomasti huono käännös johtaa maallikkolukijaansa harhaan.
Kristuksen ylösnousemusruumis on niin konkreettinen että
Jeesus söi opetuslastensa kanssa.
Hänen ruumiinsa oli ylösnousemusruumiina lihaa ja luita.
Edelleenkin kun hän istuu Jumalan oikealla puolella, hän on sekä kokonaan ihminen kaikkine jäsenineen että kokonaan Jumala täydessä Jumalan voimassaan.
Luuk.
24:39 Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani ja nähkää, että minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin te näette minulla olevan.”
24:40 Ja tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa.
24:41 Mutta kun he eivät vielä uskoneet, ilon tähden, vaan ihmettelivät, sanoi hän heille: ”Onko teillä täällä jotakin syötävää?”
24:42 Niin he antoivat hänelle palasen paistettua kalaa.
24:43 Ja hän otti ja söi heidän nähtensä.
Tässä voin yhtyä Rotoon paitsi että käsitän että ’ylösnousemus-ruumis’ olis juuri se sama k e h o, jolle parantavat yritit voideltiin ja minkä ympärille suojaavat liinat kiedottiin.
Kuollut ruumis on kreikaksi ptoma, elävä keho on soma. Kumpaakos Jeesuksesta käytettiin? Mahdollinen Isä Joseph Mattatiaan Leijona käytti sana soma ja Pilatus sana ptoma! Ei sattuma!
Tervetuloa keskusteluun mukaan Matias Roto. Keskustelumme on nyt kääntynyt Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeiseen olemukseen. Käytät termiä ylösnousemusruumis, mitä se sitten tarkoittaakaan. No, sitä siis pohdiskelkaamme.
Kirjoitit, että ”Kristuksen ylösnousemusruumis on niin konkreettinen että Jeesus söi opetuslastensa kanssa.” Näinhän se Raamatun mukaan menee, mutta se ei todellakaan ole ensimmäinen kerta, kun henkipersoonalle ruoka maistuu, ja miksei myös painiottelu. Ja miekkakin on kädessä nähty.
Tilanne 1)
1. Mooseksen kirjan 19. luvussa kerrotaan, että” ne kaksi enkeliä tulivat Sodomaan illalla, ja Loot istui Sodoman portissa; ja nähtyänsä heidät Loot nousi heitä vastaan ja kumartui maahan kasvoillensa.”
Raamattu kertoo edelleen, että ”hän pyysi heitä pyytämällä, ja he poikkesivat hänen luoksensa ja tulivat hänen taloonsa. Ja hän valmisti heille aterian ja leipoi happamattomia leipiä, ja he söivät.”
Ja nyt tulemme asian ytimeen: ”taivaallinen ruumis”(1.Ko15:40) voi aineellistua ja olla täysin rinnastettavissa meidän ruokaa hamuavaan ”maalliseen ruumiiseen”.
Tilanne 2)
1. Mooseksen 32. luvussa kerrotaan, kuinka ”Jaakob jäi yksinänsä toiselle puolelle. Silloin painiskeli hänen kanssaan muuan mies päivän koittoon saakka.” Asiayhteys osoittaa, ettei ”mies” ollut kuka tahansa vaan Jumalan enkeli.
Ja taas oleellinen: Painiottelu edellyttää fyysistä ruumista, ei kai sitä puolinelsonia ”taivaallisesta ruumiista” voi ottaa?
Tilanne3)
Tuomarien kirjan 5. luvun jae 14 kuvailee myös ”taivaallisen ruumiin” aineellistunutta muotoa: ”Ja tapahtui Joosuan ollessa Jerikon luona, että hän nosti silmänsä ja näki miehen seisovan edessään, paljastettu miekka kädessä.” Jatkossa kerrotaan miekkamiehen olleen ”Herran sotajoukon päämies”. Jälleen ulkoisesti täydelleen ”maallista ruumista” vastaava olemus.
Jo nämä kolme poimintaa osoittavat, että ”taivaallisella ruumiilla” on kyky aineellistua. Raamatun sivuilla ominaisuutta on käytetty sekä oikein että väärin. Ja tuota mahdollisuutta Jeesus käytti ylösnousemuksensa jälkeen voittoa kuolemasta todistellen. Ja hyvin meni oppi perille!
Paavali kirjoittaa, että Jeesuksen kaltaisen muutoksen kokevat kaikki taivaaseen menevät – ja nimenomaan Jeesuksen tavoin ylösnousemuksessaan: ”Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.(1.Ko15:53) Voi olla hyvinkin, että he ovat sitten Kristuksen kanssa pysyvästi taivaassa eivätkä tee maapallolle aineellistumisvierailuja tuhatvuotisen hallituskautensa aikana(Ilm20:6)
Kun käyttöön otetaan termi ”ylösnousemusruumis”, ikäänkuin komantena olemassaolomuotona, saadaan tietysti eksotiikkaa ja mystiikkaa Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeiseen maapallolla oloon.Mutta eikö sellainen ole tässä yhteydessä täysin tarpeetonta usvaa selkeään Raamatun sanaan?
Uuden maailman käännös on Luukkaan evankeliumin lopussa aivan yhtä selkeä. Jeesus sanoo, ettei hän ole mikään henki vaan konkreettista lihaa ja luuta.
Luuk. 24:
36 Heidän tästä puhuessaan hän itse seisoi heidän keskellään [ja sanoi heille: ”Olkoon teillä rauha.”]* 37 Mutta koska he olivat kauhistuneita ja olivat säikähtäneet,+ he kuvittelivat näkevänsä hengen. 38 Niin hän sanoi heille: ”Miksi olette levottomia, ja minkä vuoksi sydämessänne nousee epäilyksiä? 39 Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani, että se olen minä itse; tunnustelkaa+ minua ja katsokaa, sillä hengellä ei ole lihaa eikä luita,+ niin kuin näette minulla olevan.” 40 [Ja kun hän sanoi tämän, hän näytti heille kätensä ja jalkansa.]* 41 Mutta kun he eivät vieläkään uskoneet+ pelkästä ilosta ja ihmettelivät, hän sanoi heille: ”Onko teillä siellä jotakin syötävää?”+ 42 Ja he ojensivat hänelle palan pariloitua kalaa,*+ 43 ja hän otti sen ja söi+ heidän silmiensä edessä.
”UM-käännös on …selkeä”. Olen samaa mieltä.
Jeesuksen tulo opetuslastensa luo Johanneksen evankeliumin lopussa on kummassakin kohdassa kerrottu sanalla ”ēlthen ”, ”ἦλθεν”, ”tulla”, ”mennä”.
Koska se esiintyy UTssa 90 kertaa niin sen kääntämisestä voidaan sanoa että sen käyttäminen ei ole mikään tämän tapauksen yhteydessä oleva erikoisilmaisu vaan siinä yksinkertaisesti sanotaan vain että Jeesus tuli ilman että sen syvällisemmin ruvetaan pohtimaan miten se olisi ollut mahdollista. Sen lukuisissa käytöissä esiintyy sekä ilmestymisen että tavallisen luokse tulemisen tai paikalta poistumisen merkityksiä.
Uusi NASB käännös antaa sanalle seuraavia vastineita.
arrival (1), arrived (1), brought (1), came (225), come (222), comes (64), coming (87), entered (2), expected (3), fall (2), falls (1), give (1), go (1), going (2), grown (1), lighting (1), next (1), turned (1), went (18).
Tässä nuo jakeet alkukielellä ja kolmella englanninkielisellä käännöksellä.
John 20:19 V-AIA-3S
GRK: τῶν Ἰουδαίων ἦλθεν ὁ Ἰησοῦς
NAS: Jesus came and stood
KJV: fear of the Jews, came Jesus and
INT: of the Jews came Jesus
John 20:24 V-AIA-3S
GRK: αὐτῶν ὅτε ἦλθεν Ἰησοῦς
NAS: was not with them when Jesus came.
KJV: when Jesus came.
INT: them when came Jesus
Perusteellinen puheenvuoro, josta voi olla vain samaa mieltä.
Seppo tuossa viittasikin käännöksien teologiseen kallistumaan, jolle vastamyrkkyä on juuri tällainen asioiden perusteellinen selvitys. Käännösasiantuntemusta kun maailmalta saa yhdellä enterin lähdekriittisellä klikkauksella.
Rauli T, jo Wanhan testamentin ’enkelit’ eli lähetit konkreettisesti ’kulkijoilta’ me-lekh
(lekh=sääri, jalka) on saatettu väärintulkita henkiolennoiksi. Jospa ovat olleet jo alas laskeutuessaan kaltaisiamme? Muistaakseni jossain antiikin tekstissä oli about sanonta: ”He katselivat jumalia,jotka olivat he itse” .
Tässä mielessä oli syytä tutustua esim. Uuden Quinean ns. Gargo kulttiin.
”Wanhan testamentin ‘enkelit’ … on saatettu väärintulkita henkiolennoiksi.”
Oletko ajatellut sitä mahdollisuutta, että ne olisikin tulkittu oikein?
Raamattu ei opeta mitään kommunismia. Ei ole olemassa mitään samanpalkaisuutta. Jokainen saa tekojen mukaan. Mitä enemmän teet syntiä sitä huonompi palkka. Synneillä ja synneillä on eroa. On taivaasen asti huutavia syntejä ja sitten on pienempia syntejä.
Kadotuksessa ja ikuisessa kärsimyksessä on kerroin eroja. Rangaistukset ovat suurempia toisten kohdalla.
Samoin taivaassa ei ole mitään yhtäsuurta palkkaohjelmaa ,vaan kukin saa tekojen mukaan. Extra bonuksen saa jos tekee paljon hyvää. Kirkkaudessakin on eroja. Toinen on kirkkaampi tähti kuin toinen.
On kaksi paikkaa siis. Kumpaa olet menossa.