Tuo kysymys, siitä kuka on kristitty vaivaa yllättävän monia. Miten voimme tunnistaa nämä kummajaiset joukostamme? Ketkä heitä on ja ketkä ei? Oppi-isämme Martin tekstejä lukiessa olen oivaltanut, miten kristityn tunnistaa ystävistään ja varsinkin vihollisistaan. Ensinnäkin uskovia alettiin alunpitäen kutsua kristityiksi. Joten uskonelämään liittyvien asioiden ystävyys täytyy olla yksi tuntomerkki. Mikäli kiinnostus uskon hoitamiseen kokonaan puuttuu, niin eäilykset kristillisyyden tilasta voivat herätä. Tälläiset merkit ovat kuitenkin hyvin epäluotettavaia, koska uskonelmä voi käydä Jumalan koulussa hyvinkin kuivahkoita aikoja läpi. Silloin voi vieraantua hyvinkin kauas kaikista uskoon liittyvistä ”ystävistä”. Ystävistä voimme tehdä joitain epämääräisiä päätelmiä. Emme voi saada niiden avulla mitään varmaa tietoa. Viholliset ovat paljon luotettavanpia tiedonantajia. En ole tavannut ketään kristittyä, joiden pahimpia vihollisia eivät olisi heidän oma syntinen lihansa, maailma siinä ympärillä ja itse pää vihollinen kaikkine juonineen, sekä kuolema avominene kitoineen. Jokainen kristitty joutuu näiden vihollisten jatkuvan ja armottoman hyökkäyksen kohteeksi. Ne riepottelevat todellisia kristittyjä mielensä mukaan. Kristityn ainoa toivo on turvautua uudelleen ja uudelleen Herramme Jeesuksen Kristuksen jatkuvaan apuun. Mikäli siis tapaamme jokun näiden vihollisten hyökkäyseten kohteeksi jotuneen sielun, joka etsii turvaa Jeesuksen ristintyöstä, niin olemme aivan varmasti tavanneet oikean kristityn.
Kristityn tuntomerkki opus 2
Maailma on Jumalan pelto ja Siemen on Jumalan Sana.
Jumala on siis Lähettänyt Sanansa maailmaan ja se tuottaa varmasti hedelmänsä.
Jos me rupemme itse tuottamaan hedelmää, niin ongelmaksi tulee, milloin se on riittävän hyvää ja milloin sitä on tarpeeksi?
Me voimme kylvää Jumalan Sanaa ja kastella peltoa, mutta Jumala antaa kasvun ja hedelmän.
Jeesus sanoo selvästi: ”Ilman minua te ette mitään voi.”
Vaikka me kuinka touhuamme, niin me emme voi sillä saattaa pelastuksemme asiaa tuumaakaan eteenpäin, kaikki on nimittäin jo täytetty Kristuksessa.
Kun julistamme Kristusta elämässämme, niin se näkyy ainostaan silloin, kun emme sitä itse huomaa, sillä Jumalan valtakunta ei ole mitään lihallista, vaan se on iloa ja Rauhaa Pyhässä Hengessä.
Jumala vaikuttaa meissä kaiken tahtomisen ja tekemisen, jos olemme Kristuksessa. Itsessämme olemme kuolleet, kuten myös kaikki omat tekomme. Kirkko on Kristuksen uskon kautta elävien seurakunta. Omat tekomme ja tekemättä jättämiset eivät lisää mitään Jumalan tekoihin.
Armosta meidät on saatettu siihen toivoon, että saamme elää Kristuksen tähden, vaikka olemme kuolleet, koska Hän on sovittanut syntimme kertakaikkiaan.
Rakkaus on lain täyttymys, jota Jumala Rakastaa, on saanut Armoa Armon päälle.
Ismo Malinen, aika sekainen on kommenttisi, siis väität että Jumala vaikuttaa tahtomiseen ja tekemisiin, siis kuinka voit yhdistää tämän siihen mitä esim luterilaiset ovat tehneet heti alusta asti, onko se todiste Jumalan tahdosta?
Huomaa vaikka Jeesus julisti Jumalan Sanaa niin ei Hän saanut kovinkaan montaa tekemään parannusta, miksi, koska ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän ja eivät tulleet valoon että heidän tekojansa nuhdeltaisiin, kuinka on tänäpäivänä?
Tästä voi ottaa selville, mitä luterilaiset ovat tehneet ja tekevät nyt: https://www.lutheranworld.org/
Ari, Jeesus totesi, sen minkä näki ja sen voi todeta myös tänäpäivänä. Jumala on osoittanut Rakkautensa maailmaa kohtaan, lähettämällä Vapauttavan Armon Kristuksessa ihmisille. Suorittaminen on loppu.
Ihmiset eivät välitä yleisesti Jeesuksen sanomasta, koska ovat usein niin täynnä omia tekemisiään. Kuitenkin joku saattaa olla niin taakoitettu uskonnollisten ja maallisten kuormien alle, että kuultuaan Hänen Evankeliuminsa ja Armonsa saa lunastaa hänen syntinsä.
Me ihmiset olemme kaikki vääryyden ikeen alla ja kuitenkin meille sanotaan: ”Hänen Armonsa riittää.”
Se on Armoa, että saa lahjaksi sen mikä puuttuu. Sitä on, kun Jumalan Vanhurskaus puetaan meidän yllemme kasteessa ja meistä tulee Kristittyjä. Jumalan vanhurskaus leutaan meidän hyväksemme Armosta. Kaikki on saanut alkunsa Hänestä, joka meissä vaikuttaa Sanansa kautta. Ei ole olemassa Kristittyä, joka ei toimisi Jumalan Rakkauden mukaan. Siksi on turhaa sanoa Kristitylle: ”Täytä laki, niin saat elää”.
Maailmalle, joka on vielä Kristusta paitsi, sanotaan kuitenkin: ”Tee hyvin, niin saat elää, mutta jos et tee, niin synti vaanii ovellasi, vartioi siis sinä sitä, ettet siihen sorru”
Ismo Malinen, otan kommentistasi kaksi kohtaa ja koeta selvittää miten ”näet” nämä yhdessä toimivan?
1) Jumalan Vanhurskaus puetaan meidän yllemme kasteessa ja meistä tulee Kristittyjä.
2) Ei ole olemassa Kristittyä, joka ei toimisi Jumalan Rakkauden mukaan
Siis minun lukutaidon mukaan jokainen kastettu on kristitty joka toimii Jumalan Rakkauden mukaan, SIIS onko näin suomessa, ”näetkö todella asian näin?
Minun mielestä toinen edellä otetuista on valhetta ja se on vauvakaste, siinä ei tulla kristityksi eikä saada Jumalan Rakkautta.
Ykkösen ja kakkosen välistä puuttuu nyt seurakunta, sen kasteopetus ja uskoa tukeva yhteys sanaan ja sakramenttiin. Valitettavan moni Jumalan lapseksi kastettu joutuu hengellisesti heitteille. Kysymys on aiheellinen. Sen voisi esittää pikemminkin huolestuneena kuin syyttävästi.