Kristinuskon sovelluksia II

Miljoonien uskonvainoissa murhattujen ja kidutettujen ihmisten kohdalla puhuminen Jumalan rakastavasta armosta on irvokasta pilaa, ja lienee oikeus vie1ä ihmetellä, minkä ihmeen Jeesuksen Opin perusteella kirkot puolustavat ihmisiltä vuosisatojen aikana nyhtämiään suunnattomia rikkauksia. Autuaita ovat hengessä köyhät, opetti Jeesus, mutta autuaita ovat hengessä köyhät, painottavat kristilliset kirkot. Ja keräävät puhtain tunnoin edelleen miljardinsa, kerskarakentavat temppelinsä, kietovat johtajansa silkkiin ja samettiin, sekä nousevat yltäkylläisinä yhteiskuntajunamme viimeiseen salonkivaunuun vaivautumatta juurikaan kyse1emään, mitä sinne veturimiesten tai kolmannen luokan vaunujen puolelle kuuluu. Maiseman vaihtuessa ikäväksi, voi ikkunan eteen vetää opillisin iskulausein kirjaillut samettiverhot ja ottaa pienet unet.
Näin matka menee mukavasti, mutta tämäkö oli Jeesuksen ja
Jumalan tarkoitus ?
Lutherin mukaan Kultaisessä Säännössä (Minkä tahdot ihmisten tekevän teille, tehkää se ensin heille) ja Rakkauden Kaksoiskäskyssä ilmenevien lakien olisi tullut yhdessä luonnollisten lakien kanssa tuottaa yksi kokonaisuus, sydämen laki, jonka vaatimusta puhdas henki kirjoittaisi joka hetki ihmisen sydämeen. Tuon lain täyttymys tuli olla rakkaus ja se olisi muodostanut kristillisen etiikan perustan.
Tämä etiikka olisi korvannut luonnollisen lain ja muuttanut mailman. Kultainen sääntö oli Lutherin sosiaalieettisen argumentoinnin tiivistelmä. Mutta kirkoille sosiaalieettiset painotukset ovat aina olleet toisarvoisia, kosmeettinen hyväntekeväisyys on delegoitu maallikoille tai pienpalkkaisille diakoniatyöntekijöille samalla kun johtajat tekevät siistiä sisätyötä odotellen, että vuoret tulisivat Muhammedin luo. Uskontojohtajien asenteet ja vallan mahdollistavat ylikorostuneet opit armosta ja sovituksesta sekä ihmiseen iskostettu syyllisyys ja toive; mukana ahneen itsekäs halu elää ikuisesti. Näin Paavalin tunnetun tripletin (Usko, toivo, rakkaus) arvojärjestys on vaihtunut, suurin ei enää olekaan lähimmäiselle osoitettu rakkaus, vaan rakkaus, jota Jumalalta ja lähimmäiseltä saadaan.
Onko tämän päivän kristitty siis armon varassa vai armon varas? Epäilen, että varas. Kuitenkin ihmisen elämän toimivana voimana voivat olla Jumalaan ja 1ähimmäiseen kohdistuvat rakkauden dynamiikat. Parhaimmillaan Jumalaankin kohdistuva dynamis on silloin, kun Jumala nähdään 1ähimmäisessä ja Kristus löydetään itsestä, jotta kristitty voisi todella olla, kuten Luther olisi tahtonut nähdä, lähimmäiselleen Kristus. Tällöin hän on sytyttänyt phosporoksen sydämeensä ja voi olla Valona, mitä aamutähti Venus/Lucifer/Helel,Phosporos symboloi, maailmalle.

    • Rantanen, ei se ihme ole jos juoppo juo tai hullu hullujaan tekee, se on ihme jos raitis ryyppää ja järkevä järjettömyyksiä.

  1. Sydämen lakina Rakkaus tarvitsisi toisenlaista ohjausta kirkolta. Kirkkommehan todistaa perisynnin kautta sen olevan mahdotonta niin töissä kuin ajatuksissa.

    Kirkko kyllä saarnassaan muistaa edellistä mutta ohjaus opetuksessa ja tiennäytössä ei yllä sinne missä Jäsen haastettaisiin itsereflektion kautta muutosprosessiin aina sinne asti mistä kirkko ei puhu ollenkaan, eli Itse kieltäymyksen haastavaan orientaation minkä kautta syntyisi niin moraalista edistymistä kuin kasvua henkisessä tasossa.

    Tämän täytyy olla kirkossa tietoinen valinta perisynnin takia.

    Näin kirkko samalla lukiessaan Ihmiselle Armonlupauksista kasteeseen liittyen tai muistuttamalla Jumalan Armosta se viimekädessä vie pois ja sulkee Ihmisiltä Jumalan lahjat kurottautua elämässään kohti parempia päämääriä kilvoittelussaan elämän haasteissa.

    Yllättävää on että kirkko voi toimia Ihmisarvon vastaisesti.

    • Yhdellä tavalla kirkon toimintastrategia on saada Ihmiset uskomaan syntisyyteensä ja toisella kädellä lievittää konformoitua jäsentä lupauksilla.

      Kirkko ei pärjää vielä huonosti joten konsepti jatkunee vielä jonkin aikaa ennenkuin Ihmiset heräävät.

    • Sydämen Rakkaus Ihmisessä tarvitsee luottoa Ihmisen sisimmässä uskoa Itseensä, uskoa siihen tekemiseen, tekemättä jättämiseen, kaikkeen siihen miten Ihminen järjestyy niin lähimmäisiinsä kuin ympäristönsä kanssa.

      Tarvitaan sisäistä kykyä katua, tuntea syyllisyyllisyyttä, ja sitten oikaista uudelleen tielle mikä ei Itselle eikä lähimmäisille tuota mielipahaa saati murhetta.

      Oman Itsensä armahtaminen joltisissa tapahtumaketjuissa on myös asiaa eteenpäin pääsemiseksi kun edellisissä kappaleissa on päästy eteenpäin.

      Jumalamme kirkon mukaan siunaa hyvät työmme, miksi ei edellisiäkin niiden katsoessa Ihmissukuamme sen haasteissa.

    • Ei ehkä tarvitsisi mutta papin asia on tärkeä niin sanassa kuin ottaessaan vastaan sielunhoitoa kysyvän Ihmisen.

      Sielunhoidosta ei nyt enempää kun kirkkommekaan ei sitä julkiseksi tee jotta sitä Ihmiset osaisivat kysyä. Syy voi toki olla ”raskaskäyttäjä” ilmaisussa mutta ei siitäkään enempää miten kysyjästä voi tulla edellinen.

      Papiksi tullaan myös sukkestiossa missä siunataan jatkumona. Sitten voi kysyä onko mukana suggestiota.

      Kokemuksesta en tiedä mutta edellisten suhteesta uskaltaisin suggestion asiassa ensialkuun olevan etusijalla. Kun ajatus kirkastuu voi varmasti eteenpäin huomata muutakin syntyvän.

    • Luepa se Raamattusi Lahtinen hieman huolellisemmin, kun esim. ihminen ei polttanut Sodoman ja Qmorran naisia, lapsia ja sikiöitä elävältä.

  2. Seppo Heinola hyvää pohdintaa, mutta mutta siinä menee lapsi pesuveden mukana eli kun rakkautta etsitään sieltä missä sitä ei ole, siis kirkon piiristä, koko blogi tuo juuri esille ettei kaiken ahneuden, väkivallan seasta voi löytää rakkautta, Jumalaa, kuten Jeesus sanoo että hedelmästä puu tunnetaan, eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä, eihän?

    • Ensin Jumala näyttää Raamatussa mallia, miten murhataan massoittain viattomia vain koska eivät toimi juuri kuten Jumala haluaa tai kuuluvat väärään porukkaan, jonka jälkeen kristityt tekevät satojen vuosien ajan samoin.

      Kaiken tämän järjettömän tappamisen jälkeen kristinusko pitäisi yhtäkkiä nähdä jotenkin toivottavana, hyvänä ilmiönä. En ymmärrä.

    • Pasanen, rakkatta on toki yksityisissä ihmisissä kirkonkin piirissä. Instituutiona se kuitenkin on jämähtänyt yhdeksi oikeistolaisen luontoa tuhoavan maailmankatsomuksen tulipilariksi, mikä näkyy mm kirkkovaltuustojen uusienkin jäsenten sosiaalisissa taustoissa ja asemissa.

  3. Rakkaus näyttäytyy kristinuskossa hyvin vastenmielisellä tavalla, naisnäkökulmasta katsoen, Isä voi tappaa poikansa rakkaudesta viheliäisiin ihmisiin, joita ei saa panna vastuudeen teoistaan, vaan siihen tarvitaan ihmisuhri. Rakkautta on käytetty sen jälkeen myös oikeuttamaan lasten kuritus, risuilla, vöillä ja vitsoilla. ” Joka vitsaa säästää se vihaa lastaan. ” Jos ei äitejä ja äitien helmoja olisi ollut, niin moni lapsi olisi kuollut isien rakkauden osoituksissa.

    Kraikkalaisessa Dionysos kultissa oli niin sanottu Farmakos-riitti, jos maalla meni huonosti, sen uskottiin tapahtuneen siitä syytä, että jumalia oli pilkattu tai heihin oli suhtauduttu välinpitämättömästi, halveksivasti, ja huonosti meneminen oli jumalan rangaistus. Silloin tarvittiin mies, joka uhrattiin. Yleensä sotavanki, tai vammainen, rampa, tai joku vastaava. Kuka milloinkin tuli valituksi. Tämän uhrin piti suorittaa rangaistus kaikkien puolesta, antamalla henkensä pois.

    Saman tyyppinen on kristinuskon tragedia, joka toistuu vuosi vuodelta. Ensin synnytetään lapsi, sitten tapetaan se kiduttamalla, mutta jumalan poikana hän oli kuolematon, eikä siis oikeasti anna henkeään vaan ottaa sen takaisin. Sillä kuitenkin uskotaan saatavan sovitus maalle, jossa kaikki ovat aina syntisiä. Kun vielä juodaan viiniä verenä ja syödään valkoista kakkua ruumiina. On se kaikkinensa hyvin alkukantaista ja pakanallista.

    Eräässä toisessa kultissa uskottiin, että jos uhrtaan viaton, vanhurskas, oikeamielinen satanukselle, se antaa kaikkea mahdollista maallista hyvää vastapalvelukseksi, koska tämä uhri vahvistaa sen valta-asemaa. Se haluaa tällaiset pois tieltään, koska ne voivat sanoa, että noin ja noin ei saa tehdä. Antavat siis käskyjä ja satanus vihaa niitä yli kaiken.

    Vaihtaisin sanan Rakkaus Jalomielisyyteen siksi, että Rakkaudessa on niin paljon erilaisia variaatioita.

  4. Seppo. On sanonta olemassa, että luet Raamattua kuin piru. Kun luet Raamattusi oikein, niin Jumala ei puhu Sodomasta ja Gomorasta mitenkään myönteiseen sävyyn.
    Minun mielestäni Luojalla on kirjoittamaton sääntö päättää mitä Hän luoduilleen tekee, siihen meillä ei pitäisi olla nokan koputtamista.
    Meidän kannattaa pysyä sovinnossa Ĺuojamme ķanssa, eikä arvostelemassa Hänen tekojaan.
    Aikanaan kaikki selviää, jos ja kun pääsemme kysymään kasvokkain asioita, joita emme ymmärrä.

    • Erkko, on sanonta että lukee Raamattuaan toinen silmä kiinni.
      Varmaan kaikkivaltiaalla Jumalalla on mahdollisuus tehdä luoduilleen mitä tahtoo, mutta minulla on myös Jumalan minulle antaman ymmärryksen mukaan nähdä vastasyntyneitten lapsien hirvittävin tuskin tapahtunut elävältä polttaminen sadistisena ja epäoikeudenmukaisena, sillä tuo lapsi ei ole ollut Sodomassa tietenkään syyllinen vanhempiensa tekoihin.
      Ihminen, joka ei kykene samaistuman tämän vauvan tuskiin on minusta perin tunnekylmä.

  5. Sepolta osittain aiheellisia huomioita… On hyvä muistaa, että Jeesus nimenomaan tuli vapauttamaan ihmisen ”uskonnoista” fariseusten ja tekopyhien uskonnollisesta ikeestä. Hän osoitti omalla elämällään Tien, joka on ihmiselle sovelias, eli luottamaan yksin Jumalaan, kuten Hän teki. Ihmisen väkivaltaisuuden ja murhan himon Jumala käänsi voitoksi sovittamalla koko maailman vääryyden Pojassaan. Lunastus on maksettu, mutta ihmisen ylpeys ei anna myöten, sitä tunnustaa.

    Rakkaudettomuutta, pahuutta ja vääryyttä ei maailmasta puutu ihmisen synnin tähden, sen sijaan armoa ja laupeutta saa etsiä… Kristinuskon ytimessä on edelleen nöyryys Luojan edessä, joka ei kehoita kohtelemaan ketään väärin vaan päinvastoin, kehottaa meitä palvelemaan toisiamme.

    Kristinusko on luottamusta Jumalaan ja toimimista uskon mukaan, se ei ole alistamista, eikä tuomitsemista, vaan armoa armon päälle.

    Uskonto järjestelmät ovat aina ihmisestä ja kovin helposti ihminen vääristää oikeuden omaksi edukseen. Sitä synti meissä juuri saa aikaan.

    Kääntyminen Jumalan puoleen alkaa oman vääryyden tunnustamisesta ja Jumalan syyttäminen maailman vääryydestä on ymmärtämättömyyttä johtuu ihmisen ylpeydestä. Jumala on antanut Lakinsa, että me emme tuhoaisi itseämme.

    Lain päämäärä on rakkaus, mutta ihmisen ylpeys ja vääryys näkee, ne vain Jumalan mielivaltaisuutena, joka kieltää meiltä kaiken… Tosiasiassa Laki on annettu ihmiselle suojaksi ihmisen omaa vääryyttä vastaan.

    Jeesus sanoi: ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomita”, mutta mitä me teemme?

    Tuomitsemme Jumalan, koska mielestämme hän on tehnyt meistä vääriä ja vaatii meiltä mahdottomia. Ihminen valittaa sorron suuruutta, mutta kukaan ei kysy mitä Jumala sanoo.

    • Ismo malinen mistä kaivat näitä ”tekopyhiä” lauseitasi, kuten nyt :””Kristinusko on luottamusta Jumalaan ja toimimista uskon mukaan, se ei ole alistamista, eikä tuomitsemista, vaan armoa armon päälle.”” (siis nämä ovat tekopyhiä sinulle kun tiedän taustasi täällä kirjoittelusta)

      Mietippä mitä Luther opetti, siis juutalaisia, paavilaisia ja ns ”uudestikastajia” kohtaan, oliko hän siis oikean kristinuskon ulkopuolella?

  6. Onko jokin ideologia olemassa, joka todistetusti on historiassa osoittautunut kaikiin puolin täysin hyväksi (kunhan”hyvä” ensin määritellään perusteellisesti ja siten, että siitä ei synny riitaa saati ”sotatilaa”)?

    Ylen hurskaita vaatimuksia (yleensä toisille) on toki esitetty mutta koko ihmiskunnan historia on varsin ”karmaiseva”, oltiinpa sitten uskonnollisia tai epäuskonnollisia (ja viimeksi mainittuihinkin alkaa yleensä syntyä uskonnollissävytteisiä piirteitä – vaikka jumaliin ei julkilausutusti uskottaisikaan – jostain tulee ennen pitkään ”jumala”. Jostain asiasta tehdään ”kaiken perusta”, jolla voidaan omat vallantahtoiset toiveet tai utopiat oikeuttaa.)

    Se on toki totta, että nykyään julistetaan ns. halpaa armoa (eli ”hyväksymistä”) – kirkoissakin; toisaalta myös jonkinlaista uus-lakihenkisyyttä eli eihyväksymistä. On sinänsä mielenkiintoista, että ihan ”oikeasa” työelämässä armollisuus oikein ymmärrettynä on osoitettu parhaaksi tavaksi saavuttaa hyvää laatua – näin ainakin teollisuuden laatuasiaintuntijoilta olen kuullut. Mutta ei se toki tarkoita ”sormien läpi” katsomista.

    Uskonto tai uskonnottomuus ei ihmiskuntaa pelasta. Moralismi ei myöskään ole osoittautunut toimivaksi – ei uskonnollinen eikä epäuskonnollinen. Valistuskin ei yksin ole osoittautunut riittäväksi todellisen hyvyyden valtakunnan saavuttamiseksi – ei väellä ja voimallakaan yritettynä.

    • Mitä lisäarvoa kristinusko on siis isossa kuvassa ihmiskuntaan tuonut jos se mukanaan tuoma tosiasiallinen pahuus on laadullisesti ja määrällisesti täysin verrattavissa muuhun pahuuteen?

    • Seppo , ehkä yrität tuoda omaa kuvaasi maailmasta meille. Jokin tässä kuvassasi on kovin vajavaista, vihaa lietsovaa, yksipuolista. Kuvaat omaa subjektiivista ajattelutapaa, jossa tasapaino heittelee. Mitä gnostilaisuus, salaopit, vapaamuurarit, teosofia, numerologistit, ovat tuoneet? Missä on heidän oikeuden mukaisuus konkreettisesti nähtävissä, miten he auttavat köyhiä, ja organisoivat diakoniatyötä? Lista voisi jatkaa.

      Tietosi luterilaisesta sosiaalieetoksesta ovat myös kovin yksipuolisia, näin kärjistät. Lusifer luotuna heijasti, toista aurinkoa joka on kirkkaampi kuin luotu. https://www.adlibris.com/fi/kirja/auttamisen-vallankumous-9789517469548

    • ”Seppo , ehkä yrität tuoda omaa kuvaasi maailmasta meille. ”

      Kulehan nyt, kyseessä ei tietenkään ole vain minun maailmankuvani vaan kuva johon yhtyy jokainen maailman tapahtumia historiassa ja nykyhetkessä rehellisesti katsonut.

      Ja jos kysyt mitä maailmanovat tehneet luettelemasi piirit niin mainittakoon, että useimmat valistusfilosofit, jotka inhimillistyivät rauhanajan Europan, kuuluivat heihin.
      Argumenttina kysymyksesi on kuitenkin nolla, sillä jos Kalle ei estä Villeä rikkomasta ikkunaa ei Kalle tee oikein siksi ettei Nallekaan niin tehnyt.

    • Paajanen. Lucifer eli ’valonkantaja’ oli Venus-planeetta eikä mikään ’luotu’ olento. Nimen synonyymi on mm Kointähti, joksi JEESUS kutsui itseään.

    • Seppo, mielestäni olet ylimielinen, etkä voi olla ikinä väärässä. Maailmankuvasi on kovin subjektiivinen, kristinuskoa kohtan akressiivinen, virheitä toistava.
      Lusifer taitaa olla kristinuskossa yksi saatanan nimi. Joka on luotu olento.

    • Jos lähtisit Paajanen myöntämään, että kristinuskon t u l k i n t a sanasta Lucifer on yksinkertaisesti väärä, olisi se yksi pieni askel eteenpäin.
      Siirryt muuten sangen helposti ad-hominem argumentointiin kun oikeat argumenttisi loppuvat tai huomaat ne itsekin huonoiksi.

    • Seppo, kristityt eivät seuraa salaoppeja. Heillä on pahuudelle nimi. Kristinuskossa paha on aina parasiitti, loinen joka elää hyvän kustannuksella, eikä sillä ole mitään omaa olemusta.

    • Paajanen, historiallinen tietämyksesi näyttäytyy sangen ohuena, sillä alkukristityt eivät vain seuranneet salaoppeja vaan alkukristillisyys oli omanlaisensa salaoppi. Mitä muuta Paavali esim. vois kuin tätä tarkoitta a kun hän toteaa puhuvansa ”Jumalan salattua teosofiaa täydellisten seurassa.”
      (1. Ko2:7)” Ko kreikkalainen teksti edellinen jae 2:6 mukaan lukien kertoo Paavalin siis puhuvan Jumalan kätkettyä teosofiaa täydellisten (teleios) seurassa. Nyt nämä käsitteet teosofia ja teleios kuuluivat antiikissa mysteeriuskontojen käsitteelliseen tarpeistoon ja essealaisilla oli kolme ’luokkaa’ 1)kokelaat 2) veljet 3) täydelliset. Essealaiset olivat vannoneet olemaan paljastamatta noiden asteien salaisuuksia.

    • Seppo, käsityksesi kristinuskon salaisuuksista on kovin ohutta. Lukisit nyt edes patristista kirjallisuutta, niin tietäisit mistä salaisuuksista puhutaan ja mitä sillä tarkoitettiin. Nyt seuraat jälleen gnostilaisia lähteitä. On turhauttavaa keskustella ihmisen kanssa jolle perusasiat ovat epäselvät, ja joka esiintyy kristinuskon tietäjänä.

    • ”Seppo, käsityksesi kristinuskon salaisuuksista on kovin ohutta.”
      emme puhu samoista salaisuuksista. Sinula ei näytä olevan aavistustakaan mitä Paavali Jumalan kätketyllä teosofilla tarkoitti. 10 pisteen vihje: Ef: 3:18 ” niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on…”

      ”Lukisit nyt edes patristista kirjallisuutta, niin tietäisit mistä salaisuuksista puhutaan ja mitä sillä tarkoitettiin. ”

      He, minulla on pieni kirjasto patristisia kirjoja ja pari aihetta koskevaa väitöskirjaa

      Nyt seuraat jälleen gnostilaisia lähteitä. On turhauttavaa keskustella ihmisen kanssa jolle perusasiat ovat epäselvät, ja joka esiintyy kristinuskon tietäjänä.

      Kompetenssivajeesta johtunee jos ei osa erottaa mikä on gnostisismia, mikä kabbalaa, mikä talmudia mikä Raamatun alkutekstiä, mikä rabbiinista tulkintaa, mikä jotain muuta. On turhauttavaa keskustella, kun toinen osapuoli siirtyy aina tarpeen vaatiessa ad-hominem hyökkäyksiin.

      Perusasiat olen tenttinyt avoimessa yliopistossa, minulla on periaatteessa uskonnonopettajan pätevyys.

    • Seppo, edustat jotakin extreme gnostilaisuutta, olet omaksunut sen. Sekoitat monia asioita, edustat jotakin ei kristillisyyttä. Uskonnonopettajan pätetyys ei ole mikään tae, ei väitöskirjat hyllyssä jne…

    • Et Paajanen näköjään kykene erottamaan mikä on mitäkin ja jouduit keksimään itse määritelmän asialle josta et ymmärrä höykäsen pölähtävää.
      Ja 15 teologian opintoviikkoa antaa toki kristinuskon p e r u s asioiden tuntemuksen… Minun ei tarvitse niitä papukaijana toistaa ja niihin henkilönä yhtyä vaikka ne toki erinomaisen hyvin tunnenkin. Eritoten kun palsta on näitä ’hauki on kala’ teologeja täynnä.
      Mitäs luulet Jeesuksen edustanee kun hän kehoitti ymmärtäväisiä laskemaan theorionin luvun? (Joh. Ilm. 13:18) Tai mistä hän lainoppineita moitti, kun hän moitti heitä juurikin ’gnosiksen avaimen’ kätkemisestä…(Luuk. 11:52)

  7. ”Mitä lisäarvoa kristinusko on siis isossa kuvassa ihmiskuntaan tuonut jos se mukanaan tuoma tosiasiallinen pahuus on laadullisesti ja määrällisesti täysin verrattavissa muuhun pahuuteen?” Seppo Heinola

    Ihmiskunta on saanut esim. Satoja tuhansia sairaaloita, jotka kantavat nimeä, jotka alkavat St.(saint) etu liitteellä… Miljoonia kirkkoja, jotka ovat ottaneet suojiinsa köyhiä ja huono-osasia ynm. Maailman eri maissa on katutyötä, joita ei tee kukaan muu, kuin Kristityt diakonit. Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin.

    On naivia ja totuudelta silmiä sulkevaa ajatella, että ilman Kristittyjä maailma olisi parempi paikka.

    • Nyt on ollut kyse siitä pahasta jota on ollut ja on, se ei poistu sillä että hyvääkin on ollut ja on.
      Hurskaan Villen tekemä paha ei oikeutu siitä, että naapurin pakana Kallekin on ollut paha.

    • Niin…
      kristillisperäisissä (myöskin nyttemmin maallistuneissa sellaisissa) on tehty tili vanhoista synneistä, mm. orjuuden hyödyntamisestä, holokauetista, rotusorrosta, alkuperäisasukkaiden kaltoinkohteluista ym.

      Odotan kiinnostuneina, koska muslimi-, hindu, budha-, tao-, konfutsea-, ym. ”laiset” ja niiden jälkeläiset – saati ateistiten valtakuntien lälkeläiset tekisivat edes hiukan itsearvoivaa tili menneistä synneistään. Ja lienee noilla ”luonnoonuskontolaisillakin” yhtä sun toista ei-niin-humaania toiminnantapaa selvitettävänä.

      Kuka sitten edustaa ns. valisitusajattelua globaalisti lienee oma kysymyksensä ja määrittelyongelmansa. Omat luurankonsa senkin ajatteluluunnan kaapsissa lienee.

    • Seppo, mistä nyt haluat keskustella? Onko tarkoituksesi moittia kirkon rahoja, hienoja rakennuksia, pappien vaatteita, kirkon tekemiä virheitä. Vai onko tarkoitus edistää salaoppeja, numerologiaa, vapaamuurareita, gnostilaisuutta, vai Raamatun jotakin väärin käännettyä sanaa.

      Tämä on kysymysmerkki.

    • Mistä tahansa epäkohdasta voi lausua mielipiteensä. Toki esilläpidän Raamatun vaihtoehtoisia aikoinaan verisesti tukahdutettuja tulkintavaihtoehtoja.
      Sillä on aivan mahdollista että alkukristillisissä kiihkeissä oppiriidoissa väärä puoli voitti.

    • Seppo hyvä,
      mitä tarkoitat ”väärällä” – ja millä perusteella? Ja mistä tiedät (paremmin kuin aikalaiset), että Sinä olet näkemyksineni ”oikealla” puolella – 2000 vuotta Jeesuksen maanpäällisen vaelluksen jälkeen?

      Toki olet siinä oikeassa, että monia vääriä tulkintoja on esitetty – ja käsittääkseni niitä esitetään yhä edelleen, koskapa kaikki eivät ole yhtä mieltä. (Ja jos uskotaan, että totuus on muutakin kuin ”totuus”.)

      Jos Kristinuskosta on ”tuhat tulkintaa”, niin miksi jotkut sitten olisivat ns. vääriä? Jos taas joku niistä tulkinnoista on oikea tai kaikkein oikein, mikä on kriteeri sen tunnistamiseksi? Mielipiteitä tietysti aina voi olla; mutta jos hatutaan muutakin kuin vain henkilökohtaista mieltymystä, tarvitaan muitakin perusteita. Kenen ja miten siis pitäisi määrittellä mikä on ”väärä puoli”? Vai onko niin, että valtasuhteet ratkaisevat – ennen ja (erityisesti) nyt, postmodernissa totuudenjälkeisessä ajassamme.

    • No kristityt eivät siitä isossa kuvassa ole tehneet parempaakaan. Ko uskon syntymisen jälkeen kristityt maat ovat aloittaneet käyneet hirvittävät maailmansodat ja keksineet atomiaseet jne jne.

    • Seppo hyvä, mitä tarkoitat ”väärällä” – ja millä perusteella? Ja mistä tiedät (paremmin kuin aikalaiset), että Sinä olet näkemyksineni ”oikealla” puolella – 2000 vuotta Jeesuksen maanpäällisen vaelluksen jälkeen?

      Käytän Qumran-tutkijan John Allegron sanontaa’ väärä puoli voitti’ ja hän tarkoitti niitä alkuaikojen valtaapitäviä, jotka pääsivät määrittelemään mikä on harhaoppia ja mikä ei.
      Minä en väitä tietäväni mitään, esitän vaihtoehtoisia mahdollisuuksia, jotka perustuvat samoihin tekstilähteisiin kuin kristillisen teologiankin, mutta joka lisäksi ottaa huomioon lähteitä, jotka kristillinen tulkintaparadigma jättää pois. Esitelen myös joitain deduktiivisesti johdettuja faktoja, joista joko uskalletaan tehdä johtopäätös tai sitten ei. (Esim. se f a k t a että Joh. Ilm 13:18 viimeinen virke antaa kreikan gematriassa lukuarvon 2368 joka on faktisesti s a m a kuin arvo nimiparille Iesous Christhos.

  8. Kristus on itse Totuus. Mistä tietää, että Kristus on Totuus?

    Siitä, että ihmiset kääntyvät ja saavat anteeksiannon ja Elämän Sanansa kautta.
    Ei tarvita mitään tulkintaa kun Sana toimii itse. Ihmiset sotkevat asioita, ja sekoittavat omiaan, vääryyttä puhtaaseen, se on surullista.

    Hän sanoo:”Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen. Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.” Joh.10:9-10

    • Mitä johtopäätöksiä vedät siitä että Qumranin munkit kutsuivat itseään Totuuden Tieksi ja Valon lapsiksi?